Ympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 27.1. klo 16.15 alkaen.
Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla avattuna.
Listalla on iso joukko kaavoja (mm. Kruunuvuorenrannan silta ja Pisararata) ja esimerkiksi seuraavia kiinnostavia juttuja:
– Esityksen tekeminen uudeksi ympäristöjohtajaksi. Tehtävään esitetään Esa Nikusta.
– Jätteenkuormausaikojen varhentamista ja myöhentämistä koskeva kokeilu
– Leikkipuistojen kahluualtaiden veden hygieeninen laatu Helsingissä vuosina 2013-2014
Kaikki kommentit ja evästykset otetaan ilolla vastaan!
* * *
Ympäristölautakunta
02 / 27.01.2015
Sisältö:
YMPÄRISTÖJOHTAJA
1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
2 Ilmoitusasiat
Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ymk_2015-01-27_Ylk_2_El/ECF93FF3-83EA-41FC-A86A-CEEF063766A9/Ilmoitusasiat.html
3 Lausunto Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan viran hakijoista
Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan virkaan valitaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri Esa Nikunen 7 706,58 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.
Esa Nikunen on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hän on toiminut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaaliyksikön johtajana 1.3.2011 alkaen. Hän on toiminut Suomen ympäristökeskuksessa kehitysjohtajana 1 v 2 kk, osastonjohtajana 8 v ja kemikaaliyksikön johtajana 7 v. Vesi- ja ympäristöhallituksessa hän on toiminut jaostopäällikkönä 2 v 4 kk. Nikusella on johtamisen erikoisammattitutkinto.
Hakemuksia tuli yhteensä 61 kpl. Kahdeksan hakijaa kutsuttiin haastatteluihin.
Haastattelijoina olivat ympäristölautakunnan puheenjohtaja Matti Niemi, ympäristölautakunnan jäsenet Joona Haavisto ja Tuula Palaste-Eerola, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi, va. apulaiskaupunginsihteeri Timo Lindén sekä Psycon Oy:n konsultti Milla Kansonen.
Täällä tarkemmin (ml. Esittelyt muista kärkiehdokkaista):
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ymk_2015-01-27_Ylk_2_El/A2FAA21E-0575-4E95-865D-07FED82B3C69/Lausunto_Helsingin_kaupungin_ymparistokeskuksen_ym.html
4 Johtavan elintarviketarkastajan viran täyttäminen elintarviketurvallisuusosaston ravintolat-yksikössä
Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston johtavan elintarviketarkastajan virkaan (vak.nro 128045) filosofian maisteri Mia Piiparin 3.3.2015 alkaen.
Johtava elintarviketarkastaja toimii elintarviketurvallisuusosaston ravintolat -yksikön esimiehenä. Yksikkö vastaa pääosin tarjoilupaikkojen, kuten ravintoloiden, kahviloiden ja suurtalouksien sekä osaltaan myyntipaikkojen valvonnasta. Yksikkö osallistuu ruokamyrkytysten selvitystyöhön ja hoitaa tarvittaessa myös muita elintarviketurvallisuusosastolle kuuluvia tehtäviä.
5 Ympäristökeskuksen liittyminen EA (Microsoft Enterprise Agreement) -sopimukseen
Ympäristölautakunta päättää, että ympäristökeskus liittyy KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan puitejärjestelyyn, joka koskee EA (Enterprise Agreement) -sopimusten lisenssejä sekä niiden jälleenmyyntiin liittyviä toimitus- ja asiantuntijapalveluita sopimuskaudella 1.3.2015 – 28.2.2018. Sopimustoimittaja on Atea Finland Oy.
Helsingin kaupungin tietotekninen työasemaympäristö pohjautuu Microsoft-ohjelmistotuotteisiin. Nyt esiteltävän hankinnan kohteena ovat näiden Microsoft-tuotteiden käyttöoikeudet eli lisenssit ja niihin liittyvät toimitus- ja asiantuntijapalvelut.
YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO
1 Ilmoitusasiat
Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ymk_2015-01-27_Ylk_2_El/6677B311-DCBF-4EC3-9172-5EF1965A70D1/Ilmoitusasiat.html
2 Lausunnon antaminen Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteys, asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12305
Asemakaavan toteuttamisella on vaikutuksia lähialueen lintuihin. Suurimmillaan lintuihin kohdistuvat haitat ovat sillan rakentamisen aikana, koska siltarakenteita sijoittuu lähelle lintujen pesimäluotoja. Sillan valmistumisen jälkeen linnuilla voi olla satunnainen törmäysvaara siltarakenteisiin. On myös mahdollista, että sillan liikenne ja melu saattavat heikentää läheisten luotojen soveltuvuutta pesintään.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
3 Lausunnon antaminen Kuninkaantammenkallion asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12313
Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden kerrostalokorttelin rakentamisen noin 900 uudelle asukkaalle. Muutoksessa teollisuustonttia ja viheraluetta muutetaan asuntokortteleiksi (AK) ja puistoksi (VP). Alueelle johdetaan Kuninkaantammenrinteeltä luoteeseen katu, jonka varrella korttelialueet sijoittuvat portaittain rinteeseen ja kerrosluku nousee neljästä kahdeksaan. Tonttien hulevesiä tulee viivyttää korttelialueilla ennen johtamista Kuninkaantammen alueelliseen hulevesijärjestelmään. Kallion laen korkein kohta avokallioineen varataan puistoksi ja paikalle on tarkoitus rakentaa näkötorni. Osayleiskaavan mukaisesti alueen pysäköinti järjestetään pääasiallisesti pihakansien alle.
Kaavamuutosalueelle aiheutuu melua noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevalta Hämeenlinnanväylältä ja alueen koillispuolella sijaitsevalta painotalolta. Liikennemelun torjumiseksi kaavassa on annettu Hämeenlinnanväylän ja Kuninkaantammenrinteen suuntaan avautuville julkisivuille ääneneristysmääräys.
Asemakaavamääräyksillä ohjataan energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Rakentamisessa pyritään korkeaan energiatehokkuuteen. Rakennusten tulee olla vähintään tasoa energiatehokkuusluokka C (2013) – 20 %. Alueella on myös hyödynnettävä uusiutuvaa energiaa ja suunniteltava siihen tarkoitetut laitteet osana rakennusten arkkitehtuuria.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
4 Lausunnon antaminen kaupunkisuunnitteluvirastolle Tankovainion asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12321
Asemakaavan muutos mahdollistaa rakentamattomien pientalokorttelien muuttamisen kerrostaloasumiseen. Tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä muuttamalla rakentamattomat pientalokorttelialueet pääosin kerrostaloasumiseen. Asuinkerrostalorakentamiseen muutettavat korttelialueet laajenevat. Tankovainion puistoalue kaventuu. Uusia asukkaita tulee noin 370. Asukasmäärän lisäys voimassa olevaan kaavaan verrattuna on noin 200.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
5 Lausunnon antaminen Taka-Töölön (14.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12309
Asemakaavan muutos mahdollistaa tällä hetkellä Sibelius-akatemian käytössä olevan koulurakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön ja lisärakentamisen muutostyön yhteydessä. Tontilla sijaitseva rakennus suojellaan.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
6 Lausunnon antaminen Viikin (36.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12282
Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen nykyisen koira-aitauksen ja yleisen pysäköintialueen kohdalle sekä Talonpojantien varren rinteeseen.
Nykyinen, käyttöikänsä päässä oleva kuplahalli puretaan ja koko Latokartanon asuinaluetta palveleva koira-aitaus siirretään Viikinojanpuistoon.
Viikin kentän alue on avoin maisematila, jota ympäröi lehtipuuvaltainen metsikkö. Suunnittelualueella ei suojeluluokitusten mukaisia erityisiä luontoarvoja eikä historiallisia suojelukohteita. Asuinkerrostalojen rakentamisen yhteydessä joudutaan kaatamaan myös täysikasvuista puustoa.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
7 Lausunnon antaminen Suutarilan Päitsitien länsipään asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12312)
Asemakaavan muutos mahdollistaa Päitsitie 17:ssä sijaitsevan asemakaavan mukaisen tontin 40158/1 tonttitehokkuuden nostamisen e = 0,20:sta e = 0,25:een. Tontilla sijaitseva 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus suojellaan. Kaavamuutoksessa pääosa Päitsitien pään pohjoispuolella sijaitsevasta puistoalueesta muutetaan kahdeksi pientalotontiksi.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
8 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kalasataman Verkkosaaren eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12284
Asemakaavan muutoksessa Verkkosaaren eteläosaan suunnitellaan asuin- ja toimitila-alue, johon tulee asunnot noin 1 300 asukkaalle.
Ympäristölautakunta antaa seuraavan lausunnon.
Asemakaava-alue sijaitsee osittain merkittävällä meriveden tulvavaara-alueella. Kaavaehdotuksesta ei käy ilmi, miten merenpinnan nousun aiheuttamat tulvat on otettu huomioon kaavoituksessa. Alin suositeltava rakentamiskorkeus ilman aaltoiluvaraa Helsingin kaupungin rannikkoalueella on N2000 +2,80 metriä. Tähän tulee lisätä paikkakohtainen aaltoiluvara. Kaavaselostuksessa tulee esittää kaava-alueella käytettävä alin suositeltava rakennuskorkeus ja se, kuinka siihen sisältyvä aaltoiluvara on määritetty. Kaavassa ei ole alueen korkotasoja tai alinta rakentamiskorkeutta ja kaavaehdotusta tulee siltä osin täydentää.
Kulosaaren sillan nopeusrajoituksen alentaminen 50 kilometriin tunnissa ja metroradan nykyisten meluesteiden jatkaminen Kulosaaren suuntaan vuonna 2016 parantavat kaava-alueen melutilannetta huomattavasti.
Pysäköintipaikkoja koskevilla kaavamääräyksellä mahdollistetaan pysäköintipaikkojen korkea käyttöaste ja jousto pysäköintinormista. Autopaikkojen määrää voidaan vähentää, mikäli paikat toteutetaan keskitetysti ja nimeämättöminä tai/ ja tontti liittyy yhteiskäyttöjärjestelmään ja yhteiskäyttöautoille osoitetaan vähintään 5 % autopaikkojen vähimmäismäärästä. Ympäristölautakunta pitää lievennyksen käyttämistä erittäin suositeltavana alueilla, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet.
9 Lausunnon antaminen Pisararadan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12290
Asemakaavan muutos mahdollistaa kantakaupunkiin sijoittuvan maanalaisen rautatielenkin, sen maanalaisten rautatieasemien ja nykyiseen rautatiehen liittymiseksi tarvittavien osien rakentamisen. Rautatiestä ja sen osista käytetään nimeä Pisararata.
Pisararadan asemakaava yhdistää nykyisin Helsingin päärautatieasemalle päätyvät pääradan ja rantaradan Töölön, Kampin, Kluuvin ja Hakaniemen kautta kulkevalla pisaran muotoisella lenkillä. Pääradan itäpuolella Alppiharjun ja Alppipuiston alueella sekä radan lännen puolella Eläintarhan alueella kaava-alue on maanpinnan yläpuolella. Muuten kaava-alue on maanalaista asemakaavaa.
Alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä. Alueen puistot ovat rakennettuja kaupunkipuistoja ja osa on kasvillisuudeltaan arvokkaita.
Pisararadan linjalla maa- ja kallioperäolosuhteet sekä pohjavesiolosuhteet vaihtelevat alueittain. Suunnittelun lähtökohtana on, että hanke ei aiheuta rakentamisen aikaisia tai pysyviä muutoksia pohjaveteen tai kalliopohjaveteen.
Alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita.
Suunnittelun lähtökohtana on, että rautatie ei aiheuta ilmaäänihaittojen, runkoäänihaittojen tai tärinähaittojen lisääntymistä avorataosuudella tai haittoja tunneliosuudella. Myöskään rautatien tai rautatieasemien teknisten järjestelmien käyttö ei saa heikentää elinympäristön terveellisyyttä tai viihtyisyyttä.
Asemakaavassa on annettu määräyksenä, että radan rakenteilla ja ympäristörakenteilla tulee mahdollisuuksien mukaan rajoittaa raideliikenteen melun leviämistä asuin-, oppilaitos- ja virkistysalueille.
Alueella ei ole sellaisia toimintoja, jotka aiheuttavat merkittävää ympäristöhaittaa suunnitellun toiminnan kannalta.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
10 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolla Arabianrannan Hämeentie 153 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12303
Asemakaavan muutos mahdollistaa toimitilatontin muuttamisen asuinkäyttöön. Tontilla oleva nykyinen vajaakäyttöinen 7-kerroksinen toimitilarakennus puretaan ja korvataan kolmella 6–8-kerroksisella asuinrakennuksella.
Ympäristölautakunta antaa seuraavan lausunnon.
Asuinrakentamisen tiivistäminen on kannatettavaa, sillä alue sijaitsee erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja laajojen viher- ja virkistysalueiden äärellä. Hämeentien liikenne aiheuttaa kuitenkin huomattavia melu- ja ilmanlaatuhaittoja etenkin Hämeentien puoleisella kortteliosalla.intoja, jotka aiheuttavat merkittävää ympäristöhaittaa suunnitellun toiminnan kannalta.
11 Ympäristökeskuksen lausunto kaupunginhallitukselle ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021
Ympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021.
12 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Vuosaaren sataman ympäristölupa-asiassa
Ympäristölautakunta puoltaa Uudenmaan ELY-keskuksen vaatimuksia lupamääräyksen 16 muuttamiseksi ja uuden linnustotarkkailua koskevan lupamääräyksen lisäämiseksi ELY-keskuksen esittämien perustelujen mukaisesti. Vesistötarkkailua on tarkoituksenmukaisinta tehdä osana koko merialueen yhteistarkkailua Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vuosaaren sataman ympäristöluvan ja satamaa koskevien vesilupien lupamääräykset tulee koordinoida keskenään yhteensopiviksi.
13 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Circulation Oy:n ympäristölupa-asiassa
Ympäristölautakunta katsoo, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, ottaen huomioon toiminnan laajuus ja luonne, sisältää ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi riittävät määräykset. Toimintaa voidaan harjoittaa niiden mukaisesti.
14 Lausunto kaupunginhallitukselle: Lausunto ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021
Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet.
Ympäristölautakunta päättää antaa ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesien hoitoalueen vesien hoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 seuraavan lausunnon.
Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden hoitoalueen vesien hoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 on perusteellisesti ja kattavasti laadittu. Suunnitelma liitteineen on nähtävissä internet-osoitteessa:
Suunnitelmaehdotuksessa arvioidaan edellisen hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista, sekä asetetaan toiselle hoitokaudelle ympäristötavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella erityisesti maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama hajakuormitus ovat syynä vesien laatuongelmiin. Teollisuuden ja taajamien jätevesien aiheuttama pistekuormitus on lähinnä alueellinen tai paikallinen ongelma.
15 Pääkaupunkiseudun ilmastotyön avainindikaattorit 2013
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi raportin ”Pääkaupunkiseudun ilmastotyön avainindikaattorit 2013”.
Nyt valmistuneen Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – avainindikaattorit 2013 -raportin mukaan ilmastotyö etenee kaikilla sektoreilla. Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet selvästi ja ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Muualla pääkaupunkiseudulla kehitys on hitaampaa. Energian- ja sähkönkulutusindikaattorit kertovat parantuneesta energiatehokkuudesta. Kaukolämmön polttoainejakaumassa ei sen sijaan vuonna 2013 ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Koko julkaisu löytyy osoitteesta:
https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Muut_materiaalit/Indikaatiot_2014_A5_web.pdf
16 Kustannus-hyötyanalyysi kunnallisista vesiensuojelutoimenpiteistä: Ympäristöhyödyt vastaan toteuttamisen kustannukset
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun Eliisa Punttila: Kustannus-hyötyanalyysi kunnallisista vesiensuojelutoimenpiteistä: Ympäristöhyödyt vastaan toteuttamisen kustannukset. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 21/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-21-14.pdf
17 Jätteenkuormausaikojen varhentamista ja myöhentämistä koskeva kokeilu
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi varhaisen ja myöhäisen tyhjennysajan kokeilua koskevan projektisuunnitelman.
Jätteen kuormauksen varhaisen ja myöhäisen ajan kokeilu toteutetaan osana Helsinki Citylogistiikka -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on sujuvoittaa jakelu- ja kuljetusliikennettä Helsingin kaupunkikeskustan alueella niin, että liikenteen ruuhkautuminen ja sen aiheuttamat haitat vähenevät. Ympäristölautakunta antoi citylogistiikkaohjelmasta lausunnon 14.10.2014, jonka pohjalta varhaisen ja myöhäisen kuormausajan kokeilu toteutetaan. Kokeilua ei ole tarkoitus toteuttaa pelkästään kuljetustyön tehostamisen näkökulmasta vaan tavoitteena on selvittää erityisesti kuormauksen aiheuttamia meluhaittoja myös mittauksin.
Projektisuunnitelma on laadittu HSY:ssä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Kokeilu toteutetaan Ruoholahden, Kampin ja Punavuoren alueilla (jätteenkuljetuksen urakka-alue 21) ja se koskee vain sekajätteen kuljetusta. Kokeilujakso on 12.1. – 12.4. 2015. Sen aikana sekajätettä voi kuormata asuinkiinteistöillä kello 5 – 22. Hankkeesta on tiedotettu alueen isännöitsijöitä ja asukkaita. Palautteet on ohjattu ensisijaisesti HSY:lle.
Raportti kokeilusta annetaan tiedoksi ympäristölautakunnalle sen valmistuttua.
YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO
1 Ilmoitusasiat
Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ymk_2015-01-27_Ylk_2_El/8B837FB1-79EA-446B-BB15-0B07DC1AF179/Ilmoitusasiat.html
2 Leikkipuistojen kahluualtaiden veden hygieeninen laatu Helsingissä vuosina 2013-2014
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi raportin Takala, T., Rastas, T. ja Laine, S: Leikkipuistojen kahluualtaiden veden hygieeninen laatu Helsingissä vuosina 2013-2014. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 22/2014.
Julkaisu on saatavissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-22-14.pdf
Helsingissä on noin 50 lasten leikkipuistoissa sijaitsevaa kahluuallasta, joissa lapset voivat kesäisin uida ja kahlata. Kahluualtaissa ei ole käytönaikaista puhdistusjärjestelmää, vaan vesi vaihdetaan kerran tai kahdesti viikossa. Veden laatua ei valvota säännöllisesti, eikä veden hygieenisestä laadusta ole ajantasaista tietoa.
Ympäristökeskus selvitti kahluualtaiden veden laatua vuosina 2013 ja 2014. Kahluualtaista otettiin vesinäytteitä yhteensä 82 kpl. Näytteistä tutkittiin yleiset veden hygieenistä laatua kuvaavat bakteerit: Escherichia coli, suolistoperäiset enterokokit, Pseudomonas aeruginosa ja koagulaasipositiiviset stafylokokit. Lisäksi näytteistä analysoitiin veden sameus ja ureapitoisuus.
Tutkituista näytteistä vain kolmannes täytti hyvän veden laadun vaatimukset. Merkittävin syy veden laadun heikkenemiseen oli Pseudomonas aeruginosa -bakteeri, jota esiintyi 45 %:ssa tutkituista näytteistä. Veden laatua heikensi myös Escherichia coli -bakteerin pitoisuudet sekä stafylokokkien esiintyminen.
Tutkittujen näytteiden perusteella ympäristökeskus pitää kahluualtaiden veden hygieenistä laatua pääsääntöisesti heikentyneenä. Huono veden laatu voi altistaa kahluualtaiden käyttäjät terveydellisille riskeille, jotka tulisi tiedostaa.
Kahluuallasveden terveysriskejä tulisi pienentää vaihtamalla vesi riittävän usein ja kiinnittämällä huomiota altaiden huolelliseen puhdistukseen. Leikkipuistojen henkilökunnalle ja lasten vanhemmille tulisi tiedottaa kahluuallasveden mahdollisista terveysriskeistä. Kahluualtaiden käyttäjiä ja lasten vanhempia tulisi lisäksi ohjeistaa hyvän hygienian ylläpidosta sekä kahluuallassäännöistä.
PUHEENJOHTAJA
1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
YMPÄRISTÖJOHTAJA
6 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano