Varjokehysriihi: Vaihtoehtoinen leikkauslista tuo 5-7 miljardia säästöjä

RahaHallitus sopi torstaina 21.3.2013 valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017. Seuraavaksi asiaa käsitellään eduskunnassa.

Hyvää esityksessä on, että sähköveroa korotetaan ja polttoaineen veronkorotuksen II vaihe toteutetaan vuoden 2014 alusta. Lisäksi ympäristöhallinnon ohjauksen vahvistamiseen ja valtakunnallisten tehtävien hoidon kehittämiseen varataan 2 miljoonaa euroa pysyvää määrärahaa koko kehyskaudelle.

Valitettavasti samaan aikaan panostetaan useassa yhteydessä enemmän ympäristön tuhoamiseen kuin sen suojelemiseen. Ympäristölle haitallisista tuista olisi ollut varaa karsia ja ympäristöveroja olisi kannattanut nostaa enemmän.

YLE julkaisi laskurin, jolla saa itse kokeilla mahdollisia säästökohteita valtion budjetista. Omalta osaltani olisin ollut laskurin mukaan valmis leikkaamaan valtiontalouden kehystä 5 627,6 miljoonan euron edestä (omat valintani täällä).

Suurimmat yksittäiset säästöt tulivat alennettujen alv-kantojen poistamisesta (2,3 miljardia), lapsilisän antamisesta vain pienituloisimmille (1,1 miljardia) ja asuntolainakorkojen verotuen poistamisesta asteittain (600 miljoonaa). Näistä erityisesti alennettujen alv-kantojen poisto voi olla ongelmallinen joillain aloilla ja lapsilisänkin voi nähdä jonkinlaisena perustulon esiasteena. Useimmat leikkaukseni olisin myös valmis kompensoimaan toisaalla esimerkiksi energiansäästö-, luonnonsuojelu- tai luomutuotannon tukina.

YLE:n listasta puuttuivat kuitenkin merkittävimmät ympäristölle haitalliset tuet. Valtio käyttää valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuosittain 4-6 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen.

Esimerkiksi autoilua tuetaan kolmella miljardilla eurolla, teollisuuden ilmastopäästöjä lähes miljardilla eurolla, soiden ja vesistöjen pilaamista sekä turpeen polttoa sadoilla miljoonilla euroilla.

Vaikka alennettuja alv-kantoja ja rikkaiden lapsilisiä ei poistettaisi, olisi leikkausvaraa budjetissa suhteellisen helposti noin 5-7 miljardia euroa.

Ylipäätään budjetin tarkastelu osoitti ainakin itselleni sen, että rahaa luonnonsuojeluun, joukkoliikenteeseen, päästöjen vähentämiseen, pyöräilyyn jne. on Suomessa aivan ylettömästi. Kyse on vain poliittisesta priorisoinnista.

Alla on vielä YLE:n listasta poimittu ne kohdat, joiden leikkauksesta itse olisin ministerinä ollut valmis keskustelemaan.

Kuinka paljon ja mistä olisit itse valmis leikkaamaan ja mitä mahdollisia ongelmia liittyy esittämiini leikkauksiin?

***

Asuminen ja rakentaminen
– Lopetetaan asumisoikeusasuntojen korkotuki 15 milj. €
– Korkotukilainoitus 25 milj. € (Tukea vain ydinryhmille, kuten pitkäaikaisasunnottomille ja vammaisille.)
– Korjausavustukset 15 milj. € (Lopetetaan hissien korjaamisen avustaminen.)
– Lopetetaan ASP-järjestelmä 1 milj. € (ASP-laina on ensiasunnon hankintaan tarkoitettu valtion tukema järjestelmä 18–30-vuotiaille.)
– Asuntolainakorkojen verotuen poistaminen asteittain 600 milj. € (Säästö 2020-luvulla 600 miljoonaa euroa vuodessa, alussa vähemmän.)
– Kotitalousvähennys vain kodinhoitoon ja hoivapalveluihin 350 milj. €

Yritystuet
– Aineettomien investointien tukeminen (Tekes) 30 milj. € (Leikataan Tekesin avustusvaltuuksia 10 prosenttia.)
–  Suorat tuet 15 milj. € (Leikataan: Yleisavustus elinkeinopolitiikan edistämiseksi, innovaatiokeskittymien kehittäminen, kansainvälistymisavustus.)
– Yritysten kehittämisavustukset ja alueiden kehittäminen 25 milj. € (Luovutaan alueperusteisesta yritystuesta.)
– Poistetaan avustus suomalaisten radio- ja tv-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille 1,4 milj. €

Ilmasto, energia, luonnonvarat, ympäristö
– Poistetaan maatalouden verotuki 48 milj. €
– Poistetaan matkailuautojen autoverottomuus 63 milj. €
– Poistetaan muuttoautojen autoveroetu 16 milj. €

Sosiaaliturva
– Lapsilisä verotettavaksi tuloksi 100 milj. € (Valtiolle lisää verotuloja 100 miljoonaa euroa ja kunnille 340 miljoonaa.)
– Lapsilisän leikkaaminen (1) 130 milj. € (Joka lapsesta 1. lapsen suuruista tukea.)
– Lapsilisän leikkaaminen (2) 120 milj. € (Kaikkien lasten lisää leikataan 10 € /kk)
– Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille 1 100 milj. €
– Indeksien jäädytys: Työeläkkeet ja ansiosidonnaiset etuudet 120 milj. € (Ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua.)
– Leskeneläke pois ”riittävän suurta” eläkettä nauttivilta 48 milj. € (Säästövaikutus laskettu vuoteen 2025 mennessä.)
– Vapaaehtoisten eläkevakuutusten vähennyskelpoisuus pois 170 milj. €

Maa- ja metsätalouden tuet
– Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 50 milj. € (Kansallisen tuen leikkaus 10 prosentilla.
– Luonnonhaittakorvaus 30 milj. € (Osittain EU:n maksama, kansalliseen osuuteen 10 prosentin leikkaus.)
– Maatalouden ympäristötuki 26 milj. € (Osittain EU:n maksama, kansalliseen osuuteen 10 prosentin leikkaus.)
– Maksut Maatalouden kehittämisrahastoon 13 milj. € (Leikkaus 10 prosenttia.)

Yrittäjyyteen liittyvät verotuet
– Alennettujen alv-kantojen poistaminen 2 300 milj. €
(Nostetaan muun muassa elintarvikkeiden, ravintoloiden, kirjojen, lääkkeiden ja liikuntapalveluiden arvonlisäveroa yleiselle 24 prosentin tasolle.)
– Taksien autoverohuojennus pois 27 milj. €
– Kotimaisen elokuvan tuotantotuki verolle 8,2 milj. €

Muut
– Ministeriöiden matkakulujen pienentäminen työnjakoa parantamalla 5 milj. €
– Poliisin toimintamenot 8 milj. € (Edellyttää poliisilta tuottavuusohjelman täysimittaista toteuttamista.)
– Kalastuksenhoitomaksun nosto ja perinnän tehostaminen 9 milj. €
– Väylien päivittäinen huolto ja ylläpito 46 milj. € (Viiden prosentin leikkaus.)
– Ei uusia väylähankkeita 2014 ja 2015 113 milj. €

Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa