Kaupunginvaltuusto kävi tiistaina 5.5.2014 noin neljän tunnin keskustelun yleiskaavasta.
Yleiskaavaluonnoksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen on kannatettavaa.
Se parantaa sekä asumisen että liikkumisen energiatehokkuutta. Kestäviä liikkumistapoja korostava liikennemuotojen hierarkia, joka suosii kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, tarjoaa hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle vähäpäästöisempään suuntaan.
Yleiskaavassa on kuitenkin varsinaisen tiivistämisen lisäksi mukana rakentamista virkistysalueille. Ongelman vähentämiseen tulisi kiinnittää kaavan jatkotyössä huomiota.
Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.
Käytin valtuustossa kolme puheenvuoroa. Alla nämä puheenvuoroni kokonaisuudessaan.
Kiitos lähetekeskustelun järjestämisestä kuuluu Yrjö Hakaselle, joka taannoin esitteli aiheesta valtuuston lähetekeskustelua.
* * *
Puheenvuoro 1:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kukoistava, ketterä ja notkea kaupunkirakenne on huomisen arkea. Mukana pitää olla myös innostusta, ripaus kokeilevaa otetta, joukkoistamista ja pilkettä silmäkulmassa. Jääkiekkotermein Helsingin yleiskaava voisi olla Suomen ilmaveivi. Otetaan siihen vielä mukaan eri toimijoiden inspiroivia yksilösuorituksia, hyvä jengi ja tekemisen meininki sekä luova yleisö, niin sehän on siinä!
On tärkeää, täällä valtuustossa voidaan käydä yleiskaavasta rikastavaa vuorovaikutusta. Kiitos siitä kaikille valtuutetuille.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kuten ympäristölautakunnan lausunnossa olemme todenneet:
Yleiskaavaluonnoksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen on kannatettavaa. Se parantaa sekä asumisen että liikkumisen energiatehokkuutta. Kestäviä liikkumistapoja korostava liikennemuotojen hierarkia, joka suosii kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, tarjoaa hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle vähäpäästöisempään suuntaan. Yleiskaavassa on kuitenkin varsinaisen tiivistämisen lisäksi mukana rakentamista virkistysalueille. Ongelman vähentämiseen tulisi kiinnittää kaavan jatkotyössä huomiota.
Osa uusista rakentamisalueista sijoittuu nykyisille viher- ja virkistysalueille. Suunnitelmien mukaan Keskuspuisto kaventuu huomattavasti Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Helsingin strategiaohjelman mukainen hyvinvoiva helsinkiläinen tarvitsee eheän viherverkoston sekä riittävät tilavaraukset virkistystoiminoille.
Keskuspuistoon rakentamisesta tulee luopua. Koillinen vihersormi Vartiosaari-Ramsinniemi-Meri-Rastila tulisi säilyttää nykyisellään, sillä se on viherverkoston luontainen yhteys idän suuntaan
Turunväylän bulevardisointiin liittyvä rakentamisalue on liian laaja ulottuessaan Talin virkistysalueille ja Ulvilantien pohjoispuolelle. Munkkivuoren ja Pitäjänmäen väliset ulkoilumetsät tulee säilyttää laajempina sekä paikallisen virkistyskäytön että ekologisten yhteyksien turvaamiseksi. Malminkartanossa Kartanonmetsä tulee suojella ja rakentaminen ohjata keskusta-alueen ja junaradanvarren merkittävään tiivistämiseen, eikä Malminkartanonkaaren ympärille. Malminkartanonhuipulle yhteyden Mätäjoelta luova vihersormi on säilytettävä leveämpänä kuin luonnos esittää.
Natura-alueista suurimmat rakentamispaineet sijoittuvat Vanhankaupunginlahden lintuveden ympäristöön. Näin ollen lisärakentaminen Viikin opetus- ja tutkimustilan alueelle on syytä harkita tarkemmin. Viheraluetta Herttoniemen ja Vanhankaupunginlahden Natura-alueen välillä ei tule nykyisestään kaventaa.
Haltialan peltojen virkistykselle ja linnustolle tärkeä pinta-ala uhkaa supistua Torpparinmäkeen suunnitellussa rakentamisalueen laajennuksessa. Rakentamisen todellinen tarve ja vaikutukset virkistykseen, maisemaan ja luontoon on syytä selvittää perusteellisesti.
Vantaanjokivarsi on nykyisin lähes kokonaisuudessaan rakentamatonta viheraluetta. Kaavaluonnoksessa uudet alueet ulottuvat hyvin lähelle rantaa Pikkukosken pohjoispuolella ja eri suunnilla Kehä I:n siltojen lähistöllä. Lisärakentamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. Helsinkipuiston turvaaminen ja rakentamisen sijoittuminen osittain vesistötulvien riskialueelle.
Melkin pohjoisosaan merkitty, meritäyttöön perustuva rakentamisalue aiheuttaisi hyötyyn nähden suuria muutoksia meriluonnolle. Se tulisi poistaa kaavasta.
Viheraluestrategiassa on tarkasteltu viheralueiden saavutettavuutta. Lähivirkistysalueiden saavutettavuudelle voidaan asettaa tavoitteita, esimerkiksi 300 metrin etäisyys tai enintään 5-10 minuutin kävelymatka.
Tehdään tästä yhdessä hieno ja inspiroiva yleiskaava!
Kiitos!
* * *
Puheenvuoro 2:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Yleiskaavaa valmisteltaessa Elina Moision esittämä periaate kannattaa toistaa vielä kerran ”Maksimoidaan ihmisen ulkona viettämä aika.” Kaarin Taipale sanoi sen myös hyvin: ”Jalankulku on se, millä voi mitata hyvän kaupungin”
Tältä pohjalta yleiskaavan kantava periaate voisi olla myös ”Mummon hyvä kauppamatka”. Se tarkoittaa sitä, että palvelut ovat saavutettavissa sekä liikkuminen voi tapahtua jalan ja esteettömästi.
Pidän ilahduttavana, että Risto Rautava on valmis tarkastelemaan autopaikkanormeja. Näin saadaan lisää tilaa ihmisille ja täydennysrakentamiselle.
Tatu Rauhamäki totesi, että yhtään palautetta ei tule tulevilta Helsinkiläisiltä. Se on totta. Yhtään palautetta ei tule myöskään uhanalaisilta lajeilta tai luontotyypeiltä.
Mielestäni Matti Enroth puhui luontosuhteestamme hyvin. Metsä on meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Kannattaa kuitenkin muistaa, että metsä on monille muillekin kuin ihmisille tärkeä.
Mielestäni ei ole radikaalia vaatia, että muutama prosentti kaupungin pinta-alasta voitaisiin säilyttää suojeltuna tai rakentamattomana. On radikaalia vaatia, että 99 prosenttia kaupungin pinta-alasta pitäisi ottaa ihmiten käyttöön. Se ei ole oikeastaan edes radikaalia vaan lyhytnäköistä itsekkyyttä, jota tulevat sukupolet tuskin katsovat hyvällä.
Tarvitaan vastuuta meiltä päättäjiltä. Vastuuta siitä, että emme tuhoa kaikkia virkistys- ja luontoarvoja.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
– Kaupungin viherrakenne, esim. juuri nuo vihersormet, pitäisi ottaa tosissaan kaavoituksessa. Kaikkia viheralueita ei voida säästää, mutta sehän on juuri viheralueverkoston idea, että se riittävän laajuisena vastaisi sekä luonnon että virkistyskäytön tarpeisiin. Pienillä sirpaleviheralueilla rakennuspikselien sisällä kuluminen ja lajiston köyhtyminen lähtevät käsistä. Kaupungilla on jo olemassa konsepti vihersormista, mutta sitä ei oikein tunnuta soveltavan.
– Helsinkipuisto. Vaikka puisto ei nykyisellään mitenkään pysty edustamaan Helsingin viheralueita, niin on se kuitenkin parempi kuin ei mitään. Kun valtuusto ja KSL (viimeksi 2012) ovat lähteneet siitä, että puiston eheydestä huolehditaan, on tempoilevaa kaupunkisuunnittelua kaavoittaa se nyt rakentamiseen.
– Yleiskaavan pikselimuoto on hankala parista näkökulmasta. Se tekee yleiskaavasta vaikealukuisen ja kaupunkilaisten on vaikea osallistua sen valmistelutyöhön. Tämä pitäisi ottaa vakavasti lähidemokratian hengessä. Toinen merkittävä ongelma liittyy korttelitehokkuuden määrittämiseen pikseleillä. Yleiskaavakartta on teoriassa strateginen ja piirretty yleismalkaiseksi. Silti siinä määritettään minimikorttelitehokkuus pikseleille. Tämä tarkoittaa pahimmillaan sitä, että KSV:n kaavoitukseen on enää hyvin vaikea vaikuttaa paikallistasolla. Jos yleiskaavaakarttaa ei ole mahdollista muuttaa paremmaksi, niin tuo minimirajasta luopuminen olisi paikallaan. Silloin kaava olisi aidosti strateginen/yleistasoinen. Outoa tässä yhteydessä on myös, ettei yritysalueilla edellytetä mitään tehokkuutta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kaavassa on paljon positiivista. Tiiviimpi rakentaminen on OK, mutta se pitää tasapainottaa kelvollisella viheralueverkostolla. Bulevardisointi on myös hyvä juttu, kunhan se toteutetaan järkevästi. Pääteiden varsiin rakentaminen useissa tapauksissa hyvin perusteltua.
Kiitos!
* * *
Puheenvuoro 3:
Arvoisa puheenjohtaja
Kiitos Seppo Kanerva! Kaikki eivät todellakaan voi liikku polkupyörillä. Eikä niin kukaan ole väittänytkään. Kuten edellisessä puheenvuorossani totesin yleiskaavan lähtökohtana voisi olla Mummon hyvä kauppamatka. Tarkennetaan tätä siten vaikka niin, että mummon hyvä kauppamatka kävelykepeillä tai rollaattorilla.
Kiitos Pentti Arajärvelle lasten oikeuksien puolesta puhumiselle. Nuorisolain mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Olisin halunnut tiedustella, miten tämä on toteutunut tai toteutetaan yleiskaavan valmistelun yhteydessä?
Kaupunginvaltuuston 2012 hyväksymässä kaupungin ympäristöpolitiikassa on asetettu tavoitteeksi hiilineutraali Helsinki vuonna 2050. Tämän tulee olla läpäisevänä näkökulmana yleiskaavatyössä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Muutamia kysymyksiä
1. Kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 mukaan uuden yleiskaavan tavoitteena tulee olla energiatehokas kaupunkirakenne. Miten maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon uusiutuvan energian käytön mahdollistaminen ja rakentamisen materiaalivalinnoista aiheutuvat päästöt. Entä miten huomioidaan rakennusten sijoittelun, muodon ja suuntauksen vaikutukset energiankulutukseen?
2. Onko yleiskaavaan merkitty alueita, joilla tähdätään mahdollisimman suureen energiaomavaraisuuteen ja hiilineutraalisuuteen? Entä onko yleiskaavassa esitety merkittävimmät energiatehokkuuden parantamisalueet.
3. Osoitetaanko yleiskaavaluonnoksessa alueita tuulivoimatuotannolle?
4. Miten yleiskaavassa on varauduttu ilmastonmuutoksen sopeutumiseen (esim. hulevedet)?
5. Kuinka paljon yleiskaavassa osoitetaan uusia luonnonsuojelualueita? Montako hehtaaria tai aluetta?
Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.
Kiitos!
* * *
