Tasa-arvoinen avioliittolaki

Seurasin eilen eduskunnan lähetekeskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Lakialoitteessa ehdotetaan avioliittolakia muutettavaksi tasa-arvoiseksi siten, että avioliitto on mahdollinen myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Avioliiton lisäksi muutos mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien yhteisen sukunimen ja perheen ulkoisen adoptio-oikeuden.

Lakialoitetta vastustetaan käsittääkseni muun muassa siitä syystä, että (1) homous on raamatun vastaista, syntiä tai paha asia ja rappeuttaa moraalia, (2) avioliitto on pyhä ja kuuluu vain miehelle ja naiselle, (3) muutos saattaa avata tien kohti moniavioisuutta, sukurutsausta tai insestiä sekä (4) mahdollistaessaan perheen ulkopuolinen adoption olisi lasten kannalta huono juttu.

Ohessa vastaus yllä esitettyyn kritiikkiin eli neljä syytä puolustaa tasa-arvoista avioliittolakia:

1. Ihmisten tulisi olla yhdenvertaisia lain edessä sukupuolesta, ihon väristä ja myös seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Suomen perustuslakikin edellyttää kansalaisten yhdenvertaisuutta.

2. Avioliittolakia on muutettu vuosien ja vuosikymmenten varrella lukemattomia kertoja. Arvot ovat muuttuneet ja lainsäädännön tulee seurata perässä. Nyt on jälleen yhden muutoksen aika.

3. Lakialoitteessa mahdollistetaan avioliitto samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä, ei moniavioisuutta tai mitään muuta.

4. Lapsen etu on saada turvalliset, rakastavat sekä lapsesta hyvin huolehtivat vanhemmat. Se, että vanhemmat ovat samaa sukupuolta, ei tutkimusten mukaan vaikuta lapseen kielteisesti.

Setan Taloustutkimuksella helmikuun lopulla teettämässä kyselyssä 47 % vastaajista kannatti nykyisen avioliittolain muuttamista niin, että siitä tulee myös samaa sukupuolta olevia pareja koskeva yleinen avioliittolaki. Vain 38 % vastusti muutosta. 11 prosentille asialla ei ollut merkitystä.

Eduskunnan lähetekeskustelussa lakialoitteen valmistelua tehneen työryhmän vetäjä ja kansanedustaja Lasse Männistö piti erinomaisen puheenvuoron: Tasa-arvon puolustaminen vaatii rohkeutta.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.