Laura Rantanen: Säästät aikaasi lukemalla tämän

Leo Stranius ajanhallintaPidin perjantaina 9.1.2015 rakkaalle ystävälleni Laura Rantaselle kolmen tunnin ajanhallintaintensiivin.

Tapaaminen sai alkunsa Lauran julkisesta Facebook-statuksesta. Keskustelumme jälkeen mukaan ajanhallinnan niksejä pohtimaan ilmoittautui lopulta kymmenkunta muutakin yhteistä ystäväämme.

Laura kirjoitti ajanhallintaintensiivistä blogitekstin. Ohessa Lauran teksti kokonaisuudessaan.

Jos haluat joskus vinkkejä ajan- ja elämänhallintaan, ota yhteyttä! 🙂

Laura Rantanen: Säästät aikaasi lukemalla tämän

Vuoteni alkoi tukehtumisen tunteella. Moni tuttava näytti viettävän lokoisia päiviä aurinkorannoilla, kun itse selailin paniikinomaisesti viime vuoden paperikalenteria, puhelimen kalenteria, ja yritin löytää kaikkia niitä käytettyjä kirjekuoria, joita olin käyttänyt muistilappuina. Tehtävä vaikutti epätoivoiselta. Mihin ihmeeseen olin kirjoittanut muistiin tammikuun lopun lääkäriajan?

Tiesin, että olin haalinut aika paljon tekemistä tammikuulle, mutten muistanut ihan varmasti, että miksi päiviksi ja ajoiksi oli jo asioita sovittuna. Happi tuntui loppuvan koittaessani selvitellä tulevia aikataulujani. Kirjoitin Facebook-seinälleni avunpyynnön, jossa pyysin ystävääni Leo Straniusta järjestämään minulle ajanhallintasulkeiset heti vuoden alkuun.

Miksi juuri Leo Stranius? Koska olin seurannut hänen elämänhallintaan liittyviä pyrkimyksiään jo vuosia, ja olin saanut häneltä aikaisemminkin pari toimivaa vinkkiä. Olen esimerkiksi koittanut noudattaa vinkki numero seitsemää tältä aamulistalta.

7.1. ihmiset palasivat toimistoille ja 9.1. vietin kolme tuntia Luonto-Liiton toimistolla ajanhallintamestarin opissa. Mukaan ilmoittautui kymmenen muutakin ihmistä, jotka saivat tietää asiasta. Kaikki tunnistimme yhteisen haasteen: Elämässämme oli liikaa asioita suhteessa käytettäviin resursseihin.

”Jos minulla olisi 30 sekuntia aikaa kertoa teille mistä ajanhallinnassa on kyse, niin kiteyttäisin sen seuraavasti: Suunnittele työsi, työskentele suunnitelman mukaan, sovi muiden kanssa siitä, mitä tehdään ja pidä sopimukset”, Leo aloitti. Ja lisäsi heti perään, että noin kaikki sujuisi ideaalitodellisuudessa.

Ajattelen, että vaikka elämme keskeneräisessä maailmassa, voimme kuitenkin ottaa pieniä askelia Leon viitoittamalla tiellä, ja tekee elämästä helpompaa. Hengitys kulkee paremmin. Ei tunnu, että seinät kaatuvat päälle.

Jo astuessamme neuvotteluhuoneeseen Leo oli muistuttanut, että aikaa ei voi hallita. Voimme hallita omia valintojamme. Aika on siitä oikeudenmukainen resurssi, että sitä on kaikilla 24 tuntia vuorokaudessa. Lähtökohtaisesti sitä ei ole kenelläkään vähempää tai enempää.

Suunnittelu

Elän itse kai parhaillaan sitä vaihetta elämässä, mitä ruuhkavuosiksi kutsutaan. Minulle on valjennut vuosi vuodelta voimakkaammin suunnittelun tärkeys, mikäli tahdon pitää elämäni hallinnassa ja pääni kasassa. Pienyrittäjälle ja duunarille ei tuputeta sisäinen johtaja-oppeja, kuten suuryritysten esimiehille, joten olen päättänyt hankkia työkaluja itse.

Leoa ja minua yhdistävät työskentely luonnonsuojelujärjestössä, eduskuntavaaliehdokkuus ja kaksi lasta. Kumpikin toivoo myös voivansa osaltaan vaikuttaa siihen, että maapallo on elinkelpoinen tulevillekin sukupolville. Siinä ne yhdistävät tekijät. Elämänhallintataidoissa olen Leoon verrattuna vastasyntyneen linnunpoikasen tasolla. Tahdon kuitenkin kehittyä.

Leo kertoi suunnittelevansa edellisenä päivänä seuraavan päivän aikataulunsa noin puolen tunnin tarkkuudella. Myös vapaa-ajan. Tietenkin osa suunnitelmista jää toteutumatta syystä tai toisesta, ja se on ihan ok. ”Mutta se ei ole ok, jos et opi niistä”, hän muistutti.

Niin. Olen itse kyllä suunnitellut ajankäyttöäni, mutta perjantaina opin, että suunnittelun voisi viedä hiukan pidemmällekin. Aikataulunsa voisi suunnitella paitsi viikoittain tai päivittäin, myös tunneittain. Ihan joka päivä.

Työaikaseuranta

Tiedän, että joissain ihmisissä tällainen aikataulutus saattaa herättää jo ajatuksena ahdistuksen sekaisia tunteita. Minussakin herätti joskus. Viime vuosina olen kuitenkin huomannut, että hyvä suunnittelu itse asiassa poistaa epämääräisyyden synnyttämää tunkkaista ahdistusta. Selkeys on hyvin vapauttavaa. Kun asioita ei tarvitse pyöritellä päässään, syntyy tilaa ajattelulle.

Leo käyttää työlistaansa ToodleDo-verkkotyökalua. Hän on luopunut paperilistoista ja kalentereista kokonaan. ToodleDo:ssa hän on luonut useita ryhmiä erilaisille tehtäville, kuten työasiat, kaupunginvaltuusto ja eduskuntavaalit. Asia, jota en ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi, mutta on mielestäni suoranainen neronleimaus: Omien tehtävien listaamisen lisäksi sarake niille asioille, jotka on pyytänyt muita tekemään.”Muilta odotettavat asiat.”

Idea, jonka aion ainakin viedä käytäntöön: Seuraan maanantaista 12.1. alkaen ajankäyttöäni puolen tunnin tarkkuudella niin, että aina puolen tunnin välein (heräämisestä nukahtamiseen) kirjaan ylös, mihin olen aikani käyttänyt kuluneen puolen tunnin aikana. Jatkan kirjanpitoa vähintään 2 viikkoa. Mahdollisesti kuukauden. Siinä ajassa ehtii varmasti alkaa hahmottua, mihin aikani käytän.

Uskon, että kun näen konkreettisesti, mihin aikani kuluu, se helpottaa myös ajankäytön suunnittelua tulevaisuudessa. Itseään ei voi huijata, kun edessä on muistiinpanot omasta ajankäytöstä.

Epämääräisistä muistilapuista pääsemiseen: Kaikki muistiinpanonsa Leo tekee Evernotella. Minuakin kieltämättä houkuttelee ajatus, että muistiinpanot löytyisivät jatkossa yhdestä ja samasta paikasta. Se yksinkertaistaisi mukavasti elämää ja muistiinpanojen etsiskelyn poistuminen elämästä vapauttaisi aikaa jollekin mukavammalle tai hyödyllisemmälle.

Seuraavassa bloggauksessa kirjoitan aikapessimismistä ja 40% säännöstä, jotka tulevat osaltaan auttamaan itseäni tästä täyteläisestä keväästä selviytymistä niin, että elämästä voi aina välillä iloitakin. Puhuimme perjantaina myös tulvivan sähköpostin aiheuttamasta paineen tunnusta, palaan vielä siihenkin.

Laura Rantanen

* * *

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa