Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle – Järjestöjen kolme tavoitetta

Lima, Peru COP20Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat ensi viikon alusta (1.-12.12.2014) Perun pääkaupungissa Limassa.

Neuvottelut tähtäävät uuteen ja kattavaan kansainväliseen ilmastosopimukseen, joka on tarkoitus hyväksyä Pariisissa joulukuussa 2015. Kyseessä ei ole välikokous. Limassa on onnistuttava ottamaan kriittiset askeleet ennen Pariisin ilmastokokousta.

Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä kannusti 26.11.2014 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Helsingissä Suomea rohkeaan työhön ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Järjestöillä on kolme keskeistä tavoitetta Liman ilmastokokoukselle (COP20)

(1) Luovutaan fossiilisista polttoaineista ja (2) vähennetään päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä samalla kun (3) sitoudutaan kunnianhimoiseen ilmastorahoitukseen.

Oheisella videolla Limaan Suomen delegaation mukana matkaava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi kertoo omia odotuksiaan kokouksella.

Järjestöjen tavoitteet Liman ilmastokokoukselle voi tiivistää seuraavasti:

1. Luovutaan fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Otetaan tavoitteeksi täysin uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen.
– Suomessa lopetetaan esimerkiksi kivihiilen ja turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä.

2. Tuetaan ilmastoneuvotteluissa tavoitetta vähentää päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä.
– Suomessa asetetaan kotimaiset päästövähennystavoitteet ilmastotieteen suositusten tasolle niin, että päästöt vähentyvät nollaan ennen vuotta 2050. Käytetään vahvaa ilmastolakia ilmastopolitiikan välitavoitteiden seurantaan ja ohjaamiseen.

3. Sitoudutaan kunnianhimoisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Edistetään vauraiden maiden sitoutumista ilmastorahoituksen tasaiseen kasvattamiseen vuosina 2015-2020, jotta kansainvälisesti tavoiteltu 100 miljardin dollarin taso voidaan saavuttaa vuonna 2020.
– Suomessa laaditaan ilmastorahoitusstrategia, jolla Suomi toteuttaa kansainväliset ilmastorahoitusvelvoitteensa oikeudenmukaisella, kestävällä ja ennakoivalla tavalla.

”Ilmastoneuvotteluista tarvitaan vahva signaali sijoittajille, yritysmaailmalle ja kotitalouksille siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Että tästä lähtien kaikki tarmo kannattaa suunnata ongelman kiihdyttämisen sijaan sen ratkaisuihin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Suomen näkökulmasta mahdollisimman kunnianhimoinen ilmastosopimus tuo paljon hyötyjä. Hyvä sopimus antaa selkeän suunnan ja tasaisen pelikentän elinkeinoelämälle, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja samalla kun pienemmät päästöt vähentävät ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria haitallisia vaikutuksia.

100 miljoonaa dollaria (Suomen tähän mennessä myöntämä ilmastorahoitus) on pieni summa kattavasta, kunnianhimoisesta, oikeudenmukaisesta ja sitovasta ilmastosopimuksesta.

”Kotimaiseksi tavoitteeksi pitää ottaa fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneuvotteluissa Suomen tulee aktiivisesti tukea tavoitetta fossiiliperäisten päästöjen saamiseksi nollaan myös globaalilla tasolla”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Suomen oma ilmastopolitiikka on passiivista, vaikka meillä olisi mitä parhaat edellytykset osoittaa miten fossiilivapaata hyvinvointia voidaan luoda, järjestöt moittivat.

Päästövähennysten lisäksi rikkaiden maiden on tuettava kehitysmaiden ilmastotoimia ja ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumista.

”Suomikin käyttää vuosittain miljardeja euroja ympäristölle haitallisiin tukiin. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on erityisen tärkeää miettiä, minne yhteisiä varoja kohdennetaan. Ilmastonuutoksen hillitseminen on investointi sekä Suomen että kehitysmaiden tulevaisuuteen”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Järjestöjen yhteisten tavoitteiden takana ovat Greenpeace, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lisätietoja:
Järjestöt: Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle
Järjestöjen kokousta seuraava ilmasto.org -sivusto
YK:n kansainväliset ilmastoneuvottelut
Perun ilmastokokouksen kokoussivut

Yksi kommentti artikkeliin ”Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle – Järjestöjen kolme tavoitetta”

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa