MTV3:n vaalikonevastaukset

Julkaisen sivuillani mahdollisuuksien mukaan ainakin tärkeimpien vaalikoneiden vastaukset. Tässä vastaukset MTV3:n osalta.

Vastaukset liukuvalla akselilla: Eri mieltä – Samaa mieltä

1. Valitse kuntasi
– Helsinki

Vaalit

2. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.
– Jonkin verran samaa mieltä

3. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla
– Samaa mieltä

4. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.
– Jonkin verran eri mieltä

Kommentit:
LEO: Kuntavaaleissa päätetään ihmisen arjen kannalta tärkeistä asioista kuten kaavoituksesta, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan. Helsingissä pitäisi siis olla vaaleilla valittu pormestari. Lisäksi apulaiskaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen. Hallitus-oppositioasetelma saattaisi tehdä kunnan päätöksenteosta nykyistä jähmeämpää.

Kuntani talous

5. Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon.
– Jonkin verran samaa mieltä

6. Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla.
– Samaa mieltä

7. On parempi turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta.
– Samaa mieltä

8. Kunnallisveroani voidaan korottaa jotta palvelut saadaan hoidetuiksi.
– Samaa mieltä

9. Kunnassani kunnallisvero on liian korkea.
– Jonkin verran eri mieltä

Kommentit
LEO: Pääkaupunkiseudun kuntien ja hallinnon yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti. Myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta tai sosiaalietuuksista ei ole varaa tinkiä. Palveluiden turvaaminen verotuloilla on oikeudenmukaisempi ratkaisu kuin palvelumaksut.

Kuntapalvelut

10. Kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä.
– Jonkin verran samaa mieltä

11. Kunnassani pitää nykyistä enemmän yksityistää kunnallisia palveluja.
– Eri mieltä

12. Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani julkiset terveydenhoitopalvelut.
– Jonkin verran eri mieltä

13. Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen.
– Eri mieltä

14. Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta.
– Jonkin verran samaa mieltä

15. Kunnassani on panostettu liikaa urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen.
– Jonkin verran eri mieltä

16. Kirjastopalvelujen täytyy säilyä maksuttomina.
– Samaa mieltä

17. Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja maksuttomiksi.
– Jonkin verran samaa mieltä

18. Koulujen opetusryhmäkoot tulee rajoittaa alle 30 oppilaaseen.
– Samaa mieltä

Kommentit
LEO:  Ketään ei tule jättää yksin kotiin kuolemaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Helsinki on ulkoistanut palveluitaan jo tarpeeksi. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole.

Maksuton lasten päivähoito olisi hieno juttu, mutta vaatisi merkittävää valtion rahoitusta. Päivähoidossa kannattaa ensisijaisesti varmistaa hyvä palvelutaso. Kirjastot on yksi suosituimmista kulttuuripalveluista ja niiden maksuttomuus tulee turvata jatkossakin. Koulujen opetusryhmäkoot tulee pitää kohtuullisina ja 1 – 2-luokkalaisille tulee olla mahdollisuus kunnan tarjoamaan iltapäiväkerhoon.

Kuntani elinympäristö

19. Kuntani on turvallinen paikka elää.
– Jonkin verran samaa mieltä

20. Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja harrastuksellisen kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä.

– Jonkin verran samaa mieltä
21. Kunnassani on liikaa maahanmuuttajia.
– Eri mieltä

22. Maahanmuuttajia olisi hyvä olla tasaisesti kaikkialla Suomessa.
– Jossain määrin samaa mieltä

23. Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
– Samaa mieltä

24. Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani.
– Jonkin verran samaa mieltä

25. Opettajien tulisi saada käyttää fyysistä voimaa kurin palauttamiseksi, muutenkin kuin uhkaavissa tilanteissa tai oppilaan poistamiseksi luokasta.
– Eri mieltä

Kommentit:
LEO: Ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ympäristölle haitallisista toimintatavoista tulee luopua. Ei ole järkeä, että toisella kädellä tuetaan ympäristölle haitallista toimintaa ja toisella kädellä korjataan ympäristölle aiheutuneita vaurioita. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Fyysisen voiman käyttö pitää rajata kouluissa uhkaaviin tilanteisiin ja oppilaan poistamiseen luokasta. Väkivallan käytön pitää olla kouluissa yhtä rajattua kuin muuallakin yhteiskunnassa.

Helsinkiin mahtuisi hyvin nykyistä enemmän maahanmuuttajia. On hyvä, jos maahanmuuttajia on eri puolilla Suomea, mutta maahan tulijoiden pitää saada itse päättää asuinkunnastaan, kuten kaikkien ihmisten. Helsingissä on hyviä kouluja, mutta enemmän huomiota pitäisi kiinnittää lasten oppimiseroihin ja hyvinvointiin.

Perusarvot:

26. Pidän vapaa-aikaa ja perhettä työuraa tärkeämpänä.
– Samaa mieltä

27. Uskon Jumalaan tai korkeampaan voimaan.
– Jonkin verran eri mieltä

28. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä pitää saada laulaa uskonnollisia lauluja (Enkeli taivaan, suvivirsi, jne.) ja esittää uskonnollisia kuvaelmia.
– Jonkin verran eri mieltä

Kommentit
LEO: Työpaikkaa voi vaihtaa, omaa lasta ei. Olen agnostikko. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä saa laulaa uskonnollisia lauluja, mutta kaikkia ei niihin voi pakottaa. Olisi fiksua, jos koulujen ja päiväkotien juhlaohjelma olisi ainakin pääosin uskontovapaata.

Harrastukset:

29. Harrastan liikuntaa
– Samaa mieltä

30. Luen kirjallisuutta
– Samaa mieltä

31. Pelaan tietokone- tai konsolipelejä
– Jonkin verran eri mieltä

32. Viihdyn ulkona ravintoloissa ja baareissa
– Jossain määrin samaa mieltä

33. Käyn lavatansseissa
– Eri mieltä

34. Käyn teatterissa
– Samaa mieltä

35. Käyn oopperassa
– Jonkin verran samaa mieltä

36. Sosiaalinen media on tärkeä osa elämääni.
– Samaa mieltä

Kommentit
LEO: Pyöräilen ja juoksen lähes päivittäin sekä luen noin 100 kirjaa vuodessa. Käyn usein ulkona syömässä ja nautin hyvistä teatteriesityksistä. Olen nuorempana pelannut paljon tietokoneella, mutta nykyään siihen ei ole aikaa. Pienen lapsen isänä mahdollisuudet käydä baareissa tai lavatansseissa ovat rajalliset.

Arkiarvot:

37. Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa.
– Jonkin verran sama mieltä

38. Holhoaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään.
– Jonkin verran eri mieltä

39. Uskon ydinperheeseen.
– Jonkin verran eri mieltä

Kommentit
LEO: Luonto-Liiton pääsihteerin työssä olen huomannut, että asiat ovat usein monimutkaisia ja tulevat nopealla aikataululla. Pienen lapsen isänä arjen hallinta taas asettaa omat haasteensa.

Vaikka yksilöiden pitää kantaa vastuunsa, tulisi erityisesti puuttua rakenteisiin, jotka aiheuttavat esimerkiksi ympäristöhaittoja, eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

Tänä päivänä on paljon erilaisia perhemuotoja, ja sekä lapset että aikuiset voivat elää onnellisesti esimerkiksi uusperheissä, sateenkaariperheissä tai perheissä, joissa on tiivistä vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä. Oma perheeni muodostuu puolisosta ja noin vuoden ikäisestä lapsesta.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa