Vieraskynäblogissa Annukka Berg
Olen ollut puoli vuotta äitiyslomalla tutkimustöiden jälkeen, ja välillä tuntuu, että aivot sulavat vauvan kanssa höpötellessä ja kotitöitä puuhatessa.
Toisaalta huomaan ottaneeni vaivihkaa haltuun suuriakin asiakokonaisuuksia liittyen esimerkiksi vauvan asialliseen pukemiseen, syöttämiseen ja nukuttamiseen. Koska en ehtinyt perehtyä asioihin hyvissä ajoin etukäteen, olen joutunut oppimaan monia asioita kantapään kautta.
Kestovaippailu on tästä hyvä esimerkki.
Nyt lähes viiden kuukauden intensiivisen kenttätyön jälkeen koen kuitenkin olevani riittävän oppinut esittääkseni yleisen teorian kestovaippojen sukupolvista. (Lukijaa pyydetään huomioimaan, että teoria perustuu ainoastaan osallistuvan havannoinnin keinoin suoritettuun empiiriseen tapaustutkimukseen ja subjektiiviseen arvioon – ei siis yleistietoa kummempaan historialliseen perehtyneisyyteen.)
Alussa olivat harsot. Kun lapsemme putkahti maailmaan, oma mielikuvani kestovaipoista oli yhtä puuvillaharsoa. Harsot ovat halpoja ja kuivuvat nopeasti, mutta kun ne kastuvat, ne tulevat heti todella epämiellyttävän tuntuisiksi. Lisäksi ne muuttuvat pesukertojen myötä koviksi, karheiksi ja rumiksi. Myös vanhemman näkökulmasta harsojen käyttömukavuus ei ole parhaasta päästä, sillä niiden taittelu on oma operaationsa. Ja hieman epäonnistuneiden taitosten asettelu vauvan päälle ei ole helppoa – ainakaan nakkisormisena ja keskellä yötä.
Harsojen päälle tarvitaan myös kosteutta pitävä kuori, joka tarkoittaa kaikkein perinteisimmässä versiossa villahousuja. Parhaimmillaan villahousut ovat vauvan päällä pehmeät ja hengittävät, mutta esimerkiksi Ruskovillan laadukkaat villahousut tulisi pestä käsin. Kun meidän vauva tuotti sinappisatsia parhaimmillaan kymmenenkin kertaa päivässä, villahousut olivat enemmän narulla kuin vauvan jaloissa.
Kenttätutkimusteni perusteella olenkin tullut siihen tulokseen, että harsot ja villahousut ovat viime vuosisadan kestovaippateknologiaa. Niistä hieman kehittyneempiä versiota kutsun toisen sukupolven kestovaipoiksi. Näissä toisen sukupolven kestovaipoissa on muotoon ommellut ja toisinaan esimerkiksi tarra- tai nepparikiinnityksellä varustellut imut, jotka ovat tyypillisesti puuvillaa tai bambua. Imujen päälle pitää laittaa vielä kosteuskuori, joka tavallisesti kiinnitetään tarroilla.
Toisen sukupolven kestovaippojen käyttö on astetta helpompaa kuin ensimmäisen sukupolven harsojen. Niiden ongelmana on kuitenkin edelleen materiaali. Ellei imujen päällä ole kunnollista kuivaliinaa, vaippa tuntuu kastumisen jälkeen yhtä märältä kuin harso. Kuivaliinoja myydään myös esimerkiksi riisipaperisina. Ne kestävät joitakin pesuja jopa pesukoneessa. Me käytimme niitä useaamman rullan, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna riisipaperiliinojen merkitys vauvan kuivana pitämiselle taisi olla enemmän henkistä laatua. Polyesteriliinoja voi taas suositella.
Kestovaippojen kolmatta sukupolvea edustavat kuitenkin tasku- ja all-in-one-vaipat, joista parhaissa on runsaasti säätövaraa ja pintakuiva osa ihoa vasten ommeltuna. Tällä hetkellä omat kestovaippasuosikkini ovat juuri tällaisia taskuvaippoja, joihin sujautetaan sisään mikrokuituimu. Nämä vaipat kuivuvat melko nopeasti, niiden käyttö sujuu kätevästi, ja vauvan iho pysyy niissä kuivana.
Vaikka markkinoilla yhä liikkuu jos minkälaista vaippatarvetta, en enää itse viitsisi käyttää muita kuin parhaan teknologian kestovaippoja. Hyvät vaipat ovat kirppareillakin helposti vähän kalliimpia, mutta aikaa ja hermoja säästyy huonoompiin verrattuna. Ja kertavaippoihin verrattunahan kaikki kestovaipat tulevat halvaksi.
Lisäksi kestovaippailu on selvä ympäristöteko: Jos lapsi käyttää koko 30 kuukauden vaippakauden ajan kertakäyttövaippoja, tuloksena on jopa puolitoista tonnia jätettä. Pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippajätettä syntyy 5200 tonnia vuodessa. Kestovaippailua harrastvat voivatkin mielestäni palkita itsensä mukavilla ja aidosti toimivilla vaipoilla.
Annukka Berg on äitiyslomalla oleva ympäristöpolitiikan tutkija.
Kirjoitus on alunperin julkaistu www.kulutus.fi -sivuilla
Itse kestovaipatan jo toista lasta ja käytän sulassa sovussa harsoja, sisävaippa+kuori/villahousut-yhdistelmää, taskuvaippoja ja all-in-oneja 🙂 Aina tarpeen mukaan, eli lyhyelle vaihtovälille kevyempi setti ja pidemmälle hevimpi pakkaus. Harson voi taitella vaan pötköksi pul-kuoren sisään, jolloin taittelu ei ole todellakaan vaikeaa. Ja bambuharso ei karheudu eikä kovene käytössä, ja on mukava ihollekin. Niitä sisävaippojakin saa suoraan kuivaliinapintaisina, esim. coolmaxilla, jolloin erillistä kuivaliinalärpäkettä ei tarvita.
Mutta onhan se myönnettävä, että aika pitkä taival yritystäja erehdystä on mennyt, että tähän on päästy! Jotta uusi kestoilija ei uppoa suoraan epätoivoon, suosittelen kestoilua aloittaville nykyään ekaksi vaipaksi Fuzzibunz-taskua tai Bumgenius taskullista aio-vaippaa, jotka koen aika pomminvarmoiksi. Yövaipaksi taas tujua kuivapintaista sisävaippaa+kuorta, joka oman kokemukseni mukaan pitää varmemmin kuin taskumalliset. En vaihda vaippaa yöllä. Eli noilla kun aloitettelee, niin Muita vaihtoehtoja voi hankkia sitten kun asiaan ehtii perehtymään.
Kiitos Annukka hauskasta ja NIIN hyödyllisestä kirjoituksestasi! Sen avulla minun tulevana kestovaippailijana ei tarvitse kulkea sinun kulkemaan polkua, vaan voin oikaista suoraan siihen mihin olet kenttätyösi tuloksena päätynyt. Ah, saan niin monet tuskailut jättää väliin ja nauttia suoraan teknologialtaan kaikkein toimivimmasta kestovaippailusta. ”Kolmannen sukupolven kestovaipat” valmiiksi koriin odottamaan pienokaistamme!
Meillä on tapana käyttää sisävaippa + kuori -yhdistelmää, ja unilla harsolla täytettyä nauhavaippaa ja villahousuja. AIO-vaipat ovat muuten käteviä, mutta mielestäni niitä ei saa kunnolla puhtaaksi koneessa, ja niitä ei uskalla vääntää myöskään kunnolla kuiviksi. Lopulta myös vedenpitävä kuori alkaa vuotaa, jolloin ne vaativat villahousut päälleen. Sisävaippa + kuori -yhdistelmä on hyvä siihenkin, että vaikka kakka vuotaisi lahkeesta, se useimmiten pysähtyy kuoren sisään. Ei ole montaa kertaa päässyt kuoresta ulos vaatteisiin. Kämppis tuskailee kertakäyttövaippojen kanssa, kun lahkeesta karkaava maitokakka sotkee vauvan vaatteet vähintään kerran päivässä.
Ja meilläkin siis onnistunut vaippailu ja vauvan tyytyväisyys perustuu siihen, että pissatus ja kakatus on ohjelmassa aina sen jälkeen, kun vauva on syönyt. Sillä tavalla vaippaan päätyvä sisältö pysyy kohtuullisen kokoisena.
Heip, jotain lyhyesti empiirisen omakohtaisen tutkimuksen myötä myös 🙂 Komppaan Minnaa edellä, että napakan ja hyvän pul-kuoren (en fanita villahousuja lainkaan) sisällä harsovaipat toimivat tosi hyvin ihan vain erittäin yksinkertaisena pötkötaitoksena. Mutta ihan tavallisetkin puuvillaharsot pysyvät riittävän pehmoisina, kun niitä pesun jälkeen nykäisee kulmasta kulmaan ennen narulle kuivumaan ripustamista. Pötköharso taskuvaipan täyttönä on puolestaan usein loistava ja kuivumisnopeutensa vuoksi esim. matkoilla ylittämätön. Eli kolmannen sukupolven vaippoihin yhdistettynä ikiaikaisesta harsostakin saa toimivia kokemuksia.
Parhaat vaipat ja käyttötavat kuhunkin käyttötilanteeseen saa selville vain kokeilemalla! Esm. itse mielestäni oli kätevämpää vaihtaa pienelle vauvalle vaippa tarvittaessa myös yöllä, kuin rakentaa jotain megaimupaketteja. Ja kestovaippojen käyttö johti hyvin luontevasti vauvojen vessahätäviestintään niiden käytön ohella.
Mahtavaa, että kestovaipoissa käytetyt toimivat yleensä vähintään yhtä hyvin ellei paremmin kuin uudet! Eli ei tarvi välttämättä menettää rahojaankaan sopivia vaippatyyppejä kokeillessa.Uutta ja vanhaa surutta teknologiaa sekaisin, samoin luonnonkuituja ja synteettisiä kuivapintaisia materiaaleja vauvan peppua vasten vaihdellen, sanoisin!
Ja vaikka olisi mitkä vaipat – ilmakylvyt rules!
Minä olen vaipattanut molemmat vauvani alkuvaiheessa harsoilla ja villiksillä ja vaipattaisin kolmennenkin. Alkuvaiheessa origami piti hyvin kakatkin, mutta kun vauva kasvoi, harso piti taitella leijaksi. Monella pienellä vauvalla helpoiksi mainitut taskut tai AIO:t eivät nyt vain toimi ja moni äiti tympääntyykin koko hommaan, kun kalliit vaipat falskaavat ja saa olla jatkuvasti vaatteita ja lakanoita pesemässä.
Tietenkin märkä harso tuntuu ikävältä vauvan päällä. Siks se vaihdetaan heti, kun se kastuu. Meillä vauvat oppivat vaatimaan, että heidät vaihdetaan kuiviin ja he ovat aina tienneet, milloin he pissaavat. Tämä on sitten edesauttanut kuivaksioppimista, vaikka VVV:tä ei meillä olekaan harjoitettu. Riisipaperia olemme käyttäneet vain mökillä kakkojen toimittamiseen vaipasta puuceehen.
Isommalla, kävelevällä, vauvalla tai taaperolla taskut ja AIO:t sitten toimivatkin. Lapsen ruumiinrakenne jotenkin muuttuu, vaipanvaihtoväli pitenee. Lisäksi vaippoja hankkiessa tietää, minkä malliselle lapselle niitä on hommaamassa, ja virhehankintojen riski pienenee.
Meidän yhden lapsen kokemuksella harsot ja kuorivaipat tai villahousut oli ehdottomasti parhaat pikkuvauvavaiheessa. Taskuvaipat alkoivat toimia vasta jossain 3kk ikäisenä. Sen jälkeen on käytetty niitä silloin kun ihottumatilanne sallii. Iholle paras on meillä kuivaliinapintainen sisävaippa ja villahousut, ne on päiväunilla ja öisin aina. Mutta onhan ne villahousut pikkuisen työläämmät kun pitää käsin pestä ja lanoliinittaa. Me muuten pestään + lanoliinitetaan villahousut tosi harvoin, ehkä kerran kahdessa kuussa. Pienet kakkavahingot vaan pestään siitä tahran kohdalta, ja sitten kuivumaan.
Kiva että olette löytäneet teille sopivimmat ratkaisut!
Hei!
Meillä kans kävin esikoisen kanssa läpi saman ketjun. Vauvan ollessa 3-4 kk ”löysin” taskut ja sille tielle jäimme. Oli meidän vauvalle ehdottomasti parhaat. Tein kaikki taskut itse joten ei tullut edes kovin kalliiksi. Suosittelen lämpimästi ompelemista jos vain on vähänkin taitoja, ei ole vaikeaa! Muutamat Fuzzi Bunzzit ostin käytettynä, ne myös hyviä kun menevät pitempään. Kuivaksi lapsi oppi alle 2 v. ja varmasti kestojen ansiosta, potalla kävi jo alle 1 v.
Kuivaamiseen suosittelen ”mustekalatelinettä” jossa nipsuihin laitetaan kuivumaan, siihen saa vaipat ja imut ja monta kerrallaan, eikä vie tilaa kun laittaa roikkumaan esim suihkuverhon telineestä.
Nyt on toinen lapsi tulossa ja odotan innolla että pääsemme taas kestoilemaan! Ja ihanaa kun on nyt melkein kaikki vaipat valmiina! Kokeilen varmaan taskuja jo ihan alussa mutta saa nähdä toimivatko ihan pikkusella, jos ei niin, harsoilla mennään, ne toimi ainakin hyvin esikoisella alkuvaiheessa.
Hauskaa kestoilua kaikille! 🙂
Kaikille kestovaippoja vielä harkitseville kestovaippojen toimintaperiaate lyhyesti:
1. Imeytä vauvan pissa johonkin kankaaseen
2. Estä vauvan vaatteiden kastuminen pul-kuorella tai villahousuilla
Tämä pitää tässä sanoa ihan vaan siksi että toivoisin että minulle olisi tuo sanottu ihan ensimmäisenä kun aloin etsiä tietoa kestovaipoista. Googlaamalla eksyy sellaisiin hifistelykeskusteluihin että menee sormi suuhun ja koko kestovaippailu alkaa tuntua rakettitieteeltä.
Mun kokemuksen mukaan taskuvaipat ei toimi pienellä vauvalla. Meillä vaipatettiin ”maitokakkakausi” eli ekat kuutisen kuukautta vauva harsoilla, sillä vauvalla oli sellaiset rimppakintut, että jos sille olisi laittanut taskuvaipan päälle olisi vaippa falskannut varmasti. Isommalla lapsella taskuvaipat on ihan ykkösiä. Itse tein niin että ostin taskuvaipat alkaen koosta M (medium) ja ennen kun ne alkoivat sopia vauvalle, käytin harsoja ja villahousuja. Mielestäni harsot on enemmän ”pikkuvauvavaippoja”, en osaisi (=ei riittäisi kärsivällisyys) käyttää niitä isommalla lapsella.
Erinomaisia huomioita! Kiitos tuhannesti!
Harsoilija olen ja harsoilijana pysyn! Ei niin ettenkö pystyisi hyväksymään toistenkin näkemyksiä :). Meillä on nyt kolmas kierros menossa ja harsoilla ja villahousuilla ollaan pääsääntöisesti pärjätty.Ne on helppo pestä ja kuivattaa eivätkä reissussa vie älättömästi tilaa laukussa jos rullaa ne tiukasti.Joitakin muitakin systeemejä ollaan käytetty, mm. nauhavaippa oli hyvä siihen saakka kunnes vauva alkoi venkoilla sitä puettaessa. Harson saan laitettua lapselle jo keskellä yötäkin eli siis periaatteessa silmät kiinni… Märältä ja kylmältähän se tuntuu mutta eipähän tule pidetttyä vauvaa liian pitkään märissään, kun pieni itse protestoi epämukavuuttaan. Ja kuivaksi oppiminen on nopeaa, esikoinen oppi kuivaksi puolitoistavuotiaana, keskimmäinen kaksivuotiaana. Kuopus (1 v) osaa jo ilmaista kun vaippa on märkä ja pissa tulee aina pottaan kun vain muistaa laittaa hänet astialle.
Ainoa juttu mikä tässä kestovaippailussa vähän harmittaa, on se että tulee koukutetuksi pyykinpesuun. Kun on asennoitunut niin, että pyykkiä pitää pestä joka päivä, tulee vahingossakin laitettua kone pyörimään vaikka ihan oikeaa tarvetta ei ole, eli vaippasanko ei ole täynnä tms.
p.s. kertakäyttöjen imukyvystä… Joskus reissussa ollaan laitettu kertis ja melko varmasti ne jossain vaiheessa falskaa kun ei osaa ollenkaan arvioida miten paljon ne imee ja milloin ne pitää vaihtaa…
Melko monenlaisia vaippoja kokeilleena voin suositella kotimaisia Nalle sisätäyttövaippoja pul-kuoren tai hh wool-villahousujen kanssa siiheksi, että vauva oppii piehtaroimaan hoitoalustalla. Eli ensimmäisiksi noin 6-8 kuukaudeksi. Ne ovat kohtalaisen halpoja. Ne ovat joustavia ja kun sisäpintana on bambujoustofrotee, niin pysyvät pesusta toiseen siloisina ja mukavina. Lisäksi ne kuivuvat nopeasti, nimenomaan sisätäyttöversiona. Siitä eteenpäin kannattaa ottaa käyttöön nopeasti kuivuvat taskuvaipat. Erittäin hyväksi olen havainnut Mannamaan M-koon taskuvaipat. Menevät todella pitkään, isompaa kokoa ei välttämättä tarvitse. Nän säästyy ostamasta kolmea eri kokoa taskuja. Samat imut käyvät sekä sisätäyttöihin, että taskuihin. Mannamaa tekee vaipat omien kuositoiveiden perusteella, (saa valita itse kankaat, jippiii!) eikä ne ole juuri Kiinassa tehtyjä fuzzeja kalliimpia. Tosin Mannamaan nettisivut ovat minusta kyllä hieman vaikeatajuiset, mutta kun systeemit oppii, niin vaippojen tilailu käy aika helposti.
Loistava teoria! Ensimmäisen lapsen kanssa kokeilin aluksi myös harsoja ja villahousuja, mutta villahousut kastuivat aina läpi ja niiden huolto tuntui mahdottoman hankalalta. Parhaita ovat minusta harsot ja niiden päällä napakka kuori. Kuoria ei tarvitse kovin montaa, koska niitä ei tarvitse läheskään joka kerta vaihtaa.
Isompana olemme käyttäneet fuzzeja lapsella, mutta pienellä ne vuotavat sivuista ja sotkevat. Harso + kuori -yhdistelmästä kakka ei tule ikinä läpi ja ns. niskakakka on täysin tuntematon ilmiö (toisin kuin kertiksillä).
Esikoinen oppi kuivaksi kaksivuotiaana ja kakkasi pottaan alle yksivuotiaana, pitäisi sitä kestovaippojen ansiona, vaikka tietysti kuivaksioppiminen on aina yksilöllistä.
Harsojen pehmentämiseen auttaa muuten se, että laittaa vähän etikkaa pyykkikoneen pesuainelokeroon. Se poistaa myös hajuja.
Harsoilu toimii hyvin myös reissussa. Esim. kesällä mökkireissulla, jossa ei ollut pesukonetta, teimme niin, että ripustimme huuhdellut harsot pyykkinarulle kuivumaan ja pesimme ne parin päivän päästä kotiin palattuamme. Kuivana harsot pysyivät kunnossa sen pari päivää kunnes pääsimme kotiin eikä kuiva pissavaippa edes haise juuri miltään. Melkoinen ero verrattuna kassilliseen pari päivää muhineita kertakäyttövaippoja 🙂