Varjokehysriihi: Vaihtoehtoinen leikkauslista tuo 5-7 miljardia säästöjä

RahaHallitus sopi torstaina 21.3.2013 valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017. Seuraavaksi asiaa käsitellään eduskunnassa.

Hyvää esityksessä on, että sähköveroa korotetaan ja polttoaineen veronkorotuksen II vaihe toteutetaan vuoden 2014 alusta. Lisäksi ympäristöhallinnon ohjauksen vahvistamiseen ja valtakunnallisten tehtävien hoidon kehittämiseen varataan 2 miljoonaa euroa pysyvää määrärahaa koko kehyskaudelle.

Valitettavasti samaan aikaan panostetaan useassa yhteydessä enemmän ympäristön tuhoamiseen kuin sen suojelemiseen. Ympäristölle haitallisista tuista olisi ollut varaa karsia ja ympäristöveroja olisi kannattanut nostaa enemmän.

YLE julkaisi laskurin, jolla saa itse kokeilla mahdollisia säästökohteita valtion budjetista. Omalta osaltani olisin ollut laskurin mukaan valmis leikkaamaan valtiontalouden kehystä 5 627,6 miljoonan euron edestä (omat valintani täällä).

Suurimmat yksittäiset säästöt tulivat alennettujen alv-kantojen poistamisesta (2,3 miljardia), lapsilisän antamisesta vain pienituloisimmille (1,1 miljardia) ja asuntolainakorkojen verotuen poistamisesta asteittain (600 miljoonaa). Näistä erityisesti alennettujen alv-kantojen poisto voi olla ongelmallinen joillain aloilla ja lapsilisänkin voi nähdä jonkinlaisena perustulon esiasteena. Useimmat leikkaukseni olisin myös valmis kompensoimaan toisaalla esimerkiksi energiansäästö-, luonnonsuojelu- tai luomutuotannon tukina.

YLE:n listasta puuttuivat kuitenkin merkittävimmät ympäristölle haitalliset tuet. Valtio käyttää valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuosittain 4-6 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen.

Esimerkiksi autoilua tuetaan kolmella miljardilla eurolla, teollisuuden ilmastopäästöjä lähes miljardilla eurolla, soiden ja vesistöjen pilaamista sekä turpeen polttoa sadoilla miljoonilla euroilla.

Vaikka alennettuja alv-kantoja ja rikkaiden lapsilisiä ei poistettaisi, olisi leikkausvaraa budjetissa suhteellisen helposti noin 5-7 miljardia euroa.

Ylipäätään budjetin tarkastelu osoitti ainakin itselleni sen, että rahaa luonnonsuojeluun, joukkoliikenteeseen, päästöjen vähentämiseen, pyöräilyyn jne. on Suomessa aivan ylettömästi. Kyse on vain poliittisesta priorisoinnista.

Alla on vielä YLE:n listasta poimittu ne kohdat, joiden leikkauksesta itse olisin ministerinä ollut valmis keskustelemaan.

Kuinka paljon ja mistä olisit itse valmis leikkaamaan ja mitä mahdollisia ongelmia liittyy esittämiini leikkauksiin?

***

Asuminen ja rakentaminen
– Lopetetaan asumisoikeusasuntojen korkotuki 15 milj. €
– Korkotukilainoitus 25 milj. € (Tukea vain ydinryhmille, kuten pitkäaikaisasunnottomille ja vammaisille.)
– Korjausavustukset 15 milj. € (Lopetetaan hissien korjaamisen avustaminen.)
– Lopetetaan ASP-järjestelmä 1 milj. € (ASP-laina on ensiasunnon hankintaan tarkoitettu valtion tukema järjestelmä 18–30-vuotiaille.)
– Asuntolainakorkojen verotuen poistaminen asteittain 600 milj. € (Säästö 2020-luvulla 600 miljoonaa euroa vuodessa, alussa vähemmän.)
– Kotitalousvähennys vain kodinhoitoon ja hoivapalveluihin 350 milj. €

Yritystuet
– Aineettomien investointien tukeminen (Tekes) 30 milj. € (Leikataan Tekesin avustusvaltuuksia 10 prosenttia.)
–  Suorat tuet 15 milj. € (Leikataan: Yleisavustus elinkeinopolitiikan edistämiseksi, innovaatiokeskittymien kehittäminen, kansainvälistymisavustus.)
– Yritysten kehittämisavustukset ja alueiden kehittäminen 25 milj. € (Luovutaan alueperusteisesta yritystuesta.)
– Poistetaan avustus suomalaisten radio- ja tv-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille 1,4 milj. €

Ilmasto, energia, luonnonvarat, ympäristö
– Poistetaan maatalouden verotuki 48 milj. €
– Poistetaan matkailuautojen autoverottomuus 63 milj. €
– Poistetaan muuttoautojen autoveroetu 16 milj. €

Sosiaaliturva
– Lapsilisä verotettavaksi tuloksi 100 milj. € (Valtiolle lisää verotuloja 100 miljoonaa euroa ja kunnille 340 miljoonaa.)
– Lapsilisän leikkaaminen (1) 130 milj. € (Joka lapsesta 1. lapsen suuruista tukea.)
– Lapsilisän leikkaaminen (2) 120 milj. € (Kaikkien lasten lisää leikataan 10 € /kk)
– Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille 1 100 milj. €
– Indeksien jäädytys: Työeläkkeet ja ansiosidonnaiset etuudet 120 milj. € (Ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua.)
– Leskeneläke pois ”riittävän suurta” eläkettä nauttivilta 48 milj. € (Säästövaikutus laskettu vuoteen 2025 mennessä.)
– Vapaaehtoisten eläkevakuutusten vähennyskelpoisuus pois 170 milj. €

Maa- ja metsätalouden tuet
– Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 50 milj. € (Kansallisen tuen leikkaus 10 prosentilla.
– Luonnonhaittakorvaus 30 milj. € (Osittain EU:n maksama, kansalliseen osuuteen 10 prosentin leikkaus.)
– Maatalouden ympäristötuki 26 milj. € (Osittain EU:n maksama, kansalliseen osuuteen 10 prosentin leikkaus.)
– Maksut Maatalouden kehittämisrahastoon 13 milj. € (Leikkaus 10 prosenttia.)

Yrittäjyyteen liittyvät verotuet
– Alennettujen alv-kantojen poistaminen 2 300 milj. €
(Nostetaan muun muassa elintarvikkeiden, ravintoloiden, kirjojen, lääkkeiden ja liikuntapalveluiden arvonlisäveroa yleiselle 24 prosentin tasolle.)
– Taksien autoverohuojennus pois 27 milj. €
– Kotimaisen elokuvan tuotantotuki verolle 8,2 milj. €

Muut
– Ministeriöiden matkakulujen pienentäminen työnjakoa parantamalla 5 milj. €
– Poliisin toimintamenot 8 milj. € (Edellyttää poliisilta tuottavuusohjelman täysimittaista toteuttamista.)
– Kalastuksenhoitomaksun nosto ja perinnän tehostaminen 9 milj. €
– Väylien päivittäinen huolto ja ylläpito 46 milj. € (Viiden prosentin leikkaus.)
– Ei uusia väylähankkeita 2014 ja 2015 113 milj. €

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin