Ekoisi: ”Lapsenkin voi opettaa sijoittamaan”

Nordean avainasiakkaille tarkoitettu Ajassa-lehti tuntuu olevan itselleni loputtoman ihmettelyn ja inspiraation lähde.

Katso esimerkiksi aiemmat kirjoitukseni: Miksi ja miten minun pitäisi vaurastua sekä Mihin kulutat ja mikä on turhaa.

Tällä kertaa minua puhutteli erityisesti juttu, jossa kuusankoskelainen Jari Asikainen kertoo sijoittavansa päivittäin tai viikoittain perinteiseen savupiipputeollisuuteen, rahoitusalaan ja lääketeollisuuteen.  Hänen puolisonsa tapaa jutun mukaan sanoa, että ”voitot kotiutuvat vasta myydessä.”

Edelleen Asikainen jatkaa: ”Lapsenkin voi opettaa säästämään ja sijoittamaan. Perheen 11- ja 13-vuotiaat lapset ostavatkin osakkeita säästöillään ja lapsilisillään omille arvo-osuustileilleen.

Ehkä sijoittaminen on hyvä taito siinä missä viulun soitto tai jääkiekon peluukin. Tosin itselleni ei ole tullut mieleen harrastaa lapsen kanssa sijoittamista. Mieluimmin pyrkisin opettamaan vaikka kirjoittamista ja lukemista, sosiaalisia taitoja tai kykyä hahmottaa, mikä elämässä on olennaista.

Ja ymmärrän kyllä, että monet sijoittavat valitettavasti edelleen savupiipputeollisuuteen. Mutta kuka kehtaa myöntää sen kiihtyvän ilmastonlämpenemisen olosuhteissa vielä julkisesti?

Millaisia taloudellisia taitoja itse olette opettaneet lapselle? Harrastaako lapsenne sijoittamista ja onko se välttämätöntä?

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

 

5 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: ”Lapsenkin voi opettaa sijoittamaan””

  1. Minulle on syöpynyt mieleen Talouselämän neuvo lasten rahojen sijoittamisesta. Jutun asiantuntijan nimi ei ole painunut mieleen, mutta neuvo kuului, että lasten säästöjen kanssa voi harrastaa suurempia riskejä kuin muuten, koska niiden (voittojen odotettu) aikaväli on niin pitkä, että riskit ehtivät tasoittua.

    Tästä voi päätellä, että en itse ole kovin riskisijoittajatyyppiä – lasten rahat muhivat (eli vähenevät inflaation myötä?) omilla tileillään, ja toivon osaavani opettaa jonkinlaista järkeä rahankäyttöön, etteivät kaikki isomummujen synttärilahjat pala heti kahdeksantoistavuotispäivänä.

    Mutta nyt 4-vuotiaalle esikoiselle opetamme taloudesta vasta, että isä ja äiti saavat töistä rahaa ja rahalla voi ostaa asioita, ja tavaroita ei saa tuhlata eikä rikkoa turhanpäiten.

  2. Eiköhän se sijoittaminen ole noissa perheissä asia muiden joukossa ja jos luet Nordean avainasiakas- lehteä niin tietenkin haastateltaviksi valikoidaan sellaisia, jotka markkinoivat Nordeaa mahdollisimman hyvin.
    Aivan kuten Luontoliiton tai SLL:n lehdissä (jos niitä vielä on) voisi olla juttu, jossa vanhemmat opettavat lapsiaan esim. retkeilemään ja tunnistamaan lintuja. Ja tämäkään tuskin tarkoittaa sitä, että vanhemmat eivät opettaisi ”vaikka kirjoittamista ja lukemista, sosiaalisia taitoja tai kykyä hahmottaa, mikä elämässä on olennaista”.

    Olen nähnyt juttuja eettisestä sijoittamisesta mikä minua hieman kiinnostaa, joten siinä mielessä olisi ollut hyvä, jos omat vanhempani olisivat aikanaan opettaneet sijoittamisen aakkoset kaiken muun lisäksi. 😉

  3. Kommentoinkin jo Facebookissa, mutta keskustelu meni enemmän sen seikan todentamiseksi, miten samassa perheessä voi kasvaa kaksi talousajattelultaan niin erilaista lasta 😉

    Säästämme sukulaisten antamia rahoja lapsen tililillä hänen opiskeluaan varten, koska pelkään, että sitten aikanaan on lukukausimaksut suomalaisissa korkeakouluissa. Lapsen talletustili on POP-pankissa, koska pidän paikallisosuuspankkia esim. Sampoa eettisempänä vaihtoehtona. Lapsen rahoja en lähtisi sijoittamaan, koska häviän omanikin, jos yritän sijoittaa osakerahastoihin. Lapsen arjessa noudatetaan siinä mielessä säästäväisyys/nuukuusperiaatetta että vaatteet ja varusteet ostetaan enimmäkseen kirppareilta (kotikaupungissani tosi hyviä lastenvaatekirppiksiä) eikä lapselle osteta leluja, hampurilaisia tms., toisaalta harrastuksiin (balettiin) käytetaan rahaa aika surutta.

    Hyvä aihe ja relevantti kysymys, kiitos Leo! Lisää pohdintaa tästä aiheesta.

  4. Kuten nimimerkki sara totesi, ei sijoittamisen opettaminen tarkoita, että mitään muuta ei sitten lapsille opetettaisi. Itse olen kiinnostunut sijoittamisesta harrastusmielessä, mutta kyllä minä silti myös luen, nautin taiteesta ja musiikista ja arvostan elämän pieniä suuria iloja, kuten hyvää illallista rakkaiden ystävien kanssa tai kaunista auringonnousua pakkasaamuna. Kirjoittaakin osaan, tienaanpa sillä jopa leipäni.

    Sijoittamisen ei myöskään tarvitse tarkoittaa eikä se usein tarkoitakaan, että syydetään tuhansia euroja johonkin hyvin epävarmaan kohteeseen ja otetaan riski, että kaikki menee. Yleensä piensijoittajat kai varaavat jonkin pienehkön summan, esimerkiksi 50-100 euroa (okei, jollekulle 50-100 euroa voi olla todella iso raha), joka kuukausittain sijoitetaan ja jonka he ovat valmiita menettämään ilman pelkoa henkilökohtaisen talouden täydellisestä romahtamisesta. Mielestäni tällaisen pitkäjännitteisen ”säästämisen” opettaminen ei ole ollenkaan huono asia, päinvastoin. Sehän nimenomaan opettaa lapsille paljonkin rahasta ja siitä, miten sitä kannattaa käyttää ja millaisia riskejä kannattaa ottaa – ja siitä, että sijoitetun rahan voi myös menettää eikä sitä kukaan korvaa.

    En pidä sijoittamisen opettamista lapsille välttämättömänä, mutta en näe mitään syytä, miksei sitä voisi opettaa.

  5. Jos sijoittamisen mukana herää mielenkiinto talousjärjestelmän toimintaan, ja sitä kautta oppii jotain, niin ei siitä voi ainakaan mitään haittaa olla. Voisi tehdä hyvää vähän vanhemmillekin.

    Talousjärjestelmästä ja esimerkiksi sijoittamisesta kannattaa ehdottomasti olla ainakin jossain määrin perillä, vaikka sitä kuinka vastustaisi. Ehkä jopa erityisesti silloin – onhan hyvä vanha sanonta ”tunne vihollisesi.” Ja jos itse sijoittaa, voi sijoittaa aivan niin eettisesti kuin haluaa. Parempi sekin kuin antaa rahojen muhia pankkitilillä, silloin nimittäin antaa tuon sijoitusvallan pankkien meklareille!

    Ehkä nimenomaan enemmän tarvittaisiin sijoittamisesta JA etiikasta kiinnostuneita päättämään omien ylimääräisten varojen käytöstä.

    PS. tuohon ”savupiipputeollisuuteen” lasketaan perinteisesti myös esimerkiksi ne konepajat, jotka valmistavat vaikkapa tuuliturbiineja. Ei pelkkä nimi välttämättä teollisuudenalaakaan pahenna.

Kommentointi on suljettu.

Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?