Hannele Luukkainen: Eläinsuojelijan näkemys koirien rescue -toimintaan

Vieraskynäblogissa Hannele ”Hanu” Luukkainen

Suomeen tuodaan tätä nykyä vuosittain noin pari tuhatta rescue –koiraa lähinnä Etelä- ja Itä-Euroopan maista.

Jokainen koira – myös löytökoira toivoo itselleen kunnollista ja rakastavaa kotia. Kotia, joka olisi juuri hänelle sopiva.

Eläinsuojeluyhdistysten ja rescue –järjestöjen tehtävänä on paitsi toteuttaa tämä toive, myös yksi yhteinen tavoite: vähentää löytökoirien määrää.

Toki ensin pitää olla selvillä mistä näitä löytökoiria oikein tulee. Valtaosa varmastikin on kylmästi jätetty heitteille ja monet ovat alun perin lähtöisin pentutehtaista. Pentutehtaissahan koirista kiskotaan maksimihyöty minimipanoksin. Ongelmina ovat mm. toistuvat tiineydet, sisäsiittoisuus, liian varhaiset vieroitukset ja sairaudet sekä koirien kasvattaminen kurjissa oloissa ja ahtaissa häkeissä. Kaiken takana ovat ahneet ja julmat ihmiset. He tienaavat myymällä koiria kaduilla, toreilla ja ilmaislehdissä sekä netissä tyyliin ”rotukoiria alehintaan” tai ”pieniä koiria edullisesti”. Heitteillejättöjen taustat voivat olla moninaiset, mutta oikeasti kukaan eläinrakas ihminen ei voi hylätä lemmikkiään. Rangaistusten ohella tarvitaan myös asennekasvatusta.

Löytöeläinten pelastamisessa ei kuitenkaan riitä pelkkä eläinrakkaus, mukana on oltava sekä järki että tunteet. Mitään eläintä ei pidä ottaa tai ostaa hetken mielijohteesta eikä säälistä, vaikka trokarin kassista kurkottaisi kuinka suloinen koiranpentu tahansa. Monissa maissa lemmikkieläinbusineksessa on mukana kansainvälisiä liigoja, jotka teettävät koiranpentuja yhdessä maassa ja rahtaavat niitä sitten myyntiin toiseen maahan muka pelastettuina eläiminä.

Eläinyksilön kannalta on tietenkin tärkeää se, että juuri hänet pelastetaan, mutta se ei riitä, sillä se ei ratkaise itse ongelmaa. Monissa tapauksissa se johtaa vain loputtomaan ketjuun koirasukupolvien kärsimyksiä, jos kauppa käy ja hämärä business kannattaa. Yhden kaupaksi saadun pennun tilalle tuotetaan välittömästi uusia.

Ponnistukset pitää siis suunnata ongelman alkulähteille ja pyrkiä saamaan muutoksia lainsäädäntöön siten, että pentutehtailu loppuu ja eläinten heitteillejätöt tulevat rangaistaviksi teoiksi. Eläinsuojeluvalvontaa on lisättävä rutkasti kaikissa ongelmamaissa. Lisäksi kunkin maan omia eläinsuojeluyhdistyksiä voidaan auttaa käytännön työssä, adoptiotoiminnassa, rokotus ja sterilointikampanjoissa yms. sekä materiaali- että raha-avustuksin ja osaamista jakamalla. HESY ei tuo koiria ulkomailta, mutta auttaa eläinsuojeluyhdistyksiä monissa maissa Intiaa myöten. Eläinten kohdalla pätee sama taloudellinen lainalaisuus kuin kehitysavussakin eli sillä rahalla, joka kuluu Suomessa yhden yksilön auttamiseen, pystytään kohdemaassa auttamaan useampia.

Vastaavasti on mietittävä miten apu saadaan parhaiten perille. Löytökoirien auttamista voidaan varmasti tehostaa myös järjestöjen yhteistyöllä. Juuri äskettäin järjestetty löytökoiralauantai on tästä hyvä esimerkki. Ehkä kannattaisi perustaa myös jonkinlainen kokemuspankki, johon voisi kasata hyödyllistä tietoa löytökoirien tilanteesta eri maista.

Löytöeläinten maahantuontiin liittyy myös useita riskejä riippuen siitä miten vastuuton tai vastuullinen tuojataho on. Suomeenkin eläimiä salakuljetetaan ja tuodaan muka omana lemmikkinä tarkoituksena kuitenkin myydä se myöhemmin. Laittomasti tuotu eläin on terveysriski paitsi muille eläimille myös ihmisille. Kyseessä voi olla penikkatauti, rabies, heisimato, joka ihmiseen siirtyessään aiheuttaa vaarallisen ekinokokkitartunnan, punkit, kirput jne. Eläimen kannalta tässä on surullisinta se, että laiton tuontieläin joko palautetaan alkuperämaahan tai lopetetaan. Viime vuosina jopa monta kymmentä eläintä kokee vuosittain tämän kohtalon.

Eläinten maahantuontia harjoittavien rescue –järjestöjen vastuu on suuri. Ensinnäkin on vastattava siitä, että sijoitetaan vain taustaltaan tunnettuja ja terveitä eläimiä. Toiseksi on huolehdittava jälkivalvonnasta ja annettava tukea adoptiokodeille koirien koko eliniän ajan. Kolmanneksi joku raja on asetettava myös sille, montako koiraa sijoitetaan yhteen perheeseen. Neljänneksi uudelle kodille on rehellisesti kerrottava mitkä ovat kokonaiskustannukset kuin myös ne haasteet ja ongelmat, joita löytökoiran sopeuttamisessa kotikoiraksi ja yhteiskuntakelpoiseksi voi koitua. Koirankin tulevaisuuden kannalta on parempi kertoa sen olevan ”kävelevä katastrofi” kuin antaa kiiltokuvamainen kuvaus koiran luonteesta tai tavoista. Ja viidenneksi on oltava varma, ettei lisää toiminnallaan pentutehtailua tai heitteillejättöjä.

Paras työkalu estää lemmikkien laitonta kauppaa ja ehkäistä varkauksia on tunnistusmerkitä kaikki eläimet ja perustaa ei vain valtakunnallinen vaan koko EU:n laajuinen lemmikkieläinrekisteri. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinenhän on sitä ajanut ja itsekin toivon, että se menisi läpi.

Hannele ”Hanu” Luukkainen on Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!