Kävin 8.12.2014 MTV3 Uutislivessä keskustelemassa itsenäisyyspäivänä järjestetystä Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta.
Pidän itse avointa ja väkivallatonta kansalaistoimintaa olennaisena osana demokratiaa.
Esimerkiksi vallan keskittymisen vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. On harmillista, että omaisuuden vahingoittaminen vie kaiken huomion tärkeältä asialta.
Linnan juhlat ovat kuitenkin sen verran houkutteleva symbolinen kohde, että tulemme varmasti näkemään vastaavia mielenilmauksia jatkossakin. Varsinkin kun julkisuus luo etukäteen odotuksia, joita jotkut mielenosoittajat sitten toteuttavat ja joihin poliisi helposti tahtomattaan omalla toiminnallaan provosoi.
Ohessa kuuden kohdan pika-analyysia tilanteesta.
1.Suomalainen toimintakulttuuri. Suomalaiseen mielenosoituskulttuuriin istuu huonosti omaisuuden vahingoittaminen. Siinä missä Etelä-Euroopassa ja Ranskassa ikkunoiden rikkoutuminen mielenilmaisun yhteydessä on aika yleistä, aiheuttaa se Suomessa lähes poikkeuksetta suuren kohun. Kuitenkin tällaisia tihutöitä tehdään myös Suomessa viikonloppuisin ja isojen juhlien yhteydessä. Mielenosoitusten yhteydessä tehtävät tihutyöt Suomessa vievät keskustelun sivuun itse asiasta.
2. Tavoitteet keinojen takana. Mielenosoitus kertoo omaa tarinaa siitä, että pinnan alla kuplii. Sosiaalinen eriarvoisuus, tuloerot, yhtiövalta ja ylipäätään vallan keskittyminen ovat aitoja ongelmia, joihin kannattaa etsiä ratkaisua. Vaikka omaisuuden vahingoittamista ei hyväksyisikään, kannattaa kuunnella huolella mielenosoittajien julkituotuja vaatimuksia.
3. Symbolinen kohde. Linnan juhlat ja itsenäisyyspäivä ovat symbolinen kohde huomiotaloudessa erilaisille mielenosoituksille ja protesteille. Vastaavia tulemme varmasti näkemään jatkossakin. Välillä enemmän ja välillä vähemmän.
4. Ennakko-oletukset toteuttavat itsensä. Ennakkoon käyty julkinen keskustelu mahdollisesta väkivaltaisesta mielenosoituksesta on omiaan ruokkimaan omaisuuden vahingoittamista. Tiedotusvälineet luovat jyrkän vastakkainasettelun ja osa mielenosoittajista astuu juuri siihen rooliin, jota heiltä odotetaan. Tämä on omiaan houkuttelemaan mukaan toimijoita, joiden tavoitteena on osallistua mielenosoituksiin muistakin syistä kuin vain ilmaisemaan mielipidettään sanallisesti.
5. Poliisin tärkein tehtävä on turvata mielenosoituksen sujuminen. Poliisin ei kannata pyrkiä hallitsemaan joukkoja liian voimakkaasti. Se on myös yksinkertaisesti mahdotonta, kuten Lähiös linnaan –mielenosoitus osoitti. Mielenosoittajat jäivät metrosta pois jo Hakaniemessä, kun poliisi odotti heitä Rautatieasemalla. Poliisin sumputettua ihmiset Unioninkadulle, osa porukasta pääsi livahtamaan porttikongin kautta karkuun.
6. Mielenosoitukset kuuluvat demokratiaan. Mielenosoitukset ovat tärkeä tapa vaikuttaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin demokraattisessa yhteiskunnassa. Parhaimmillaan mielenosoitukset ovat rauhanomaisina. Tarvitsemme lisää suoran demokratian välineitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Mitä mieltä itse olet? Mitä voimme oppia tästä – vai voimmeko mitään?
Kannattaa lukaista myös nämä Nuorisotutkimusverkoston julkaisut:
– Smash Asem – Kansalaistarkkailu metodina ja pohdiskelun pontimena
– Prekaariruoska? Portfoliosukupolvi, perustulo ja kansalaistoiminta
– Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta
– Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu?
Kun maailmaa tuhotaan väkivallalla, niin mitä saa aikaan jos itse ilmoittaa heti olevansa vaaraton väkivallan käyttäjälle? Miksi suomalaisfirmat saavat käyttää väkivaltaa poistaessaan ihmisiä teollisten hankkeidensa tieltä ja sitten heille valtio jakaa vielä kunniamitalit? Miksi kapitalistin väkivalta on niin kunniakasta, että siitä valtio jakaa kunniamitaleja? Miksi ilmaston tuhoaminen on niin kunniakasta ja tärkeää, että valtio suojelee ja palkitsee niitä jotka ovat siitä vastuussa?
Miksi pieni mylläkkä itsenäisyyspäivänä saa suuret otsikot, mutta ei se, että koko elintaso perustuu väkivallalle? Väkivaltaa toisia ihmisiä ja luontoa kohtaan. Väkivaltaa teollisessa lihantuotannossa, väkivaltaa autojen törmätessä ihmisiin ja eläimiin, väkivaltaa metsien kaatuessa puuplantaasien tieltä ja väkivaltaa padon rakentuessa kosken tilalle. Lisää kasvua tarkoittaa myös lisää väkivaltaa.
Miten äänestämällä voi muka vaikuttaa, kun kaikki puolueet ovat kasvun puolueita. Ei kai ihme, että ihmiset yrittävät jotain epätoivoista.
Ai niin, nämä mielenosoittajat joutuvat vastuuseen teoistaan, mutta koska joutuvat ne jotka tuhoavat ja tappavat vain rahan tähden, vai jatkuuko vain kunniamitalien jakaminen ja tanssiminen Linnassa juhlistaen vuoden aikana tehtyjä tuhoja?