Helsingin kaupunginvaltuustossa 27.3.2013 merkittävin keskustelu käytiin kaupungin osallistumisesta noin 30 miljoonalla eurolla Olkiluoto 3 -projektin lisärahoitusjärjestelyyn.
Emma Kari teki vastaehdotuksen, jonka mukaan valtuusto päättää:
– olla osallistumatta EPV Energia Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n osakeanteihin.
– aloittaa valmistelut Olkiluoto 3:n omistuksista luopumista varten
Itse nostin keskustelussa esille seuraavat kahdeksan asiaa. Puheenvuoroni voi katsoa täältä.
1. Kannattaako osallistua 30 miljoonalla eurolla hankkeeseen, joka viivästyy ainakin seitsemällä vuodella ja jättää jälkeensä 100 000 vuotta säteilevää ydinjätettä? Mielestäni ei.
2. Jos rahaa on Helsingin Energialla irrallaan näin paljon, se kannattaa joko käyttää investoimalla energiansäästöön, uusiutuviin energialähteisiin tai tulouttaa kaupungille.
3. OL3-osuus ei ole millään tavalla välttämätön kaupungin sähköntarpeen kannalta. Helsingin Energia on jo nyt reilusti yliomavarainen sähköntuotannon suhteen, ja kaupungin sähkönkulutuskaan ei ole enää viime vuosina kasvanut.
4. Ydinvoimaloiden rakentaminen ei ole kovin kannattavaa toimintaa, koska sähkön pörssihinta on niin alhainen. OL3 -projektissa sähkön tuotantokustannuksen piti olla reilusti alle pörssihinnan. Nyt hankkeen viivästyminen on tuonut rahoituskuluja niin paljon lisää, että tuotantokustannus voimalan käynnistyessä olisi yli nykyisen pörssihinnan. Hanke tuottaisi taloudellista voittoa vasta, kun lainoja olisi maksettu riittävästi pois, joskus vuoden 2020 jälkeen. Tästä näkökulmasta käsin kaupungin ei ole välttämättä kovin fiksua pitää rahojaan kiinni OL3-projektissa, olipa ydinvoimasta muuten mitä mieltä hyvänsä.
5. Myös nykyisten ydinvoimaosuuksien myynti olisi järkevää, niistä kaupunki saisi satoja miljoonia euroja, joilla voitaisiin rahoittaa siirtymistä uusiutuvan yhteistuotantokaukolämmön tuottamiseen, tuulipuistoihin, energiansäästöön ja hukkalämmön hyödyntämiseen.
6. Nyt joutuisimme tuhlaamaan rahaa hankkeeseen juuri silloin kun kaupungin pitäisi investoida uusiutuviin energialähteisiin.
7. Lisäksi on olemassa riski, että TVO:n taholta tulee vielä monta uutta ”laskua” ja lisärahoituspyyntöä, kun kiista Arevan kanssa rakennusprojektista jatkuu. Aika pian voi tulla eteen tilanne, jossa suurin osa osakkaista ymmärtää, että ehkä tämä ei ollutkaan niin halpaa sähköä?
8. Yllä olevasta johtuen Helsingin ei kannata olla mukana Euroopan noloimmassa rakennushankkeessa.
Lopulta kaupunginvaltuusto päätti äänin 48-32 (4 tyhjää) hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, jonka mukaan valtuusto päättää:
– hyväksyä, että Oy Mankala Ab antaa Teollisuuden Voima Oyj:lle Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön lisärahoitusjärjestelyn toteuttamiseksi osakaslainasitoumuksen Oy Mankala Ab:n omistusosuutta vastaavassa suhteessa, enintään 24 500 000 euroa ja hyväksyy lisärahoitusjärjestelyä koskevan ”Sopimus ja Sitoumus” -asiakirjan lisäyksen sekä
– hyväksyä sitovien ilmoitusten antamisen Helsingin kaupungin puolesta EPV Energia Oy:lle ja Pohjolan Voima Oy:lle Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön lisärahoitusjärjestelyyn osallistumisesta sekä Helsingin kaupungin osuudeksi EPV Energia Oy:n osakeannista/osakeanneista enintään 2 600 000 euroa ja Pohjolan Voima Oy:n osakeannista/osakeanneista enintään 3 000 000 euroa.
Äänestystulos löytyy täältä ja alla olevasta kuvasta.
Lisäksi kaupunginvaltuuston kokouksessa aluksi pidettiin kyselytunti ja käsiteltiin seuraavat asiat:
Kyselytunnilla käsiteltiin Nina Hurun ja Yrjö Hakasen kysymykset.
Nina Huru:
Mihin toimiin Helsingin kaupunki ryhtyy varmistaakseen tapahtumista tiedottamisen laadun, jotta tieto tavoittaa myös nettiyhteyksiä omistamattomat kaupunkilaiset.
Itse ajattelisin, että nettiyhteyksiä omistamattomat kaupunkilaiset voisivat käydä katsomassa lisätiedot esimerkiksi kirjastosta. Yhtä hyvin voisi myös kysyä, mihin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy varmistaakseen tapahtumista tiedottamisen laadun, jotta tieto tavoittaa myös sanomalehtiä lukemattomat kaupunkilaiset.
Yrjö Hakanen:
Mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki on ryhtynyt tai ryhtyy edellyttääkseen urakkakilpailuissa ja muissa hankinnoissa niin Suomesta ja Virosta kuin muistakin EU-maista olevilta yrityksiltä, että ne sitoutuvat tarjouksessaan maksamaan Suomessa voimassaolevien työehtosopimusten mukaista palkkaa? Entä millä tavalla kaupunki aikoo valvoa, että näin tapahtuu myös käytännössä ja että tähän valvontaan on riittävät resurssit?
Sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston jäsenen valinta meni päätösehdotuksen mukaan.
Vuosaaren ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelma
Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 2.5.2012 päivätyn Vuosaaren ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 6 554 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 13 630 000 euroa maaliskuun 2012 kustannustasossa.
Haagan korttelien 29101 ja 29102 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11966; Haagan ammattikoulu)
Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga) korttelien nro 29101 ja 29102 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisalueiden asemakaavan muutoksen 22.4.2010 päivätyn asemakaavapiirustuksen nro 11966 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Asemakaavan muutoksella suojellaan Haagan ammattikoulun (Heltech) rakennus ja Huovitien varren asuinkerrostalot. Alueen vanhentuneet asemakaavat muutetaan vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita.
Pitäjänmäen tontin 46053/10 asemakaavan muuttaminen (nro 12109; Karvaamokuja 1)
Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46053 tontin nro 10 asemakaavan muutoksen 27.3.2012 päivätyn ja 11.12.2012 muutetun asemakaavakartan nro 12109 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Asemakaavan muutos mahdollistaa 5–7-kerroksisen toimitalon rakentamisen nykyisen matalamman teollisuusrakennuksen tilalle. Tontin rakennusoikeus nousee noin 4 060 k-m2:llä siten, että tontin enimmäiskerrosalaksi tulee 10 900 k-m2. Tavoitteena on yritysalueen Vihdintien puoleisen rakennusrintaman kohentaminen täydennysrakentamalla. Kun lisäksi tontin käyttötarkoitus muutetaan teollisuustontista toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), tämä mahdollistaa suunnitellun rakennuksen joustavamman käytön muuttuviin tarpeisiin.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontin 46053/10 kehittäminen tehokkaan työpaikkatoiminnan käyttöön. Asemakaavan muutoksella halutaan edesauttaa täydennysrakentamista hyvin näkyvällä paikalla Pitäjänmäen yritysalueella sekä lisätä rakennuskannan käyttövaihtoehtoja. Lisäksi asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle kaupunkikuvalle.
Käräjäoikeuden lautamiesten valinta meni päätösehdotuksen mukaan.
если планировать и строить действительно качественно, строительство атомной электростанции начинает окупаться только через 15 лет. Иначе- привет, Чернобыль!