Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Peter LundPeter Lund kirjoittaa vieraskynäblogissa energiamuutoksesta.

Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Runsas vuosi sitten Professorityöryhmä julkaisi näkemyksensä siitä miten energiaa ja sen politiikkaa kannattaisi viedä eteenpäin. Näkemyksemme oli, että suomalainen energiapolitiikka, jonka juuret ovat 70-luvun öljykriiseissä, on tullut tiensä päähän. Se on kehityksen jarru.

Ehdotimme tilalle modernia energiapolitiikkaa, joka luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja samalla kun päästöt putoavat ja energiaturvallisuus paranee.

Ratkaisumalli lähtee suomalaisen energian, osaamisen ja teknologian hyödyntämisestä energia- ja ilmastopolitiikan päätöksissämme. Uusiutuva energia ja energian tehokkaan käytön teknologiat ovat uuden politiikan ydintä. Modernissa politiikassa tavallisen ihmisen ääni kuuluu ja vaikuttaa.

Runsas viikko sitten alkoi Energiaremontti-kampanja, joka kokoaa kansalaisia, yrityksiä, yhteisöjä, siis meitä kaikkia, taustasta, iästä, puoluekannasta tai mistään ’ismistä’ riippumatta mukaan päivittämään energiapolitiikan tavoitteita ja keinoja tälle vuosituhannelle. Kampanjan taustalla on paljon nuoria fiksuja aikuisia, todellisia tulevaisuudentekijöitä. Tässä kannattaa olla mukana. Hyvä energia on hyvä asia.

Parhaillaan käydään suuria hiihtomittelöitä. Meitä harmittaa hiihtomme alennustila. Mutta mistä meidän pitäisi olla todella huolissamme on, että tulevaisuuden energiassa olemme jääneet muista maista kilometrikaupalla jälkeen. Hiihdossa menee kulta, mutta puhtaan energian kilpailussa menetykset lasketaan miljardeina euroina ja tuhansina työpaikkoina.

Vajaan kuukauden päästä on tärkeä vaalit. Energia ja ilmasto pitäisi ehdottomasti nostaa suurten keskusteluteemojen joukkoon. Äänestäjille tästä olisi hyötyä. Kreikan nostaminen vaalikeskustelun ytimeen olisi nyt antiikista.

Nyt on viimeinen hetki hypätä modernin energian kelkkaan. Tulevaan hallitusohjelmaan täytyy saada vahva kotimaisen energian ote. Energiapolitiikkaa ei voi jatkaa entiseen malliin.

Peter Lund
TkT Peter Lund on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Hän on toiminut tulevaisuuden energian parissa 35 vuotta.

3 kommenttia artikkeliin ”Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle”

  1. Loputtoman kasvun kampanja tuokin on ja hiljenee cleantechin vakavista ympäristövahingoista ja uudenlaisista ilmastopäästöistä, joita syntyy koko ajan enemmän kun esimerkiksi aurinkopaneelien tuotanto kasvaa räjähdysmäisesti.

    Kun ei haluta myöntää kasvun olevan se ongelma, niin keksimällä keksitään aina vain lisää yrityksille bisnestä ja koitetaan naamioida se vihreäksi ja kestäväksi kasvuksi. Kukaan ei vain kerro mikä on se mikä kestää sitten sen kasvun, kun luonto se ei ainakaan ole. Vähät enää kukaan välittää itse luonnosta, vaikka se pystyisi tuottamaan puhtaan veden ja ruuan ilmaiseksi. Teknologiaa puhdistamaan vettä, vaikka maaperä hoitaisi sen; mitälie vekottimia imemään hiilidioksidia ilmasta, vaikka metsät tekisivät sen; lohia kasvatetaan ja ruokitaan kasseissa, vaikka joet tekisivät sen…

    Symbolisia suojelutempauksia riittää, mutta suuressa kuvassa kasvu tuhoaa kaiken. Kenestä on sitten elämään täysin teollisen yhteiskunnan valjastamassa elinpiirissä, jossa vapaan luonnon tila pienenee päivä päivältä? Jossain leviää kaupunki, jossain kaivos tai avohakkuu.

  2. Hyvä Pystymetsä,
    yhdyn kommentissasi olevan aiheellisen mielipiteen/kritiikin esittämiseen.Ei oikein vihreältä Suomen tulevaisuus näytä!
    Minuakin huolestuttaa tuo todellisuudessa ei niinkään ”puhdas” kuin oletettu ”cleantech” ja sen tuominen esille muka kaikkien ympäristö-ja ilmasto-ongelmien ratkaisuna.Näyttää businekseltä ja monenlaisen tarpeettoman kulutuksen lisäämiseltä.Tämä taitaa olla juuri sitä haitallista ”green businestä” ? Puhutaan sen avulla saatavasta puhtaasta energiasta ja energiasäästöistä sekä työpaikkojen luomisesta, siis taloudellisesta kasvusta! Tuota juuri huutavat bisinessmieliset liberaalit maailmanmitassa.Tavallaan luonnon ja elinympäristömme tuhoaminen vaaditaan ensisijaiseksi tavoitteeksi.

    Vain yhtenä esimerkkinä tuosta luonnon omavoimaisuudesta voin esittää kotonani käyttämäni luonnonmenetelmän likavesipäästöistä tulevien ympäristöhaittojen poistamiseksi.Minulla ei ole sääntöjen vaatimaa teknisesti korkealuokkaista maahan upotettua jätevesisäiliötä.Käytän jäteveden puhdistamiseen siihen soveltuvia kasveja ja luonnossa olevia bakteereita, ,jotka imevät saastuttavat aineet ennen niiden syvää sulautumista pohjavesiin ja ympäröivään luontoon.Näin ei ole syntynyt lisähaittoja, joita säiliöt saavat aikaan,eikä sakan kasautumista tai ällöttäviä hajuja. Näin lähellä juokseva vuoripurokin on kirkasvetinen,ja siinä viihtyvät mm.purolohet. Vettä voivat vaaratta juoda niin karja kuin villit eläimetkin.Tämä menetelmâ tietysti sopii omakotitalojen käyttöön.Teollisuuden osalta voitaisiin käyttää samantapaisia menetelmiä, jotka eivät vaatisi valtavaa teknistä materiaalia.
    Täällä Tulivuorten Luonnonpuiston alueella olemme alkaneet käyttää tuulienergiaa, koska elämme vuoristossa, jossa tuulivoimaa on paljon saatavilla.Kuitenkin väestön keskuudessa on ilmennyt tämän energian tuottamiseen tarvittavan laitteiston vastustusta, sillä alueella on enimmäkseen kauniita vuoristoniittyjä ja vaeltamiseen sopivaa maastoa, joiden luontoarvon uskotaan vähenevän ”ropellien” myötä. .

    Eikö ensin pitäisi ajatella miten luontoa saisi pysymään verottamatta sitä jatkuvasti pois, ja mitä luonto kestää ja miten käytettynä, ennenkuin ruvetaan keksimään huippuluokan teknillisiä konsteja luonnon taltuttamiseksi ja soveltamiseksi yhä lisääntyvän ja metropoleihin keskittyvän väestön kasvavaan käyttöön, perustellen vaatimusta ”ympäristöystävällisyydellä” ?.Ei teknologian avulla kaikkia haittoja poisteta, ja niitä saatetaan aiheuttaa lisää.Ja jos ja kun luonnon ei anneta enää mitenkään vaikuttaa itsensä puhdistamiseen ja uudistamiseen.

  3. Energiaremontti-kampanjan tavoitteiden saavuttaminen ei itseasiassa edellytä loputtoman kasvun ideologiaa. Oikeastaan se ei sinänsä edellytä talouskasvua ollenkaan. Miksipä kyseisen kampanjan tavoitteita ei voisi yhdistää vaikkapa kiertotalouteen?

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa