Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä

Heikki HiilamoVieraskynä blogissa professori Heikki Hiilamo kirjoittaa perustulosta.

Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä

SAK julkaisi helmikuussa omien asiantuntijoidensa kirjoituksiin perusturvan katsauksen suomalaiseen hyvinvointipolitiikkaan otsikolla Kaikki samassa veneessä.

Muutoin asiallisesti argumentoivassa ja huolellisesti perustellussa kokoelmassa yksi artikkeli — ekonomisti Ilkka Kaukorannan kirjoitus perustulosta — poikkeaa tyyliltään muista.

Perustulo on Kaukorannan mukaan ”sumuverho, epämääräinen sana, jonka taakse voi piilottaa melkein mitä tahansa”. Perustulon kannattajia hän kutsuu ”taivaanrannan maalareiksi” ja ”hyödyttömien himmeleiden rakentajiksi”.

Kaukoranta väittää hämmästyttävästi, että ”millään perustulomallilla ei voitaisi ohjata ihmisten käyttäytymistä”. Kaukoranta vastustaa perustuloa myös siitä syystä, että perustulon jälkeen köyhimpiä työttömiä eli työttömän perusturvan saajia ei voitaisi enää kepittää yhtä rankasti sanktioilla.

Kaukoranta on tunnettu perustulon kriitikko. Hänen kantansa on, että perustulomalleja on monia, mutta kaikkia niitä yhdistää sama piirre eli se, että ne ovat kelvottomia. Toisin sanoen Kaukoranta ei ole kiinnostunut keskustelemaan millään tasolla perustulosta ratkaisuna esimerkiksi köyhyysongelmaan ja toimeentulotukikierteeseen.

Perustulo ei ole täydellinen eikä valmis malli sosiaaliturvan ongelmiin. Se on kuitenkin tutkittu ja kokeiltu sosiaalinen innovaatio, jonka ansiot ja mahdollisuudet tunnustetaan yhä laajemmin myös suomalaisessa politiikassa. Sitä tarvitaan yhtenä ratkaisuna ennen muuta köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Kriittinen keskustelu perustulosta on tervetullutta, eikä melko kokemattoman asiantuntijan asenteelliseen kirjoitukseen olisi syytä puuttua, jos SAK ei olisi kelpuuttanut sitä järjestön vaalitavoitteita esittelevään kirjaan. Kaukorannan ajatusten voi tulkita edustavan laajemminkin SAK:n virallista kantaa.

Olisi kiinnostava tietää, mitä SAK:n jäsenet tai laajemmin liiton ammateissa työskentelevät tai niihin opiskelevat ihmiset ajattelevat perustulosta. Uskon, että he eivät ainakaan suhtaudu siihen yhtä torjuvasti ja pilkallisesti kuin Kaukoranta. Monilla on perusteltu syy luottaa siihen, että perustulo parantaisi myös heidän asemaansa.

Heikki Hiilamo
Heikki Hiilamo on sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa.

3 kommenttia artikkeliin ”Heikki Hiilamo: Kaikki (paitsi köyhät) samassa veneessä”

  1. Jopas Heikki kirjoitit oudosti. Onko mielestäsi hyvää keskustelukulttuuria teilata toisen teksti ”melko kokemattoman asiantuntijan” kirjoitukseksi? Olen kuitenkin tehnyt sosiaalipolitiikkaa 4,5 vuotta kokopäivätyönä. Kuinka pitkä kokemus mielestäsi tarvitaan jotta professori ei nollaa ”melko kokemattomaksi”?

    Kirjoitit myös että en ole ”kiinnostunut keskustelemaan millään tasolla perustulosta ratkaisuna esimerkiksi köyhyysongelmaan ja toimeentulotukikierteeseen”. Mihin perustat tämän? Olenko esimerkiksi kieltäytynyt joskus keskustelemasta perustulosta? Nopean muistelun perusteella olen keskustellut perustulosta Ylen Puheen Päivässä Lasse Männistön kanssa, Ylen Mikä maksaa -ohjelmassa sinun kanssasi, Ylen suoran linjan nettijatkoilla, Yle Silminnäkijä -ohjelmassa, OSY:n paneelissa Uudella ylioppilastalolla, SONK:in paneelissa, Kallion vasemmistoliiton paneelissa Cafe Maskotissa, BIEN Finlandin webinaarissa ja demariosasto YPSYn kokouksessa (pahoittelut niille paneelinjärjestäjille joiden tilaisuutta en tähän listaan muistanut). Kaikissa näissä keskusteluissa olen tuonut esiin, että perustulo ei estä toimeentulotukiriippuvuutta. Esimerkiksi vihreiden mallissa toimeentulotuki (ja asumistuki) säilyy, koska pieni perustulo ei tietysti yksinään riitä estämään köyhyyttä. Ei pieni perustulo nosta yksinhuoltajaperhettä köyhyydestä tai tee toimeentulotukea tarpeettomaksi.

    Minulle jäi meidän edellisen keskustelun jäljiltä edelleen vähän epäselväksi minkä sortin perustuloa oikeastaan kannatat. Keskustelussamme sanoit että esitetyt perustulomallit ovat ”aika epärealistisia” tai utopistisia, eikä niissä ole otettu huomioon kotiäitien tilannetta eikä nuorten tilannetta, eikä pohdittu miten sanktiot olisivat mukana. Myöhemmin twiittasit: ”En voi ymmärtää niitä jotka esittävät perustuloa joka nostaisi lasten kotihoidon tukea 50% ja ulottaisi sen kaikille alle kouluikäisille.”

    Tuntuu että me ajatellaan monelta osin samalla tavalla, mutta meidän määritelmä perustulosta on vain erilainen. Sinä ilmeisesti kannatat sellaista perustuloa jota minä en perustuloksi tunnista. Mielestäni etuus joka rajataan pois nuorilta tai kotiäideiltä on syyperusteinen etuus, eikä enää voi puhua perustulosta jonka määrittävä piirre on että sitä makestaan ehdoitta.

    Oikein mielelläni jatkan keskustelua kanssasi perustulosta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Toivon että suostut keskustelemaan vaikka olenkin ”melko kokematon”. Juuri nyt kuitenkin vietän isyys- ja vanhempainvapaata, mutta sopisiko sinulle syksyllä? Voisimme keskustella perustulosta syvällisemmin, vaikkapa ilman toimittajaa ja aikataulurajoitetta niin saadaan asiaan joku selvyys.

  2. Tähän suomalaisten ”asiantuntijatahojen ” keskeiseen nimittelyyn ja väittelyyn uskallan tuoda esiin muutamia tavallisen kansalaisen huomioita puheenaiheena olevasta perustulosta.
    Eivät suomalaiset ole keksineet perustuloideaa.Se ei olisi kuin Suomen osalta ” sosiaalinen innovaatio”, koska tämänkaltainen valtion harjoittama avustusmuoto on jo käytännössä muualla.

    EU-maassa Ranskassa oli ollut jo kauan käytössä RMI ( Revenu Minimum d’Insertion ) eli yhteiskuntaelämään sopeuttava vähimmäistulo. Sen oltua lopulta melkolailla tehoton köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisessa, sekä osaltaan jarruttava tekijä muun toimeentulon etsimisessä, tilalle otettiin jokin aika sitten käyttöön RSA ( Revenu de Solidarité Active) eli aktiivinen solidaarisuustulo.Tällä turvataan tuloja vailla oleville ja vähätuloisille vaihteleva vähimmäistulo perheen koostumuksen mukaan. RSA myönnetään vähintään 25 vuotta täyttäneille ja 18-24 vuotiaille yksinhuoltajille, joilla on todistettavasti tietty työaktiivisuus. RSA:n myöntämiseen ja ylläpitämiseen vaikuttaa avustettavan oma käyttäytyminen,ja sääntöjä rikkoville on olemassa sanktiot.RSA:n myöntämistä valvotaan tehokkaammin kuin aikoinaan RMI:n saamista.Pakotteisiin kuuluu työikäisille mm.työn etsintä.Sosiaaliviranomaisten on huolehdittava samalla avustuksen saajan sosiaalisesta seuraamisesta ja ammattiohjauksesta.
    RSA:n pyyhkii lainsäädännöstä pois useita aikaisempia päällekkäisiä avustusmuotoja sisällyttäen ne itseensä.Se ei kuitenkaan ole poistanut kaikkia muita sosiaaliavustuksia.RSA ei ole myöskään käytännössä poistanut koÿhyyden ja syrjäytymisen lisääntymistä huolimatta odotuksista! Sen ulkopuolelle jäävät vielä monet vähätuloiset.RSA tullee olemaan voimassa niin kauan kuin sen katsotaan jotenkin tuovan helpotusta toimeentulo-ongelmaan.Käsitykseni mukaan näin kun pyritään vain vaikuttamaan harjoitetun talous-ym.politiikan seurauksiin yrittämättä poistaa pohjimmaisia köyhyyden perussyitä.

    Kait tarkasti määritelty perustulo olisi silti Suomessa tarpeen. Jo vaikka siksi, että paljon parjattu EU-komissio on tänä vuonna antanut Suomelle huomautuksen sen kansalaisten heikosta sosiaaliturvasta, joka on EU-alueen alhaisimpia! Kummallista nk.hyvinvointivaltiossa….

  3. Valtion virallista tietoa perustulosta heikoimmassa asemassa oleville Ranskassa voi saada tästä: Service Public.fr , RSA. Siinä on luettavissa mm. myöntämisperusteet, sanktiot sekä avustusten määrät.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!