Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle – Järjestöjen kolme tavoitetta

Lima, Peru COP20Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat ensi viikon alusta (1.-12.12.2014) Perun pääkaupungissa Limassa.

Neuvottelut tähtäävät uuteen ja kattavaan kansainväliseen ilmastosopimukseen, joka on tarkoitus hyväksyä Pariisissa joulukuussa 2015. Kyseessä ei ole välikokous. Limassa on onnistuttava ottamaan kriittiset askeleet ennen Pariisin ilmastokokousta.

Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä kannusti 26.11.2014 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Helsingissä Suomea rohkeaan työhön ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Järjestöillä on kolme keskeistä tavoitetta Liman ilmastokokoukselle (COP20)

(1) Luovutaan fossiilisista polttoaineista ja (2) vähennetään päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä samalla kun (3) sitoudutaan kunnianhimoiseen ilmastorahoitukseen.

Oheisella videolla Limaan Suomen delegaation mukana matkaava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi kertoo omia odotuksiaan kokouksella.

Järjestöjen tavoitteet Liman ilmastokokoukselle voi tiivistää seuraavasti:

1. Luovutaan fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Otetaan tavoitteeksi täysin uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen.
– Suomessa lopetetaan esimerkiksi kivihiilen ja turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä.

2. Tuetaan ilmastoneuvotteluissa tavoitetta vähentää päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä.
– Suomessa asetetaan kotimaiset päästövähennystavoitteet ilmastotieteen suositusten tasolle niin, että päästöt vähentyvät nollaan ennen vuotta 2050. Käytetään vahvaa ilmastolakia ilmastopolitiikan välitavoitteiden seurantaan ja ohjaamiseen.

3. Sitoudutaan kunnianhimoisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Edistetään vauraiden maiden sitoutumista ilmastorahoituksen tasaiseen kasvattamiseen vuosina 2015-2020, jotta kansainvälisesti tavoiteltu 100 miljardin dollarin taso voidaan saavuttaa vuonna 2020.
– Suomessa laaditaan ilmastorahoitusstrategia, jolla Suomi toteuttaa kansainväliset ilmastorahoitusvelvoitteensa oikeudenmukaisella, kestävällä ja ennakoivalla tavalla.

”Ilmastoneuvotteluista tarvitaan vahva signaali sijoittajille, yritysmaailmalle ja kotitalouksille siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Että tästä lähtien kaikki tarmo kannattaa suunnata ongelman kiihdyttämisen sijaan sen ratkaisuihin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Suomen näkökulmasta mahdollisimman kunnianhimoinen ilmastosopimus tuo paljon hyötyjä. Hyvä sopimus antaa selkeän suunnan ja tasaisen pelikentän elinkeinoelämälle, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja samalla kun pienemmät päästöt vähentävät ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria haitallisia vaikutuksia.

100 miljoonaa dollaria (Suomen tähän mennessä myöntämä ilmastorahoitus) on pieni summa kattavasta, kunnianhimoisesta, oikeudenmukaisesta ja sitovasta ilmastosopimuksesta.

”Kotimaiseksi tavoitteeksi pitää ottaa fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneuvotteluissa Suomen tulee aktiivisesti tukea tavoitetta fossiiliperäisten päästöjen saamiseksi nollaan myös globaalilla tasolla”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Suomen oma ilmastopolitiikka on passiivista, vaikka meillä olisi mitä parhaat edellytykset osoittaa miten fossiilivapaata hyvinvointia voidaan luoda, järjestöt moittivat.

Päästövähennysten lisäksi rikkaiden maiden on tuettava kehitysmaiden ilmastotoimia ja ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumista.

”Suomikin käyttää vuosittain miljardeja euroja ympäristölle haitallisiin tukiin. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on erityisen tärkeää miettiä, minne yhteisiä varoja kohdennetaan. Ilmastonuutoksen hillitseminen on investointi sekä Suomen että kehitysmaiden tulevaisuuteen”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Järjestöjen yhteisten tavoitteiden takana ovat Greenpeace, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lisätietoja:
Järjestöt: Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle
Järjestöjen kokousta seuraava ilmasto.org -sivusto
YK:n kansainväliset ilmastoneuvottelut
Perun ilmastokokouksen kokoussivut

Yksi kommentti artikkeliin ”Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle – Järjestöjen kolme tavoitetta”

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!