Tietoturva sosiaalisessa mediassa

Kävin keskiviikkona (25.1.) OK-opintokeskuksen tilaisuudessa kuuntelemassa Petteri Järvisen luentoa tietoturvasta sosiaalisessa mediassa.

Järvisen mukaan tietoturvalla tarkoitetaan sitä, että suojataan tallennettuja tietoja, niiden käyttöä ja tietojärjestelmiä.

Tietoturvan voi jakaa (1) tiedon luottamuksellisuuteen (Confidentiality), (2) tiedon eheyteen (Integrity) ja (3) tiedon saatavuuteen (Availability).

Luennon aluksi Järvinen kysyi: Kuinka moni on tarkistanut esimerkiksi verkkopankissa asioidessaan näytölle latautuneen verkkosivun verkkovarmentimen ja varmistanut, että sivu on todella se pankin sivu eikä huijausta.

Ahdistavaa. Itse en ole ihan varma, onko pelkoperäinen lähestymistapa hedelmällinen. Ilahduin kuitenkin kun kuulin, että Järvinen itse ei käytä lainkaan virustorjuntaohjelmia. Hän kokee, että siitä on hyvin rajallisesti hyötyä.  Pikemminkin kannattaisi suosia sellaisia palveluita kuin Virustotal.

Järvinen listasi kuusi huomiota tietoturvasta:
1. Mukavuus * turvallisuus = vakio
2. Tietoturva on 80 % psykologiaa ja 20 % tekniikkaa
3. Tieto huonosta tietoturvasta on parempi kuin luulo hyvästä
4. Täydellistä turvaa ei ole, mutta siihen kannattaa silti pyrkiä
5. Rutiini sekä lisää että heikentää turvallisuutta
6. Odota odottamatonta

Sosiaalisen median (some) käsittely jäi luennolla ohueksi. Järvisen mukaan some vaatii läpinäkyvyyttä ja nopeaa reagointia, mikä on erityisesti suuremmille yrityksille usein mahdotonta. Someen meneminen on tänä päivänä lähes sosiaalinen pakko (vrt. matkapuhelimen hankinta tai internet-yhteys aiemmin). Siellä toimimisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Harkintakyky pettää helposti ammattilaisiltakin.

Vaikka tietoturva ei itseä huolettaisi, kannattaa muistaa, että huolimattomuudella voi aiheuttaa vaaraan muille.  Kyse ei ole siis vain omasta turvallisuudesta vaan laajasta ja yhteisestä edusta.

Mikäli haluaa suojata yksityisyyttään, ei Facebook kavereiksi kannata hyväksyä pomoa, kollegoita, alaisia, oppilaita tai ylipäätään yhtään ketään. Lisäksi Facebookissa ei kannata jakaa yksityisiä eikä varsinkaan työasioita.

Itse haluan kuitenkin noudattaa avointa linjaa ja toimia julkisesti. Kunhan pitää mielessä tämän: Mitä tahansa sanot, voi se päätyä mihin tahansa milloin tahansa. Ja tämä toimii niin verkossa kuin ihan oikeassakin elämässä.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”