Helsingin Uutisten vaalikonevastaukset

Julkaisen sivuillani mahdollisuuksien mukaan ainakin tärkeimpien vaalikoneiden vastaukset.

Tässä vastaukset Helsingin Uutisten vaalikoneeseen. Muut vaalikonevastaukset löytyvät täältä ja näkemyksiäni eri kysymyksiin voi käydä lukemassa sivujen Politiikka ABC-Ö -osasta

Ohessa kysymykset, vastaukseni ja lyhyet perustelut:

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän
– Eri mieltä

LEO: Jokaisella pitää olla mahdollisuus laittaa lapsensa päivähoitoon tulotasosta riippumatta.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla
– Samaa mieltä

LEO: Ketään ei tule jättää yksin kotiin kuolemaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä, tulotasosta ja asuinkunnasta riippumatta.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.
– Eri mieltä

LEO: Kielitaito auttaa maahanmuuttajien kotoutumisessa. Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa vasten omaa tahtoaan opiskelemaan kieltä.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni
– Samaa mieltä

LEO: Päihdehuollon kuntoutusyksiköitä kannattaa perustaa sinne, missä niille on tarvetta.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta
– Eri mieltä

LEO: Kunnallisilla peruspalveluilla ja sosiaalietuuksilla, kuten toimeentulotuella pidetään huolta ihmisten perustarpeista. Helsingissä tulisi kokeilla perustulomalliin perustuvia työttömyystukiratkaisuja. Nykyinen tukiviidakko ei ole kenenkään etu.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä
– Samaa mieltä

LEO: Joukkoliikenne on ympäristöystävällinen ja järkevä tapa liikkua kaupungissa. Myös maksutonta joukkoliikennettä tulisi kokeilla Tallinnan esimerkkiä seuraten.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat
– Eri mieltä

LEO: Peruskoulutus on investointi tuleviin sukupolviin eikä siitä kannata karsia. Mahdolliset säästötavoitteet kannattaa kattaa verokorotuksilla tai ympäristölle haitallisten tukimuotojen karsimisella.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä
– Samaa mieltä

LEO: Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. Julkisin varoin tuotetut terveyspalvelut painottavat kansanterveydellisiä näkökohtia, kun taas yksityiset terveyspalvelut painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Terveydenhuollon yksityistämistä tulee hillitä. On tärkeää, että kunnallisista terveyspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä
– Osittain samaa mieltä

LEO: Kunnan tehtävä on tuottaa asukkaille hyviä palveluja eikä toimia suojatyöpaikkana. Kuntatyöntekijöitä on turha pitää töissä toimettomana, jos resurssit ovat pois koulutuksesta ja perusterveydenhuollosta.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun
– Osittain samaa mieltä

LEO: Kuukausipalkka olisi paikallaan ainakin isommissa kunnissa, jotta esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenillä olisi oikeasti aikaa ja mahdollisuus paneutua asioihin kunnolla.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.
– Samaa mieltä

LEO: Ketään ei saa jättää kadulle. Romanikerjäläiset ja kaikki muut erityisryhmät tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan palveluiden tarjonnassa.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.
– Osittain eri mieltä

LEO: Koulujen eriytyminen on merkittävä ongelma. Tärkeintä on pitää huolta kaikkien koulujen opetuksen laaduista (ja maineesta), jotta niihin hakeuduttaisiin. Eriytymistä ehkäistään parhaiten kaavoittamalla mahdollisimman hyviä asuinalueita. On kuitenkin hyvä, että koululaiset voivat valita esimerkiksi Steinerkoulun tai koulun, joka on erikoistunut esimerkiksi musiikkiin, urheiluun tai johonkin kieleen. Valinnanmahdollisuus lisää opiskelumotivaatiota.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).
– Samaa mieltä

LEO: On lasten etu, että vanhemmilla on mahdollisuus olla kotona lapsen kanssa vähintään 3-vuotiaaksi asti.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista.
– Eri mieltä

LEO: Maahanmuuttajalapset on sijoitettava päiväkoteihin ja kouluihin samoilla periaatteilla kuin muutkin lapset. Kiintiöt eivät ole mahdollisia. Etnisen taustan perusteella ei voi osoittaa tai evätä keneltäkään koulupaikkaa. Kysymys on yhdenvertaisuudesta.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.
– Eri mieltä

LEO: Guggenheimin sijaan kannattaa tukea ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, kulttuuria ja taidetta.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.
– Eri mieltä

LEO: Helsinkiin tarvitaan uusi keskustakirjasto, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että lähikirjastoja lakkautetaan.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.
– Eri mieltä

LEO: Pieniä terveysasemia tarvitaan vastaamaan ihmisten päivittäisiin hoitotarpeisiin. Sen sijaan erikoissairaanhoito, jota tarvitaan harvemmin, voi olla keskitetty isompiin sairaaloihin.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.
– Samaa mieltä

LEO: Kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Vuokra-asuntojonot Helsingissä ovat jo nyt kohtuuttoman pitkät. Vuokra-asunnot mahdollistavat kohtuuhintaisen asumisen kaikille.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.
– Samaa mieltä

LEO: Yksityisautoilu aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia ja melua. Pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja nostamalla voidaan tehdä joukkoliikenteestä kilpailukykyisempi ja halvempi. Kaikkein tehokkain keino liikenteen haittojen vähentämiseksi olisi kuitenkin ruuhkamaksut.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena.
– Samaa mieltä

LEO: Pääkaupunkiseudun kuntien ja hallinnon yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vaiheissa ja vapaaehtoisesti. Myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!