Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle – Järjestöjen kolme tavoitetta

Lima, Peru COP20Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat ensi viikon alusta (1.-12.12.2014) Perun pääkaupungissa Limassa.

Neuvottelut tähtäävät uuteen ja kattavaan kansainväliseen ilmastosopimukseen, joka on tarkoitus hyväksyä Pariisissa joulukuussa 2015. Kyseessä ei ole välikokous. Limassa on onnistuttava ottamaan kriittiset askeleet ennen Pariisin ilmastokokousta.

Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä kannusti 26.11.2014 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Helsingissä Suomea rohkeaan työhön ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Järjestöillä on kolme keskeistä tavoitetta Liman ilmastokokoukselle (COP20)

(1) Luovutaan fossiilisista polttoaineista ja (2) vähennetään päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä samalla kun (3) sitoudutaan kunnianhimoiseen ilmastorahoitukseen.

Oheisella videolla Limaan Suomen delegaation mukana matkaava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi kertoo omia odotuksiaan kokouksella.

Järjestöjen tavoitteet Liman ilmastokokoukselle voi tiivistää seuraavasti:

1. Luovutaan fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Otetaan tavoitteeksi täysin uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen.
– Suomessa lopetetaan esimerkiksi kivihiilen ja turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä.

2. Tuetaan ilmastoneuvotteluissa tavoitetta vähentää päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä.
– Suomessa asetetaan kotimaiset päästövähennystavoitteet ilmastotieteen suositusten tasolle niin, että päästöt vähentyvät nollaan ennen vuotta 2050. Käytetään vahvaa ilmastolakia ilmastopolitiikan välitavoitteiden seurantaan ja ohjaamiseen.

3. Sitoudutaan kunnianhimoisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Edistetään vauraiden maiden sitoutumista ilmastorahoituksen tasaiseen kasvattamiseen vuosina 2015-2020, jotta kansainvälisesti tavoiteltu 100 miljardin dollarin taso voidaan saavuttaa vuonna 2020.
– Suomessa laaditaan ilmastorahoitusstrategia, jolla Suomi toteuttaa kansainväliset ilmastorahoitusvelvoitteensa oikeudenmukaisella, kestävällä ja ennakoivalla tavalla.

”Ilmastoneuvotteluista tarvitaan vahva signaali sijoittajille, yritysmaailmalle ja kotitalouksille siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Että tästä lähtien kaikki tarmo kannattaa suunnata ongelman kiihdyttämisen sijaan sen ratkaisuihin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Suomen näkökulmasta mahdollisimman kunnianhimoinen ilmastosopimus tuo paljon hyötyjä. Hyvä sopimus antaa selkeän suunnan ja tasaisen pelikentän elinkeinoelämälle, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja samalla kun pienemmät päästöt vähentävät ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria haitallisia vaikutuksia.

100 miljoonaa dollaria (Suomen tähän mennessä myöntämä ilmastorahoitus) on pieni summa kattavasta, kunnianhimoisesta, oikeudenmukaisesta ja sitovasta ilmastosopimuksesta.

”Kotimaiseksi tavoitteeksi pitää ottaa fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneuvotteluissa Suomen tulee aktiivisesti tukea tavoitetta fossiiliperäisten päästöjen saamiseksi nollaan myös globaalilla tasolla”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Suomen oma ilmastopolitiikka on passiivista, vaikka meillä olisi mitä parhaat edellytykset osoittaa miten fossiilivapaata hyvinvointia voidaan luoda, järjestöt moittivat.

Päästövähennysten lisäksi rikkaiden maiden on tuettava kehitysmaiden ilmastotoimia ja ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumista.

”Suomikin käyttää vuosittain miljardeja euroja ympäristölle haitallisiin tukiin. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on erityisen tärkeää miettiä, minne yhteisiä varoja kohdennetaan. Ilmastonuutoksen hillitseminen on investointi sekä Suomen että kehitysmaiden tulevaisuuteen”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Järjestöjen yhteisten tavoitteiden takana ovat Greenpeace, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lisätietoja:
Järjestöt: Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle
Järjestöjen kokousta seuraava ilmasto.org -sivusto
YK:n kansainväliset ilmastoneuvottelut
Perun ilmastokokouksen kokoussivut

Yksi kommentti artikkeliin ”Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle – Järjestöjen kolme tavoitetta”

Kommentointi on suljettu.

Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon