Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä

Heikki HiilamoVieraskynä blogissa professori Heikki Hiilamo kirjoittaa perustulosta.

Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä

SAK julkaisi helmikuussa omien asiantuntijoidensa kirjoituksiin perusturvan katsauksen suomalaiseen hyvinvointipolitiikkaan otsikolla Kaikki samassa veneessä.

Muutoin asiallisesti argumentoivassa ja huolellisesti perustellussa kokoelmassa yksi artikkeli — ekonomisti Ilkka Kaukorannan kirjoitus perustulosta — poikkeaa tyyliltään muista.

Perustulo on Kaukorannan mukaan ”sumuverho, epämääräinen sana, jonka taakse voi piilottaa melkein mitä tahansa”. Perustulon kannattajia hän kutsuu ”taivaanrannan maalareiksi” ja ”hyödyttömien himmeleiden rakentajiksi”.

Kaukoranta väittää hämmästyttävästi, että ”millään perustulomallilla ei voitaisi ohjata ihmisten käyttäytymistä”. Kaukoranta vastustaa perustuloa myös siitä syystä, että perustulon jälkeen köyhimpiä työttömiä eli työttömän perusturvan saajia ei voitaisi enää kepittää yhtä rankasti sanktioilla.

Kaukoranta on tunnettu perustulon kriitikko. Hänen kantansa on, että perustulomalleja on monia, mutta kaikkia niitä yhdistää sama piirre eli se, että ne ovat kelvottomia. Toisin sanoen Kaukoranta ei ole kiinnostunut keskustelemaan millään tasolla perustulosta ratkaisuna esimerkiksi köyhyysongelmaan ja toimeentulotukikierteeseen.

Perustulo ei ole täydellinen eikä valmis malli sosiaaliturvan ongelmiin. Se on kuitenkin tutkittu ja kokeiltu sosiaalinen innovaatio, jonka ansiot ja mahdollisuudet tunnustetaan yhä laajemmin myös suomalaisessa politiikassa. Sitä tarvitaan yhtenä ratkaisuna ennen muuta köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Kriittinen keskustelu perustulosta on tervetullutta, eikä melko kokemattoman asiantuntijan asenteelliseen kirjoitukseen olisi syytä puuttua, jos SAK ei olisi kelpuuttanut sitä järjestön vaalitavoitteita esittelevään kirjaan. Kaukorannan ajatusten voi tulkita edustavan laajemminkin SAK:n virallista kantaa.

Olisi kiinnostava tietää, mitä SAK:n jäsenet tai laajemmin liiton ammateissa työskentelevät tai niihin opiskelevat ihmiset ajattelevat perustulosta. Uskon, että he eivät ainakaan suhtaudu siihen yhtä torjuvasti ja pilkallisesti kuin Kaukoranta. Monilla on perusteltu syy luottaa siihen, että perustulo parantaisi myös heidän asemaansa.

Heikki Hiilamo
Heikki Hiilamo on sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa.

3 kommenttia artikkeliin ”Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä”

  1. Jopas Heikki kirjoitit oudosti. Onko mielestäsi hyvää keskustelukulttuuria teilata toisen teksti ”melko kokemattoman asiantuntijan” kirjoitukseksi? Olen kuitenkin tehnyt sosiaalipolitiikkaa 4,5 vuotta kokopäivätyönä. Kuinka pitkä kokemus mielestäsi tarvitaan jotta professori ei nollaa ”melko kokemattomaksi”?

    Kirjoitit myös että en ole ”kiinnostunut keskustelemaan millään tasolla perustulosta ratkaisuna esimerkiksi köyhyysongelmaan ja toimeentulotukikierteeseen”. Mihin perustat tämän? Olenko esimerkiksi kieltäytynyt joskus keskustelemasta perustulosta? Nopean muistelun perusteella olen keskustellut perustulosta Ylen Puheen Päivässä Lasse Männistön kanssa, Ylen Mikä maksaa -ohjelmassa sinun kanssasi, Ylen suoran linjan nettijatkoilla, Yle Silminnäkijä -ohjelmassa, OSY:n paneelissa Uudella ylioppilastalolla, SONK:in paneelissa, Kallion vasemmistoliiton paneelissa Cafe Maskotissa, BIEN Finlandin webinaarissa ja demariosasto YPSYn kokouksessa (pahoittelut niille paneelinjärjestäjille joiden tilaisuutta en tähän listaan muistanut). Kaikissa näissä keskusteluissa olen tuonut esiin, että perustulo ei estä toimeentulotukiriippuvuutta. Esimerkiksi vihreiden mallissa toimeentulotuki (ja asumistuki) säilyy, koska pieni perustulo ei tietysti yksinään riitä estämään köyhyyttä. Ei pieni perustulo nosta yksinhuoltajaperhettä köyhyydestä tai tee toimeentulotukea tarpeettomaksi.

    Minulle jäi meidän edellisen keskustelun jäljiltä edelleen vähän epäselväksi minkä sortin perustuloa oikeastaan kannatat. Keskustelussamme sanoit että esitetyt perustulomallit ovat ”aika epärealistisia” tai utopistisia, eikä niissä ole otettu huomioon kotiäitien tilannetta eikä nuorten tilannetta, eikä pohdittu miten sanktiot olisivat mukana. Myöhemmin twiittasit: ”En voi ymmärtää niitä jotka esittävät perustuloa joka nostaisi lasten kotihoidon tukea 50% ja ulottaisi sen kaikille alle kouluikäisille.”

    Tuntuu että me ajatellaan monelta osin samalla tavalla, mutta meidän määritelmä perustulosta on vain erilainen. Sinä ilmeisesti kannatat sellaista perustuloa jota minä en perustuloksi tunnista. Mielestäni etuus joka rajataan pois nuorilta tai kotiäideiltä on syyperusteinen etuus, eikä enää voi puhua perustulosta jonka määrittävä piirre on että sitä makestaan ehdoitta.

    Oikein mielelläni jatkan keskustelua kanssasi perustulosta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Toivon että suostut keskustelemaan vaikka olenkin ”melko kokematon”. Juuri nyt kuitenkin vietän isyys- ja vanhempainvapaata, mutta sopisiko sinulle syksyllä? Voisimme keskustella perustulosta syvällisemmin, vaikkapa ilman toimittajaa ja aikataulurajoitetta niin saadaan asiaan joku selvyys.

  2. Tähän suomalaisten ”asiantuntijatahojen ” keskeiseen nimittelyyn ja väittelyyn uskallan tuoda esiin muutamia tavallisen kansalaisen huomioita puheenaiheena olevasta perustulosta.
    Eivät suomalaiset ole keksineet perustuloideaa.Se ei olisi kuin Suomen osalta ” sosiaalinen innovaatio”, koska tämänkaltainen valtion harjoittama avustusmuoto on jo käytännössä muualla.

    EU-maassa Ranskassa oli ollut jo kauan käytössä RMI ( Revenu Minimum d’Insertion ) eli yhteiskuntaelämään sopeuttava vähimmäistulo. Sen oltua lopulta melkolailla tehoton köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisessa, sekä osaltaan jarruttava tekijä muun toimeentulon etsimisessä, tilalle otettiin jokin aika sitten käyttöön RSA ( Revenu de Solidarité Active) eli aktiivinen solidaarisuustulo.Tällä turvataan tuloja vailla oleville ja vähätuloisille vaihteleva vähimmäistulo perheen koostumuksen mukaan. RSA myönnetään vähintään 25 vuotta täyttäneille ja 18-24 vuotiaille yksinhuoltajille, joilla on todistettavasti tietty työaktiivisuus. RSA:n myöntämiseen ja ylläpitämiseen vaikuttaa avustettavan oma käyttäytyminen,ja sääntöjä rikkoville on olemassa sanktiot.RSA:n myöntämistä valvotaan tehokkaammin kuin aikoinaan RMI:n saamista.Pakotteisiin kuuluu työikäisille mm.työn etsintä.Sosiaaliviranomaisten on huolehdittava samalla avustuksen saajan sosiaalisesta seuraamisesta ja ammattiohjauksesta.
    RSA:n pyyhkii lainsäädännöstä pois useita aikaisempia päällekkäisiä avustusmuotoja sisällyttäen ne itseensä.Se ei kuitenkaan ole poistanut kaikkia muita sosiaaliavustuksia.RSA ei ole myöskään käytännössä poistanut koÿhyyden ja syrjäytymisen lisääntymistä huolimatta odotuksista! Sen ulkopuolelle jäävät vielä monet vähätuloiset.RSA tullee olemaan voimassa niin kauan kuin sen katsotaan jotenkin tuovan helpotusta toimeentulo-ongelmaan.Käsitykseni mukaan näin kun pyritään vain vaikuttamaan harjoitetun talous-ym.politiikan seurauksiin yrittämättä poistaa pohjimmaisia köyhyyden perussyitä.

    Kait tarkasti määritelty perustulo olisi silti Suomessa tarpeen. Jo vaikka siksi, että paljon parjattu EU-komissio on tänä vuonna antanut Suomelle huomautuksen sen kansalaisten heikosta sosiaaliturvasta, joka on EU-alueen alhaisimpia! Kummallista nk.hyvinvointivaltiossa….

  3. Valtion virallista tietoa perustulosta heikoimmassa asemassa oleville Ranskassa voi saada tästä: Service Public.fr , RSA. Siinä on luettavissa mm. myöntämisperusteet, sanktiot sekä avustusten määrät.

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa