Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Peter LundPeter Lund kirjoittaa vieraskynäblogissa energiamuutoksesta.

Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Runsas vuosi sitten Professorityöryhmä julkaisi näkemyksensä siitä miten energiaa ja sen politiikkaa kannattaisi viedä eteenpäin. Näkemyksemme oli, että suomalainen energiapolitiikka, jonka juuret ovat 70-luvun öljykriiseissä, on tullut tiensä päähän. Se on kehityksen jarru.

Ehdotimme tilalle modernia energiapolitiikkaa, joka luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja samalla kun päästöt putoavat ja energiaturvallisuus paranee.

Ratkaisumalli lähtee suomalaisen energian, osaamisen ja teknologian hyödyntämisestä energia- ja ilmastopolitiikan päätöksissämme. Uusiutuva energia ja energian tehokkaan käytön teknologiat ovat uuden politiikan ydintä. Modernissa politiikassa tavallisen ihmisen ääni kuuluu ja vaikuttaa.

Runsas viikko sitten alkoi Energiaremontti-kampanja, joka kokoaa kansalaisia, yrityksiä, yhteisöjä, siis meitä kaikkia, taustasta, iästä, puoluekannasta tai mistään ’ismistä’ riippumatta mukaan päivittämään energiapolitiikan tavoitteita ja keinoja tälle vuosituhannelle. Kampanjan taustalla on paljon nuoria fiksuja aikuisia, todellisia tulevaisuudentekijöitä. Tässä kannattaa olla mukana. Hyvä energia on hyvä asia.

Parhaillaan käydään suuria hiihtomittelöitä. Meitä harmittaa hiihtomme alennustila. Mutta mistä meidän pitäisi olla todella huolissamme on, että tulevaisuuden energiassa olemme jääneet muista maista kilometrikaupalla jälkeen. Hiihdossa menee kulta, mutta puhtaan energian kilpailussa menetykset lasketaan miljardeina euroina ja tuhansina työpaikkoina.

Vajaan kuukauden päästä on tärkeä vaalit. Energia ja ilmasto pitäisi ehdottomasti nostaa suurten keskusteluteemojen joukkoon. Äänestäjille tästä olisi hyötyä. Kreikan nostaminen vaalikeskustelun ytimeen olisi nyt antiikista.

Nyt on viimeinen hetki hypätä modernin energian kelkkaan. Tulevaan hallitusohjelmaan täytyy saada vahva kotimaisen energian ote. Energiapolitiikkaa ei voi jatkaa entiseen malliin.

Peter Lund
TkT Peter Lund on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Hän on toiminut tulevaisuuden energian parissa 35 vuotta.

3 kommenttia artikkeliin ”Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle”

  1. Loputtoman kasvun kampanja tuokin on ja hiljenee cleantechin vakavista ympäristövahingoista ja uudenlaisista ilmastopäästöistä, joita syntyy koko ajan enemmän kun esimerkiksi aurinkopaneelien tuotanto kasvaa räjähdysmäisesti.

    Kun ei haluta myöntää kasvun olevan se ongelma, niin keksimällä keksitään aina vain lisää yrityksille bisnestä ja koitetaan naamioida se vihreäksi ja kestäväksi kasvuksi. Kukaan ei vain kerro mikä on se mikä kestää sitten sen kasvun, kun luonto se ei ainakaan ole. Vähät enää kukaan välittää itse luonnosta, vaikka se pystyisi tuottamaan puhtaan veden ja ruuan ilmaiseksi. Teknologiaa puhdistamaan vettä, vaikka maaperä hoitaisi sen; mitälie vekottimia imemään hiilidioksidia ilmasta, vaikka metsät tekisivät sen; lohia kasvatetaan ja ruokitaan kasseissa, vaikka joet tekisivät sen…

    Symbolisia suojelutempauksia riittää, mutta suuressa kuvassa kasvu tuhoaa kaiken. Kenestä on sitten elämään täysin teollisen yhteiskunnan valjastamassa elinpiirissä, jossa vapaan luonnon tila pienenee päivä päivältä? Jossain leviää kaupunki, jossain kaivos tai avohakkuu.

  2. Hyvä Pystymetsä,
    yhdyn kommentissasi olevan aiheellisen mielipiteen/kritiikin esittämiseen.Ei oikein vihreältä Suomen tulevaisuus näytä!
    Minuakin huolestuttaa tuo todellisuudessa ei niinkään ”puhdas” kuin oletettu ”cleantech” ja sen tuominen esille muka kaikkien ympäristö-ja ilmasto-ongelmien ratkaisuna.Näyttää businekseltä ja monenlaisen tarpeettoman kulutuksen lisäämiseltä.Tämä taitaa olla juuri sitä haitallista ”green businestä” ? Puhutaan sen avulla saatavasta puhtaasta energiasta ja energiasäästöistä sekä työpaikkojen luomisesta, siis taloudellisesta kasvusta! Tuota juuri huutavat bisinessmieliset liberaalit maailmanmitassa.Tavallaan luonnon ja elinympäristömme tuhoaminen vaaditaan ensisijaiseksi tavoitteeksi.

    Vain yhtenä esimerkkinä tuosta luonnon omavoimaisuudesta voin esittää kotonani käyttämäni luonnonmenetelmän likavesipäästöistä tulevien ympäristöhaittojen poistamiseksi.Minulla ei ole sääntöjen vaatimaa teknisesti korkealuokkaista maahan upotettua jätevesisäiliötä.Käytän jäteveden puhdistamiseen siihen soveltuvia kasveja ja luonnossa olevia bakteereita, ,jotka imevät saastuttavat aineet ennen niiden syvää sulautumista pohjavesiin ja ympäröivään luontoon.Näin ei ole syntynyt lisähaittoja, joita säiliöt saavat aikaan,eikä sakan kasautumista tai ällöttäviä hajuja. Näin lähellä juokseva vuoripurokin on kirkasvetinen,ja siinä viihtyvät mm.purolohet. Vettä voivat vaaratta juoda niin karja kuin villit eläimetkin.Tämä menetelmâ tietysti sopii omakotitalojen käyttöön.Teollisuuden osalta voitaisiin käyttää samantapaisia menetelmiä, jotka eivät vaatisi valtavaa teknistä materiaalia.
    Täällä Tulivuorten Luonnonpuiston alueella olemme alkaneet käyttää tuulienergiaa, koska elämme vuoristossa, jossa tuulivoimaa on paljon saatavilla.Kuitenkin väestön keskuudessa on ilmennyt tämän energian tuottamiseen tarvittavan laitteiston vastustusta, sillä alueella on enimmäkseen kauniita vuoristoniittyjä ja vaeltamiseen sopivaa maastoa, joiden luontoarvon uskotaan vähenevän ”ropellien” myötä. .

    Eikö ensin pitäisi ajatella miten luontoa saisi pysymään verottamatta sitä jatkuvasti pois, ja mitä luonto kestää ja miten käytettynä, ennenkuin ruvetaan keksimään huippuluokan teknillisiä konsteja luonnon taltuttamiseksi ja soveltamiseksi yhä lisääntyvän ja metropoleihin keskittyvän väestön kasvavaan käyttöön, perustellen vaatimusta ”ympäristöystävällisyydellä” ?.Ei teknologian avulla kaikkia haittoja poisteta, ja niitä saatetaan aiheuttaa lisää.Ja jos ja kun luonnon ei anneta enää mitenkään vaikuttaa itsensä puhdistamiseen ja uudistamiseen.

  3. Energiaremontti-kampanjan tavoitteiden saavuttaminen ei itseasiassa edellytä loputtoman kasvun ideologiaa. Oikeastaan se ei sinänsä edellytä talouskasvua ollenkaan. Miksipä kyseisen kampanjan tavoitteita ei voisi yhdistää vaikkapa kiertotalouteen?

Kommentointi on suljettu.

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa