Ympäristölautakunta 20.5.2014: Helsingin ympäristökeskuksen budjettiraami ja tavoitteet vuodelle 2015

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui ti 20.5.2014 päättämään omalta osaltaan vuoden 2015 budjettiraamista ja toiminnallisista tavoitteista.

Talousarvioehdotuksen käyttömenojen määrärahaksi ehdotetaan 12 832 000 euroa.

Menot ovat 300 000 euroa suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa ja raamissa. Raamin yli esitetään 300 000 euron määräraha Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsingin kaupunki on sitoutunut vuonna 2007 tehdyllä ja vuonna 2013 uusitulla sopimuksella.

Helsingissä ympäristöterveydenhuollon (elintarvike- turvallisuus- ja ympäristöterveys) nettokustannukset vuonna 2012 olivat 4,3 €/asukas, kun ne koko maassa olivat 14,3 €/asukas (www.kunnat.net). Espoon osalta vastaava kustannus oli 4,8 €/asukas ja Vantaan osalta 7,2 €/asukas, joten ympäristöterveydenhuollon kustannukset ovat Helsingissä muita pääkaupunkiseudun kuntia alhaisemmat.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015 tulevat olemaan seuraavat:
– Katupölypitoisuudet Mannerheimintien mittausasemalla eivät ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja. (HKR:n kanssa yhteinen tavoite)
– Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80 % on ratkaistu 220 vuorokaudessa asian vireille tulosta.
– Suunnitelmallisia elintarviketarkastuksia tehdään vähintään 2400 kpl

Muut toiminnalliset tavoitteet
– Ympäristövalvonnan suunnitelmallisen valvonnan mukaisesta tarkastustavoitteesta (500 tarkastusta) tehdään vähintään 80 %, 400 kpl
– Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä vähintään 80 % otetaan käsittelyyn 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta
– Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevista ilmoituksista 80 % on ratkaistu 80 vuorokaudessa.
– Ympäristöterveydenhuollossa, poislukien elintarvike- ja talousvesivalvonta, tehdään vähintään 600 tarkastusta tai näytteenottoa. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset kohdistetaan riskiperusteisesti.
– Oleskelutilojen – mm. päiväkodit, koulut, vanhainkodit, majoitustilat – ja nk. hygieniaa edellyttävien huoneistojen käyttöönottoa koskevista ilmoituksista 80 % käsitellään alle 100 vuorokaudessa.
– Yksittäisten ruokamyrkytysepäilyjen käsittelyaika on enintään 7 vrk.

Energiatehokkuutta ja ympäristöä koskevat tavoitteet
Sitova energiansäästötavoite
– Ympäristötalon kokonaisenergiankulutus on 2 % alhaisempi kuin vuonna 2014.
Muut ympäristötavoitteet
– Toteutetaan kaikki toimenpiteet, jotka on aikataulutettu Ekokompassin päivitetyssä ympäristöohjelmassa vuodelle 2015.

* * *

Muita kiinnostavia juttuja kokouksessa olivat mm. seuraavat:

– Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Laajasalon raideliikenteen YVA-selostuksesta: Yleiskaavan hyviä tavoitteita ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa ja kevyttä liikennettä suosivaa suunnittelua tukee selvitysten perusteella parhaiten raitiotiesiltavaihtoehto ilman autoliikennettä. Raideliikenteen melu-, runkoääni- ja tärinähaittojen huomiointi asuinkatujen varsilla on jatkosuunnittelussa  tärkeää. Siltojen ja niiden valaistuksen suunnittelussa on tarpeen selvittää ja huomioida myös vaikutukset lepakoiden muuttoon.

– Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2013: Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2013 yhteensä 113 (459 vuonna 2012, alle 150 vuonna 2011).

Nämä ja kaikki muut asiat vielä tarkemmin alla avattuna.

* * *

Ympäristölautakunta
08 / 20.05.2014
YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö vuoden 2013 arviointikertomuksesta

Ympäristölautakunnan vastaukset täällä:¨
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/8B93A0CC-E6E2-41DE-BFA4-82BD83513704/Tarkastuslautakunnan_lausuntopyynto_vuoden_2013_ar.html

3 Ympäristökeskus talousarvioehdotus 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä ympäristötoimen talousarvioehdotuksen vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2015-2017 ja lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginhallitukselle.

Ks. Tarkemmin edellä ja oheisen linkin takaa (pdf):
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/DE561CB4-277E-4799-A8E0-148464DB5A16/Liite.pdf

4 Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.7.2014 alkaen

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan ympäristöterveydenhuollon taksan ja maksut, jotka on koottu taksan liitteenä oleviin maksutaulukoihin.

Maksutaulukko löytyy täältä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/564508BF-FEC0-4C69-90E4-E62608655F5F/Liite.pdf

5 Ympäristölautakunnan toimivallan siirtäminen, nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupa

Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan myöntää kunta. Helsingissä tämä viranomainen on ympäristötoimen johtosäännön 1 §:n mukaan ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta on siirtänyt toimivaltaansa ympäristöterveyspäällikölle lääkelain 54 a §:ssä tarkoitettujen nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupia koskevassa asiassa 11.5.2006 §163. Tämä delegointipäätös korvattiin uudella päätöksellä, jolla toimivalta siirrettiin ympäristölautakunnalta terveystarkastajille, terveysinsinööreille ja ympäristötarkastajille.

6 Ympäristölautakunnan lausunto Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin kaupungin tarjoamat erityisesti nuorille suunnatut kesätyöpaikat ovat tärkeä keino toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä ja kannattaa kesätyöpaikkoihin erityisesti kohdistettavan määrärahan korottamista.

Ympäristökeskus on palkannut kaupungin keskitetyllä kesätyöpaikkoihin kohdistetulla määrärahalla viime vuosina muutamia kesätyöntekijöitä. Keskitetyn määrärahan lisäksi ympäristökeskus on myös vuosittain budjetoinut määrärahan noin 6-8 kesätyöntekijän palkkaamiseen.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/416F983A-FC03-4FCA-967B-3CC4F2B0D1E9/Ymparistolautakunnan_lausunto_Matti_Niirasen_ym_ta.html

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/90F4E653-5E97-4831-9341-F95E7408A1A1/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Ullanlinnan asemakaavan muutoksesta nro 12264, Punanotkonkatu

Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden 8-kerroksisen asuintalon rakentamisen tontille, nykyisen toimistorakennuksen paikalle. Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Ympäristökeskuksen julkaisu: Siirtoasiakirjamenettelyn toimivuus käytännössä

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tulee jätelain mukaan tarkastaa esimerkiksi jätteen kuljettajan ja jätteen välittäjän toiminta. Selvityksen tarkoituksena oli myös saada valvontatyötä tukevaa tietoa siirtoasiakirjojen käytöstä ja niihin liittyvistä ongelmista ja hyödyistä sekä tietoa siitä, miten tarkastuksia kannattaisi kohdentaa ja suorittaa.

Selvityksen perusteella siirtoasiakirjan käyttöön liittyy epäselvyyksiä. Ei ole välttämättä selvää, kuka on vastuussa siirtoasiakirjan teosta ja allekirjoittamisesta. Siirtoasiakirjamenettelyn toteutuksessa on vaihtelua riippuen tuottajasta, jätelajista, kuljettajasta, vastaanottajasta ja siitä, onko mahdollisuutta käyttää sähköistä siirtoasiakirjaa.

4 Ympäristölautakunnan lausunto maaperän puhdistamisasiassa Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, osoitteessa Haakoninlahdentie 1

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja kaupunginhallitus pyytävät ympäristölautakunnan lausuntoa Shell International Petroleum Company -yhtiön Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimittamasta hakemuksesta. Hakemuksella Shell pyytää lupaa aloittaa maaperän puhdistaminen muutoksenhausta huolimatta ympäristölupa-alueen osa-alueella 3, jos se peruu osa-aluetta koskevan valituksensa, jolloin osa-alue ei olisi enää muutoksenhaun alainen. Lisäksi Shell pyytää lupaa töiden aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta osa-alueen 2 lounaiskulmassa. Hakemuksen perusteluna on osa-alueen rakentamisen kiireinen aikataulu.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/1C524357-3AFE-4A16-9BAD-A9C936B9B933/Ymparistolautakunnan_lausunto_maaperan_puhdistamis.html

5 Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu ympäristölautakunnan päätöstä 25.6.2013 (215 §) koskevassa valitusasiassa

Merkitään tiedoksi:

********** on vaatinut, että Tammisalossa sijaitsevaan Tiiliruukinpuistoon kaduilta aurattujen lumien mukana kulkeutunut hiekoitussepeli tulee siivota pois kasvillisuuden seasta, koska sepelin jättäminen puistoon on hänen mukaansa jätelain 72 §:n roskaamiskiellon vastaista. Ympäristölautakunta käsitteli asiaa 25.6.2013 kokouksessaan ja totesi, että puistoalueelle jääneen hiekoitussepelin ei voida katsoa aiheuttavan jätelaissa tarkoitettua roskaantumista.

********** valitti ympäristölautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätöksessään 16.4.2014 on hylännyt valituksen.

6 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle täytön ja rantarakennelman poistamisesta Villingissä

Ympäristölautakunta totesi, että kyseisellä täytöllä ja laiturilla tulee olla vesilain mukainen lupa. Koska on osoittautunut, että vesilain luvan edellytykset eivät kaavan vastaisuuden johdosta täyty, täyttö ja laituri tulee poistaa siltä osin kuin täytön tekijä on laiturihankkeen rakennustöitä tehnyt/teettänyt. Vaatimus täytön poistosta asemakaavaluonnoksen mukaiseen rantaviivaan asti on perusteeton, jos tekijä ei ole tehnyt alun perin niin laajaa täyttöä tai muita rakennustöitä kyseisellä alueella.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/2D4F4945-164D-403A-8D0D-C5EC24A642D2/Lausunto_Vaasan_hallinto-oikeudelle_tayton_ja_rant.html

7 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Laajasalon raideliikenteen YVA-selostuksesta

Tässä yhteenveto:

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointi on hyvin laadittu ja kattava. Arvioinnin mukaan kaikkien Kruunuvuorenselän pohjan päälle suunniteltujen betonitunnelivaihtoehtojen joko rakentamisen tai käytönaikaiset vaikutukset vedenvaihtoon, sedimentaatioon ja mahdollisesti myös virkistyskalastukseen on arvioinnissa todettu erittäin merkittäviksi. Vaikutukset ovat seurausta tunnelien vesialtaan poikkileikkauspinta-alaa huomattavasti pienentävästä vaikutuksesta.

Yleiskaavan hyviä tavoitteita ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa ja kevyttä liikennettä suosivaa suunnittelua tukee selvitysten perusteella parhaiten raitiotiesiltavaihtoehto ilman autoliikennettä. Silloille tuleva autoliikenne ruuhkautuisi Kalasatamassa ja Kruununhaan päässä aiheuttaen ilmanlaadun heikentymistä sekä merkittäviä meluhaittoja asuinalueilla. Autoliikenteen edistäminen keskustan, Kalasataman ja Laajasalon alueilla olisi lisäksi vastoin valmisteilla olevan yleiskaavan visiota.

Hanasaaren voimalan polttoainekuljetukset eivät siltavaihtoehdoissa ole mahdollisia raideyhteydelle aiheutuvien huomattavien häiriöiden vuoksi.

Raideliikenteen melu-, runkoääni- ja tärinähaittojen huomiointi asuinkatujen varsilla on jatkosuunnittelussa  tärkeää. Siltojen ja niiden valaistuksen suunnittelussa on tarpeen selvittää ja huomioida myös vaikutukset lepakoiden muuttoon.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/202C0AD8-AC44-4FB0-87B3-687FDB8794BF/Ymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhallituksel.html

8 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Helsingin sataman Länsisataman ympäristölupapäätöstä koskevasta valituksesta

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, antoi seuraavan vastineen Helsingin Sataman tekemästä Länsisataman ympäristölupapäätöstä koskevasta valituksesta.

Ympäristölautakunta viittaa Länsisataman ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoon, jossa lautakunta katsoi ulkomelutasojen osalta mm., että satamatoiminnan ja siihen liittyvän liikenteen yhdessä aiheuttama melutaso saa olla päiväaikaan kello 7.00–22.00 asuntoalueilla, hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla sekä virkistysalueilla enintään 55 dB (LAeq,07–22h). Kello 22.00–7.00 osalta lautakunta katsoi, että melutaso saa olla asuntoalueilla ja hoitolaitoksia palvelevilla alueilla enintään 50 dB (LAeq,22–07h). Jos melu on kapeakaistaista tai iskumaista, sallitut melutasojen on oltava 5 dB edellä mainittuja alhaisempia.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/F364FB73-6ECB-4B41-977A-2EB8347E4A60/Ilmoitusasiat.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/B553C675-F15D-4A54-8C77-C24031967A6A/Ilmoitusasiat.html

2 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2013

Helsingissä selvitettiin vuonna 2013 yhteensä 328 (369 vuonna 2012) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepidemioita oli 13 (14 vuonna 2012).

Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2013 yhteensä 113, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (459 vuonna 2012, alle 150 vuonna 2011). Vuonna 2012 oli kaksi laajaa epidemiaa, joissa sairastuneita oli 50-100 epidemiaa kohden. Vuonna 2013 epidemiat olivat pienempiä.

Ympäristökeskukseen ilmoitettujen ruokamyrkytysepäilyjen määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2012. Epäilyilmoituksista 80 % koski tapauksia, joissa sairastui vain yksi henkilö.

Yhteenvetotaulukko ruokamyrkytyksistä täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/7DA95971-6175-4A6C-AFC8-175E0E23987F/Liite.pdf

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/0428B909-30B3-4C44-B9EE-4A2C2B3AF9B3/Ruokamyrkytykset_Helsingissa_vuonna_2013.html

3 Elintarvikelain 55 §:n mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen Suomen Tuoretori Oy:lle

Uhkasakko jätettiin asettamatta, koska Suomen Tuoretori Oy oli ehtinyt korjata tarkastuksissa esiintyneet puutteet esityslistan julkaisemisen ja kokouksen välissä.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-20_Ylk_8_El/901061CC-7CB7-4D5D-9861-47C8FA14DB11/Elintarvikelain_55_n_mukaisen_maarayksen_antaminen.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa