Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Peter LundPeter Lund kirjoittaa vieraskynäblogissa energiamuutoksesta.

Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Runsas vuosi sitten Professorityöryhmä julkaisi näkemyksensä siitä miten energiaa ja sen politiikkaa kannattaisi viedä eteenpäin. Näkemyksemme oli, että suomalainen energiapolitiikka, jonka juuret ovat 70-luvun öljykriiseissä, on tullut tiensä päähän. Se on kehityksen jarru.

Ehdotimme tilalle modernia energiapolitiikkaa, joka luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja samalla kun päästöt putoavat ja energiaturvallisuus paranee.

Ratkaisumalli lähtee suomalaisen energian, osaamisen ja teknologian hyödyntämisestä energia- ja ilmastopolitiikan päätöksissämme. Uusiutuva energia ja energian tehokkaan käytön teknologiat ovat uuden politiikan ydintä. Modernissa politiikassa tavallisen ihmisen ääni kuuluu ja vaikuttaa.

Runsas viikko sitten alkoi Energiaremontti-kampanja, joka kokoaa kansalaisia, yrityksiä, yhteisöjä, siis meitä kaikkia, taustasta, iästä, puoluekannasta tai mistään ’ismistä’ riippumatta mukaan päivittämään energiapolitiikan tavoitteita ja keinoja tälle vuosituhannelle. Kampanjan taustalla on paljon nuoria fiksuja aikuisia, todellisia tulevaisuudentekijöitä. Tässä kannattaa olla mukana. Hyvä energia on hyvä asia.

Parhaillaan käydään suuria hiihtomittelöitä. Meitä harmittaa hiihtomme alennustila. Mutta mistä meidän pitäisi olla todella huolissamme on, että tulevaisuuden energiassa olemme jääneet muista maista kilometrikaupalla jälkeen. Hiihdossa menee kulta, mutta puhtaan energian kilpailussa menetykset lasketaan miljardeina euroina ja tuhansina työpaikkoina.

Vajaan kuukauden päästä on tärkeä vaalit. Energia ja ilmasto pitäisi ehdottomasti nostaa suurten keskusteluteemojen joukkoon. Äänestäjille tästä olisi hyötyä. Kreikan nostaminen vaalikeskustelun ytimeen olisi nyt antiikista.

Nyt on viimeinen hetki hypätä modernin energian kelkkaan. Tulevaan hallitusohjelmaan täytyy saada vahva kotimaisen energian ote. Energiapolitiikkaa ei voi jatkaa entiseen malliin.

Peter Lund
TkT Peter Lund on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Hän on toiminut tulevaisuuden energian parissa 35 vuotta.

3 kommenttia artikkeliin ”Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle”

  1. Loputtoman kasvun kampanja tuokin on ja hiljenee cleantechin vakavista ympäristövahingoista ja uudenlaisista ilmastopäästöistä, joita syntyy koko ajan enemmän kun esimerkiksi aurinkopaneelien tuotanto kasvaa räjähdysmäisesti.

    Kun ei haluta myöntää kasvun olevan se ongelma, niin keksimällä keksitään aina vain lisää yrityksille bisnestä ja koitetaan naamioida se vihreäksi ja kestäväksi kasvuksi. Kukaan ei vain kerro mikä on se mikä kestää sitten sen kasvun, kun luonto se ei ainakaan ole. Vähät enää kukaan välittää itse luonnosta, vaikka se pystyisi tuottamaan puhtaan veden ja ruuan ilmaiseksi. Teknologiaa puhdistamaan vettä, vaikka maaperä hoitaisi sen; mitälie vekottimia imemään hiilidioksidia ilmasta, vaikka metsät tekisivät sen; lohia kasvatetaan ja ruokitaan kasseissa, vaikka joet tekisivät sen…

    Symbolisia suojelutempauksia riittää, mutta suuressa kuvassa kasvu tuhoaa kaiken. Kenestä on sitten elämään täysin teollisen yhteiskunnan valjastamassa elinpiirissä, jossa vapaan luonnon tila pienenee päivä päivältä? Jossain leviää kaupunki, jossain kaivos tai avohakkuu.

  2. Hyvä Pystymetsä,
    yhdyn kommentissasi olevan aiheellisen mielipiteen/kritiikin esittämiseen.Ei oikein vihreältä Suomen tulevaisuus näytä!
    Minuakin huolestuttaa tuo todellisuudessa ei niinkään ”puhdas” kuin oletettu ”cleantech” ja sen tuominen esille muka kaikkien ympäristö-ja ilmasto-ongelmien ratkaisuna.Näyttää businekseltä ja monenlaisen tarpeettoman kulutuksen lisäämiseltä.Tämä taitaa olla juuri sitä haitallista ”green businestä” ? Puhutaan sen avulla saatavasta puhtaasta energiasta ja energiasäästöistä sekä työpaikkojen luomisesta, siis taloudellisesta kasvusta! Tuota juuri huutavat bisinessmieliset liberaalit maailmanmitassa.Tavallaan luonnon ja elinympäristömme tuhoaminen vaaditaan ensisijaiseksi tavoitteeksi.

    Vain yhtenä esimerkkinä tuosta luonnon omavoimaisuudesta voin esittää kotonani käyttämäni luonnonmenetelmän likavesipäästöistä tulevien ympäristöhaittojen poistamiseksi.Minulla ei ole sääntöjen vaatimaa teknisesti korkealuokkaista maahan upotettua jätevesisäiliötä.Käytän jäteveden puhdistamiseen siihen soveltuvia kasveja ja luonnossa olevia bakteereita, ,jotka imevät saastuttavat aineet ennen niiden syvää sulautumista pohjavesiin ja ympäröivään luontoon.Näin ei ole syntynyt lisähaittoja, joita säiliöt saavat aikaan,eikä sakan kasautumista tai ällöttäviä hajuja. Näin lähellä juokseva vuoripurokin on kirkasvetinen,ja siinä viihtyvät mm.purolohet. Vettä voivat vaaratta juoda niin karja kuin villit eläimetkin.Tämä menetelmâ tietysti sopii omakotitalojen käyttöön.Teollisuuden osalta voitaisiin käyttää samantapaisia menetelmiä, jotka eivät vaatisi valtavaa teknistä materiaalia.
    Täällä Tulivuorten Luonnonpuiston alueella olemme alkaneet käyttää tuulienergiaa, koska elämme vuoristossa, jossa tuulivoimaa on paljon saatavilla.Kuitenkin väestön keskuudessa on ilmennyt tämän energian tuottamiseen tarvittavan laitteiston vastustusta, sillä alueella on enimmäkseen kauniita vuoristoniittyjä ja vaeltamiseen sopivaa maastoa, joiden luontoarvon uskotaan vähenevän ”ropellien” myötä. .

    Eikö ensin pitäisi ajatella miten luontoa saisi pysymään verottamatta sitä jatkuvasti pois, ja mitä luonto kestää ja miten käytettynä, ennenkuin ruvetaan keksimään huippuluokan teknillisiä konsteja luonnon taltuttamiseksi ja soveltamiseksi yhä lisääntyvän ja metropoleihin keskittyvän väestön kasvavaan käyttöön, perustellen vaatimusta ”ympäristöystävällisyydellä” ?.Ei teknologian avulla kaikkia haittoja poisteta, ja niitä saatetaan aiheuttaa lisää.Ja jos ja kun luonnon ei anneta enää mitenkään vaikuttaa itsensä puhdistamiseen ja uudistamiseen.

  3. Energiaremontti-kampanjan tavoitteiden saavuttaminen ei itseasiassa edellytä loputtoman kasvun ideologiaa. Oikeastaan se ei sinänsä edellytä talouskasvua ollenkaan. Miksipä kyseisen kampanjan tavoitteita ei voisi yhdistää vaikkapa kiertotalouteen?

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!