Palautteen antaminen – yksi kritiikki vaatii viisi kiitosta

Isänpäivä 2015 Leo StraniusSuomen luonnonsuojeluliiton vs toiminnanjohtajana saan päivittäin palautetta koskien järjestömme toimintaa ja luonnonsuojelua yleisemminkin.

Palautetta tulee tietysti kasvotusten, puhelimitse, sähköpostilla ja erilaisia sosiaalisen median kanavia pitkin. Palaute on välillä kannustavaa ja välillä kriittistä. Läheltä tuleva kriittinen palaute sattuu eniten ja aiheuttaa myös eniten tuhoa ihmissuhteille.

Yhden läheltä tulevan kriittisen huomautuksen aikaansaama vahinko vaatiikin vastapainokseen viisi yksimielisyyden ja tuen ilmaisua.

Parisuhteita tutkineen psykologi John Gottmanin mukaan positiivisten ja negatiivisten kommenttien tulisi olla noin viiden suhde yhteen. Vastaavasti Losadan ja Heaphyn (2004, pdf) julkaiseman tutkimuksen mukaan erinomaisesti suoriutuvissa työyhteisössä positiivisen ja negatiivisen palautteen suhde oli peräti 5,6 vs 1. Tätä taustaa vasten jokainen voi helposti arvioida omaa tapaansa antaa palautetta. Ovatko suhdeluvut kohdallaan?

Ohessa muutamia perushuomioita palautteen antamisesta:

1. Kerro positiivinen palaute julkisesti, kriittinen palaute kahden kesken

2. Kunnioita toisen mielipidettä. Yritä vilpittömästi katsella asioita toisen näkökulmasta. Esitä kysymyksiä suoran arvostelun sijaan. Puhu omista virheistäsi ennen kuin arvostelet toista.

3. Kuvaa mahdollinen epäkohta tarkasti – älä yleistä. Anna palautetta toiminnasta, älä ihmisestä itsestään tai hänen ominaisuuksista.

4. Anna toisen säilyttää kasvonsa ja anna toiselle hyvä maine ylläpidettäväksi.

5. Hymyile, kiitä vähäisestäkin edistyksestä. Kun näet jonkun tekevän jotain hienoa, niin sano se heti hänelle ääneen.

Pahimmillaan harkitsemattomasti annettu kriittinen palaute johtaa pelon kulttuurin voimistumiseen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että ihmiset alkavat välttelemään riskejä ja lopulta yrittämistä.

Viisaalla palautteella voi luoda sellaista ilmapiiriä, jossa epäonnistumista palkitaan. Epäonnistuminen taas tekee usein hyvää, koska ei voi lopulta onnistua, ellei uskalla koskaan epäonnistua. Viisaus tulee kokemuksesta. Kivulias kokemus ja siitä seuraava pohdiskelu auttavat oppimaan.

Kun haluaa antaa toiselle palautetta, hyviä apukysymyksiä voivat olla esimerkiksi seuraavat:
– Millä tavalla autan toista olemaan parhaimmillaan?
– Millä tavalla kannustan ja innostan toista?
– Pystynkö sanomaan toiselle jotain, mitä hän on aina halunnut kuulla?

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota kuunteluun. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:
– Ole läsnä tilanteessa.
– Pyri kuuntelemaan ymmärtääksesi, älä keskeyttääksesi.
– Kerää kuuntelemalla tietoa ja opi uutta sekä luo luottamusta.
– Erityisesti kannattaa kuunnella niitä ihmisiä, jotka ovat itselle vieraita tai ajattelevat eri tavoin.

Kyse ei ole siitä, ettei saisi tai pitäisi olla kriittinen. Kriittisyyttä tarvitaan. Kriittinenkin voi olla kuitenkin ystävällisesti, lempeästi ja asiallisesti. Syyllistämisen tai ongelmien märehtimisen sijaan kannattaa miettiä ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.

Kaikki kaipaavat ainakin vähän arvostusta ja hyväksyntää. Sitä kannattaa jakaa anteliaasti, koska se ei ole itseltä pois. Päinvastoin. Kiittämällä muita lisää myös omaa hyvinvointia ja onnellisuuttaan. Onnellisuuskaan ei ole sitä, että saa mitä haluaa vaan sitä, että haluaa sitä, mitä saa.

Ohessa vielä lista asioista, jotka kannattaa pitää mielessä, kun antaa palautetta:

  1. Älä arvostele, tuomitse tai valita
  2. Anna rehellistä ja vilpitöntä kannustusta
  3. Kunnioita toisen mielipiteitä – älä sano ”olet väärässä”
  4. Yritä vilpittömästi katsella asioita toisen näkökulmasta
  5. Suhtaudu myötätuntoisesti toisen ajatuksiin ja toivomuksiin
  6. Aloita kiitoksella ja vilpittömällä arvonannolla
  7. Esitä kysymyksiä suoran arvostelun sijaan
  8. Anna toisen säilyttää kasvonsa
  9. Kuvaa mahdollinen epäkohta tarkasti – älä yleistä
  10. Puhu omista virheistäsi ennen kuin arvostelet toista
  11. Kiitä vähäisestäkin edistyksestä
  12. Anna toiselle hyvä maine ylläpidettäväksi
  13. Kannusta ja saa virheen korjaaminen näyttämään helpolta
  14. Muista kiittää myös niitä, jotka vähemmän kiitosta ansaitsevat
  15. Hymyile
  16. Löydä synkimmästäkin asiasta, teosta tai ihmisestä ainakin jokin myönteinen puoli
  17. Kun näet jonkun tekevän jotain hienoa, niin sano se heti hänelle ääneen
  18. Anna palautetta toiminnasta, älä ihmisestä itsestään tai hänen ominaisuuksistaan

Aiemmin olen kirjoittanut palautteen antamisesta tänne:
Hyvä johtaminen – Osa 2: Palautteen antaminen

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!