Hannele Luukkainen: Eläinsuojelijan näkemys koirien rescue -toimintaan

Vieraskynäblogissa Hannele ”Hanu” Luukkainen

Suomeen tuodaan tätä nykyä vuosittain noin pari tuhatta rescue –koiraa lähinnä Etelä- ja Itä-Euroopan maista.

Jokainen koira – myös löytökoira toivoo itselleen kunnollista ja rakastavaa kotia. Kotia, joka olisi juuri hänelle sopiva.

Eläinsuojeluyhdistysten ja rescue –järjestöjen tehtävänä on paitsi toteuttaa tämä toive, myös yksi yhteinen tavoite: vähentää löytökoirien määrää.

Toki ensin pitää olla selvillä mistä näitä löytökoiria oikein tulee. Valtaosa varmastikin on kylmästi jätetty heitteille ja monet ovat alun perin lähtöisin pentutehtaista. Pentutehtaissahan koirista kiskotaan maksimihyöty minimipanoksin. Ongelmina ovat mm. toistuvat tiineydet, sisäsiittoisuus, liian varhaiset vieroitukset ja sairaudet sekä koirien kasvattaminen kurjissa oloissa ja ahtaissa häkeissä. Kaiken takana ovat ahneet ja julmat ihmiset. He tienaavat myymällä koiria kaduilla, toreilla ja ilmaislehdissä sekä netissä tyyliin ”rotukoiria alehintaan” tai ”pieniä koiria edullisesti”. Heitteillejättöjen taustat voivat olla moninaiset, mutta oikeasti kukaan eläinrakas ihminen ei voi hylätä lemmikkiään. Rangaistusten ohella tarvitaan myös asennekasvatusta.

Löytöeläinten pelastamisessa ei kuitenkaan riitä pelkkä eläinrakkaus, mukana on oltava sekä järki että tunteet. Mitään eläintä ei pidä ottaa tai ostaa hetken mielijohteesta eikä säälistä, vaikka trokarin kassista kurkottaisi kuinka suloinen koiranpentu tahansa. Monissa maissa lemmikkieläinbusineksessa on mukana kansainvälisiä liigoja, jotka teettävät koiranpentuja yhdessä maassa ja rahtaavat niitä sitten myyntiin toiseen maahan muka pelastettuina eläiminä.

Eläinyksilön kannalta on tietenkin tärkeää se, että juuri hänet pelastetaan, mutta se ei riitä, sillä se ei ratkaise itse ongelmaa. Monissa tapauksissa se johtaa vain loputtomaan ketjuun koirasukupolvien kärsimyksiä, jos kauppa käy ja hämärä business kannattaa. Yhden kaupaksi saadun pennun tilalle tuotetaan välittömästi uusia.

Ponnistukset pitää siis suunnata ongelman alkulähteille ja pyrkiä saamaan muutoksia lainsäädäntöön siten, että pentutehtailu loppuu ja eläinten heitteillejätöt tulevat rangaistaviksi teoiksi. Eläinsuojeluvalvontaa on lisättävä rutkasti kaikissa ongelmamaissa. Lisäksi kunkin maan omia eläinsuojeluyhdistyksiä voidaan auttaa käytännön työssä, adoptiotoiminnassa, rokotus ja sterilointikampanjoissa yms. sekä materiaali- että raha-avustuksin ja osaamista jakamalla. HESY ei tuo koiria ulkomailta, mutta auttaa eläinsuojeluyhdistyksiä monissa maissa Intiaa myöten. Eläinten kohdalla pätee sama taloudellinen lainalaisuus kuin kehitysavussakin eli sillä rahalla, joka kuluu Suomessa yhden yksilön auttamiseen, pystytään kohdemaassa auttamaan useampia.

Vastaavasti on mietittävä miten apu saadaan parhaiten perille. Löytökoirien auttamista voidaan varmasti tehostaa myös järjestöjen yhteistyöllä. Juuri äskettäin järjestetty löytökoiralauantai on tästä hyvä esimerkki. Ehkä kannattaisi perustaa myös jonkinlainen kokemuspankki, johon voisi kasata hyödyllistä tietoa löytökoirien tilanteesta eri maista.

Löytöeläinten maahantuontiin liittyy myös useita riskejä riippuen siitä miten vastuuton tai vastuullinen tuojataho on. Suomeenkin eläimiä salakuljetetaan ja tuodaan muka omana lemmikkinä tarkoituksena kuitenkin myydä se myöhemmin. Laittomasti tuotu eläin on terveysriski paitsi muille eläimille myös ihmisille. Kyseessä voi olla penikkatauti, rabies, heisimato, joka ihmiseen siirtyessään aiheuttaa vaarallisen ekinokokkitartunnan, punkit, kirput jne. Eläimen kannalta tässä on surullisinta se, että laiton tuontieläin joko palautetaan alkuperämaahan tai lopetetaan. Viime vuosina jopa monta kymmentä eläintä kokee vuosittain tämän kohtalon.

Eläinten maahantuontia harjoittavien rescue –järjestöjen vastuu on suuri. Ensinnäkin on vastattava siitä, että sijoitetaan vain taustaltaan tunnettuja ja terveitä eläimiä. Toiseksi on huolehdittava jälkivalvonnasta ja annettava tukea adoptiokodeille koirien koko eliniän ajan. Kolmanneksi joku raja on asetettava myös sille, montako koiraa sijoitetaan yhteen perheeseen. Neljänneksi uudelle kodille on rehellisesti kerrottava mitkä ovat kokonaiskustannukset kuin myös ne haasteet ja ongelmat, joita löytökoiran sopeuttamisessa kotikoiraksi ja yhteiskuntakelpoiseksi voi koitua. Koirankin tulevaisuuden kannalta on parempi kertoa sen olevan ”kävelevä katastrofi” kuin antaa kiiltokuvamainen kuvaus koiran luonteesta tai tavoista. Ja viidenneksi on oltava varma, ettei lisää toiminnallaan pentutehtailua tai heitteillejättöjä.

Paras työkalu estää lemmikkien laitonta kauppaa ja ehkäistä varkauksia on tunnistusmerkitä kaikki eläimet ja perustaa ei vain valtakunnallinen vaan koko EU:n laajuinen lemmikkieläinrekisteri. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinenhän on sitä ajanut ja itsekin toivon, että se menisi läpi.

Hannele ”Hanu” Luukkainen on Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.