Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Peter LundPeter Lund kirjoittaa vieraskynäblogissa energiamuutoksesta.

Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle

Runsas vuosi sitten Professorityöryhmä julkaisi näkemyksensä siitä miten energiaa ja sen politiikkaa kannattaisi viedä eteenpäin. Näkemyksemme oli, että suomalainen energiapolitiikka, jonka juuret ovat 70-luvun öljykriiseissä, on tullut tiensä päähän. Se on kehityksen jarru.

Ehdotimme tilalle modernia energiapolitiikkaa, joka luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja samalla kun päästöt putoavat ja energiaturvallisuus paranee.

Ratkaisumalli lähtee suomalaisen energian, osaamisen ja teknologian hyödyntämisestä energia- ja ilmastopolitiikan päätöksissämme. Uusiutuva energia ja energian tehokkaan käytön teknologiat ovat uuden politiikan ydintä. Modernissa politiikassa tavallisen ihmisen ääni kuuluu ja vaikuttaa.

Runsas viikko sitten alkoi Energiaremontti-kampanja, joka kokoaa kansalaisia, yrityksiä, yhteisöjä, siis meitä kaikkia, taustasta, iästä, puoluekannasta tai mistään ’ismistä’ riippumatta mukaan päivittämään energiapolitiikan tavoitteita ja keinoja tälle vuosituhannelle. Kampanjan taustalla on paljon nuoria fiksuja aikuisia, todellisia tulevaisuudentekijöitä. Tässä kannattaa olla mukana. Hyvä energia on hyvä asia.

Parhaillaan käydään suuria hiihtomittelöitä. Meitä harmittaa hiihtomme alennustila. Mutta mistä meidän pitäisi olla todella huolissamme on, että tulevaisuuden energiassa olemme jääneet muista maista kilometrikaupalla jälkeen. Hiihdossa menee kulta, mutta puhtaan energian kilpailussa menetykset lasketaan miljardeina euroina ja tuhansina työpaikkoina.

Vajaan kuukauden päästä on tärkeä vaalit. Energia ja ilmasto pitäisi ehdottomasti nostaa suurten keskusteluteemojen joukkoon. Äänestäjille tästä olisi hyötyä. Kreikan nostaminen vaalikeskustelun ytimeen olisi nyt antiikista.

Nyt on viimeinen hetki hypätä modernin energian kelkkaan. Tulevaan hallitusohjelmaan täytyy saada vahva kotimaisen energian ote. Energiapolitiikkaa ei voi jatkaa entiseen malliin.

Peter Lund
TkT Peter Lund on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Hän on toiminut tulevaisuuden energian parissa 35 vuotta.

3 kommenttia artikkeliin ”Peter Lund: Jokaisen ääni ja mielipide on tärkeä energiamuutokselle”

  1. Loputtoman kasvun kampanja tuokin on ja hiljenee cleantechin vakavista ympäristövahingoista ja uudenlaisista ilmastopäästöistä, joita syntyy koko ajan enemmän kun esimerkiksi aurinkopaneelien tuotanto kasvaa räjähdysmäisesti.

    Kun ei haluta myöntää kasvun olevan se ongelma, niin keksimällä keksitään aina vain lisää yrityksille bisnestä ja koitetaan naamioida se vihreäksi ja kestäväksi kasvuksi. Kukaan ei vain kerro mikä on se mikä kestää sitten sen kasvun, kun luonto se ei ainakaan ole. Vähät enää kukaan välittää itse luonnosta, vaikka se pystyisi tuottamaan puhtaan veden ja ruuan ilmaiseksi. Teknologiaa puhdistamaan vettä, vaikka maaperä hoitaisi sen; mitälie vekottimia imemään hiilidioksidia ilmasta, vaikka metsät tekisivät sen; lohia kasvatetaan ja ruokitaan kasseissa, vaikka joet tekisivät sen…

    Symbolisia suojelutempauksia riittää, mutta suuressa kuvassa kasvu tuhoaa kaiken. Kenestä on sitten elämään täysin teollisen yhteiskunnan valjastamassa elinpiirissä, jossa vapaan luonnon tila pienenee päivä päivältä? Jossain leviää kaupunki, jossain kaivos tai avohakkuu.

  2. Hyvä Pystymetsä,
    yhdyn kommentissasi olevan aiheellisen mielipiteen/kritiikin esittämiseen.Ei oikein vihreältä Suomen tulevaisuus näytä!
    Minuakin huolestuttaa tuo todellisuudessa ei niinkään ”puhdas” kuin oletettu ”cleantech” ja sen tuominen esille muka kaikkien ympäristö-ja ilmasto-ongelmien ratkaisuna.Näyttää businekseltä ja monenlaisen tarpeettoman kulutuksen lisäämiseltä.Tämä taitaa olla juuri sitä haitallista ”green businestä” ? Puhutaan sen avulla saatavasta puhtaasta energiasta ja energiasäästöistä sekä työpaikkojen luomisesta, siis taloudellisesta kasvusta! Tuota juuri huutavat bisinessmieliset liberaalit maailmanmitassa.Tavallaan luonnon ja elinympäristömme tuhoaminen vaaditaan ensisijaiseksi tavoitteeksi.

    Vain yhtenä esimerkkinä tuosta luonnon omavoimaisuudesta voin esittää kotonani käyttämäni luonnonmenetelmän likavesipäästöistä tulevien ympäristöhaittojen poistamiseksi.Minulla ei ole sääntöjen vaatimaa teknisesti korkealuokkaista maahan upotettua jätevesisäiliötä.Käytän jäteveden puhdistamiseen siihen soveltuvia kasveja ja luonnossa olevia bakteereita, ,jotka imevät saastuttavat aineet ennen niiden syvää sulautumista pohjavesiin ja ympäröivään luontoon.Näin ei ole syntynyt lisähaittoja, joita säiliöt saavat aikaan,eikä sakan kasautumista tai ällöttäviä hajuja. Näin lähellä juokseva vuoripurokin on kirkasvetinen,ja siinä viihtyvät mm.purolohet. Vettä voivat vaaratta juoda niin karja kuin villit eläimetkin.Tämä menetelmâ tietysti sopii omakotitalojen käyttöön.Teollisuuden osalta voitaisiin käyttää samantapaisia menetelmiä, jotka eivät vaatisi valtavaa teknistä materiaalia.
    Täällä Tulivuorten Luonnonpuiston alueella olemme alkaneet käyttää tuulienergiaa, koska elämme vuoristossa, jossa tuulivoimaa on paljon saatavilla.Kuitenkin väestön keskuudessa on ilmennyt tämän energian tuottamiseen tarvittavan laitteiston vastustusta, sillä alueella on enimmäkseen kauniita vuoristoniittyjä ja vaeltamiseen sopivaa maastoa, joiden luontoarvon uskotaan vähenevän ”ropellien” myötä. .

    Eikö ensin pitäisi ajatella miten luontoa saisi pysymään verottamatta sitä jatkuvasti pois, ja mitä luonto kestää ja miten käytettynä, ennenkuin ruvetaan keksimään huippuluokan teknillisiä konsteja luonnon taltuttamiseksi ja soveltamiseksi yhä lisääntyvän ja metropoleihin keskittyvän väestön kasvavaan käyttöön, perustellen vaatimusta ”ympäristöystävällisyydellä” ?.Ei teknologian avulla kaikkia haittoja poisteta, ja niitä saatetaan aiheuttaa lisää.Ja jos ja kun luonnon ei anneta enää mitenkään vaikuttaa itsensä puhdistamiseen ja uudistamiseen.

  3. Energiaremontti-kampanjan tavoitteiden saavuttaminen ei itseasiassa edellytä loputtoman kasvun ideologiaa. Oikeastaan se ei sinänsä edellytä talouskasvua ollenkaan. Miksipä kyseisen kampanjan tavoitteita ei voisi yhdistää vaikkapa kiertotalouteen?

Kommentointi on suljettu.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.