Tshernobyl-päivän mielenosoitus Helsingissä: Katso video

Tshernobyl-päivän mielenosoitukseen osallistui 26.4. Helsingissä noin 900 ihmistä.

”Ydinaseissa käytetään ydinvoimaloista saatua ja sen jälkeen edelleen rikastettua polttoainetta. Pelko, että ydinasemateriaalia joutuu sellaisille tahoille joiden todellakaan emme halua saavan mahdollisuutta rakentaa likaista pommia tai oikeaa ydinasetta, on todellinen”, muistutti Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Ohessa lyhyt video mielenosoituskulkueesta. Lisää tietoa täällä.

9 kommenttia artikkeliin ”Tshernobyl-päivän mielenosoitus Helsingissä: Katso video”

  1. ”Ydinaseissa käytetään ydinvoimaloista saatua ja sen jälkeen edelleen rikastettua polttoainetta.”

    Ellei lähteitä tälle väitteelle löydy, on se katsottava virheelliseksi. Siviilireaktoreissa syntyvät materiaalit eivät isotooppikoostumuksensa vuoksi sovi, eivätkä ole koskaan sopineet, ydinaseisiin; yksikään ydinaseita valmistanut maa ei ole käyttänyt sähköntuotannossa syntyneitä materiaaleja ydinaseissa.

    Ydinaseplutonium on valmistettava erillisissä, tarkoitusta varten rakennetuissa (ja hyvin yksinkertaisissa) reaktoreissa. Vain näin voidaan välttää pomminrakennuksen kannalta haitallisen plutoniumin isotoopin Pu-240 kertyminen pomminrakennuksen kannalta tarpeellisen Pu-239-isotoopin joukkoon. Julkistetuista asiakirjoista ja ydinfysiikasta selviää, että isotooppia Pu-240 saa olla pommimateriaalissa enintään noin 7%; siviilireaktoreissa sitä syntyy vähintään 20%, usein 30-40%. Näiden kahden erottelu ei ole mielekästä, koska plutoniumia valmistavan reaktorin rakentaminen on niin yksinkertaista.

    Yhtäkään ydinasevaltaa tai ydinasetta havittelevaa ei ole koskaan haitannut, eikä tule haittaamaan, vaikka maailmalla kuinka vastustettaisiin ydinvoimaa. Organisaatio, jolla on kyky rakentaa ydinase, on myös kyky rakentaa kaikki muukin tarvittava infrastruktuuri. Aseplutoniumin valmistukseen tarvittavan alkeellisen reaktorin rakentaminen onnistuu parilta insinööriltä ja fyysikolta. Itse aseen rakentaminen on tosin huomattavasti monimutkaisempi projekti; autotallissa rakennettavat aseet kuuluvat enemmän jännityskirjallisuuteen kuin todellisuuteen.

    Ei sillä, että uskoisin tämän horjuttavan Sinun tai useimpien lukijoiden melko syvään lukkiutuneita ennakkoluuloja, mutta joku satunnainen lukija saattaa saada ajattelemisen aihetta. Kysyn kuitenkin näin luonnonsuojeluun melko innokkaasti suhtautuvana, oletko ihan sataprosenttisen varma, että ydinvoiman vastustajat pelaavat nykytilanteessa samaan maaliin kuin päästövähennyksiä ajavat? Onko edes mahdollista, että olisitte väärässä?

    Ja miten suhtaudut esimerkiksi siihen, että yhdestä Greenpeacen tukemasta ja hehkuttamasta ydinvoiman vaaroja käsittelevästä ”tutkimuksesta,” Yablokovin et al. kirjasta Chernobyl: Consequences of the Catastrophe for People and the Environment, on tulossa sen julkaisijalle melkoinen päänsärky – kirjassa kun mm. hylätään eksplisiittisesti tieteellinen metodi ja käytetään lähdeviitteinä fiktiokirjallisuutta sekä nettisivuja. Suosittelen lukemaan esim. George Monbiotin kirjoituksia aiheesta, ja miettimään, onko tämä todella merkki siitä, millaisiin taktiikoihin ydinvoiman vastainen liike on ajautunut – kopioimaan ilmastodenialistien keinoja, kun faktat eivät sovikaan ennakkoluuloihin?

    Vastaa
  2. Viime vaalithan julistettiin ydinvoimavaaleiksi joissa päätetään Suomen ydinvoiman kohtalo, tai näin ainakin Vihreät sanoivat. Kun Vihreät nyt ottivat ydinvoimavaaleissa turpiinsa niin kai tämä tarkoittaa selvää mandaattia ydinvoiman lisärakentamiselle?

    Vastaa
  3. >>>>Yhtäkään ydinasevaltaa tai ydinasetta havittelevaa ei ole koskaan haitannut, eikä tule haittaamaan, vaikka maailmalla kuinka vastustettaisiin ydinvoimaa>>>>>

    Jos me tämän esittämäsi pseudokonseksuksen mukaan toimittaisiin Suomessa, t. muualla kehittyneessä demokratiassa, niin sillä voitaisiin argumentoida ja puolustella monia muitakin epäilyttävin keinoin toimivia tahoja, kuten virkamiesten lahjontaa, lapsityövoiman käyttöä, elinkauppaa, eläinkokeita ja tuotantoeläinkuljetuksia, jne.

    Vastaa
  4. Pirjetta, jos me toimisimme Sinun esittämän logiikkasi mukaan, me voisimme tai meidän pitäisi täällä Suomessa vastustaa vaatteiden käyttämistä, koska jossain päin maailmaa vaatteita on valmistettu lapsityövoimalla.

    Ydinaseet eivät tästä maailmasta häviä ydinvoimaa vastustamalla (melkein päinvastoin – niitä saatetaan käyttää, mikäli taistelu hupenevista energiaresursseista kiristyy tarpeeksi), eikä näillä kahdella ole sellaista kohtalonyhteyttä kuin te luulette.

    Nimenomaan laajamittaisten vaihtoehtojen puute fossiiliselle energialle, kuten öljylle, on alkusyynä siihen, miksi vaikka Iran rakentaa pää märkänä omaa pommiaan. Sillä ei varmasti olisi tarvetta, ellei Persianlahden ympäristö sattuisi olemaan maailman tärkein öljyntuottaja-alue.

    Vastaa
  5. Itse kannatan myös tieteellistä rehellisyyttä. Asian voi tarkistaa esim wikipediasta, joka on todettu paikkansapitävyydeltään osuvammaksi /yhtä osuvaksi kuin encylclopedia britannica http://en.wikipedia.org/wiki/Plutonium-240

    Itse vastustan ydinvoimaa, mutta seuraavilla perusteilla a) onnettomuusriskit (Fukushima) b) ydinjäte (supervaarallista ainakin 1000 vuotta) c) voi viivästyttää energian suhteen lopullisen vaihtoehdon eli uusiutuvan energian massiivista rantautumista maapallolle (investoinnit ja tekniikan kehitys) d) pyrkii jatkamaan ajatusta halvasta energiasta fossiilisen energian tapaan, joka voi olla kohtalokasta luonnonvarojen kestämättömän käytön jatkamisessa.

    Olen kuitenkin ruvennut pohtimaan viime vuosina myös seuraavia ”häiriintyneitä” ajatuksia, joista saa vapaasti olla eri mieltä eikä nämä todellakaan ole absoluuttisia totuuksia a) reaalipolitiikka on ollut sellaista, että vielä pahempi eli kivihiili näyttää saavan jatkoaikaa esim. Saksassa ydinvoimasta luopumisen takia b) kivihiilen aiheuttamat kuolemantapaukset (vuodessa tuhansia kaivosonnettomuuksissa ja kymmeniä tuhansia keuhkosairauksissa + kivihiilen säteilyriski) ovat ”normaalikäytössä” kertaluokkaa suuremmat kuin ydinvoimassa c) onko reaalimaailma (itse olen) valmis siirtymään pari kertaa/enemmän kalliimpaan uusiutuvaan sähköön laajassa mitassa (kun esim. tuulivoiman useiden kymmenien prosenttien sähköntuotanto-osuus kasvattaisi kustannuksia hurjasti nykytekniikalla, vrt. veden varastointi vesialtaisiin vuorenrinteille/vetysähkö/akut+supergrid) d) IPCC:n mukaan vielä vuonna 2030 vain tuulivoima on ydinvoiman ohella ehkä ainoa taloudellisesti kilpailukykyinen sähköenergiantuotantomuoto fossiilisten kanssa. Esim aurinkoenergia on IPCC:n ennusteen mukaan vielä vuonna 2030 jopa kaksi kertaa kalliimpaa kuin fossiiliset e) ydinvoiman elinkaaripäästöt ovat oikeasti tosi pienet, IPCC:n 2007 arviointiraportin mukaan 40 g CO2/kWh elin noin 1/25 kivihiili- tai turvelauhdesähkön päästöistä. f) aika loppuu hyvin pian (2015), jonka vuoksi jatkoaikaa oikealle muutokselle voidaan tarvita, jollei uusiutuvat ole tarpeeksi valmiit laajamittaiseen ratkaisuun vielä

    Itse olisin heti valmis vaikka paljon kalliimpaan uusiutuvaan, eikä energian todellakaan tarvitse olla niin halpaa vaan se voisi viedä minusta saman siivun palkasta kuin esim. ruoka, jos ilmaston tuhoutumisriskin ohella vältettäisiin säteilyriskit. Rehellinen pitää kuitenkin olla, uusiutuvat oikeasti maksaa nykytekniikalla paljon enemmän, etenkin kun lähestytään 100 % energiantuotannosta. Omassa elämässäni kuitenkin pyrin tekemään kaiken mitä vain pystyn energiankulutuksen ja muiden päästöjen vähentämiseksi, autoa ei tietoisesti ole esim. Kainuun ekosähköä olen tilannut jo 15 vuotta.

    Vastaa
  6. Petteri, olen itse käynyt läpi hyvin samanlaisen ajattelun kehittymisen viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Itsekin yritän elää niin säästeliäästi kuin mahdollista, mutta tunnustan, että mahdollisuudet elämäntapani laajamittaiseen leviämiseen ovat varsin pienet. Siksi olen yrittänyt parhaani mukaan perehtyä energiantuotannon kysymyksiin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

    Ikävä tosiasia on, että ydinvoiman vastustuksen suuria voittajia ovat kivihiili ja maakaasu. Toinen tosiasia on, että ydinvoimaa voimakkaasti rakentaneet maat ovat onnistuneet pudottamaan hiilidioksidipäästöjään jo nyt paljon enemmän, kuin kunnianhimoisinkaan vuoden 2030 tavoite esimerkiksi meiltä vaatisi. Ranska onnistui tässä pudotuksessa jo 1980-luvulla.

    Meitä tosiasiat tunnustavia ympäristönsuojelijoita alkaa olla varsinkin ulkomailla jo kohtalainen joukko. Vain muutamia kuuluisampia nimiä mainitakseni, listalle kuuluvat mm. James Hansen, Mark Lynas, George Monbiot, Paul Erlich, Jared Diamond, Jim Lovelock, Patrick Moore, ja Stewart Brand.

    Yksi merkittävästi tähän harhaoppiseen kääntymykseeni vaikuttanut asia on se, että tosiasiallinen näyttö ydinvoiman riskeistä on todella hataraa ja viittaa enemmänkin siihen, että kaikista energiantuotantomuodoista ydinenergia on tehoonsa nähden kaikkein turvallisimpien joukossa. Pahimpienkaan onnettomuuksien seuraukset eivät ole niin pahoja, kuin esimerkiksi Greenpeace pelottelee. Ikävä kyllä, aiemmin arvostamani järjestö on valinnut ilmastodenialistien tien ja käyttää nyt erittäin kyseenalaisia menetelmiä ja suoranaista tieteellistä huijausta puolustellakseen ennalta päätettyä johtopäätöstään. Mikä vielä ikävämpää, muut arvostamani järjestöt menevät kyseenalaistamatta mukaan huijaukseen. Esimerkiksi tuon Yablokovin raportin tarinaan ja sen arvosteluihin kannattaa tutustua – vaikkei se olekaan kaunista luettavaa.

    Haluaisin ympäristöjärjestöiltä jossain vaiheessa, mielellään pian, selkeän kannan siitä, mikä on tässä tilanteessa asioiden tärkeysjärjestys. Jos ilmastonmuutos on niin vakava uhka kuin nykytieteen valossa on syytä sen olettaa olevan, fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen tulisi mielestäni olla ehdottomasti ensi sijalla. Tapeltakoon ydinvoiman tulevaisuudesta sitten, kun fossiiliset on ensin nitistetty. Vaikka olisinkin väärässä ydinvoiman riskien suhteen, jos ilmastonmuutoksen riskit ovat todella niin suuret kuin uskomme, ydinvoima on ehdottomasti kahdesta pahasta pienempi paha. Moneen muuhun vaihtoehtoon verrattuna, sillä on myös moraalinen etulyöntiasema: esimerkiksi fossiilisten polttamisen tai aurinkopaneelien valmistuksen riskit kohdistuvat voittopuolisesti köyhiin maihin, siinä missä ydinvoiman riskit kohdistuvat etupäässä ”edullisen” energian käyttäjiin.

    PS. Siinä missä ilmastonmuutoksesta enemmän tietävät ovat pääsääntöisesti enemmän huolissaan, ydinvoimasta enemmän tietävät ovat pääsääntöisesti vähemmän huolissaan. Kannattaa ottaa asioista selvää ihan itse, tietoa on kyllä saatavilla.

    Vastaa
  7. >J. M. Korhonen kirjoitti:
    >>>>>>>Siinä missä ilmastonmuutoksesta enemmän tietävät ovat pääsääntöisesti enemmän huolissaan, ydinvoimasta enemmän tietävät ovat pääsääntöisesti vähemmän huolissaan>>>>>>

    Oletko uskossasi (tai ”tiedossasi”) niin pitkällä, että omistat Fortumin osakkeita?

    Vastaa
  8. Pirjetta, en omista. En ole myöskään koskaan saanut minkäänlaisia hyötyjä miltään energiayhtiöltä tai järjestöltä, paitsi ehkä kerran sain messuilla TVO:n osastolla kahvikupillisen ja Marianne-karkin.

    En tee tätä taloudellisen hyödyn vuoksi, vaan siksi, koska uskon ilmastonmuutoksen ja hiilidioksidin aiheuttaman merien happamoitumisen olevan koko ihmislajille ja planeetalle erittäin vakava, kenties eksistentiaalinen uhka. Kuten esim. blogi-isännän äskettäin arvioimassa kirjassa todetaan. Kannattaa huomata, että ydinvoimaa ei mainita maailmanloppuskenaarioiden joukossa; ydinsota siellä toki on, mutta toisaalta, energian niukkuus on ollut yksi suuri sotien alkusyy, ja ydinreaktorit ovat ainoa tuntemamme keino hävittää pysyvästi ydinaseiden plutonium. (Voisin myös lisätä, että ydinaseita havittelevalla on siviilireaktoreita paljon helpompiakin keinoja hankkia pommi. Itsekin onnistuin saamaan tarjoukset aseplutoniumia tehokkaasti tuottavassa reaktorissa tarvittavista materiaaleista; toimitusaika olisi ollut joitakin kuukausia.)

    Nähdäkseni todisteet osoittavat likimain kiistattomasti, että tällä hetkellä ydinvoiman kieltäminen tarkoittaisi fossiilisten polttamisen massiivista lisäystä – jopa siinä tapauksessa, että uusiutuvilla ja energiansäästöllä katettaisiin osa. Voit etsiä itsekin tilastot hiilidioksidipäästöjen kehityksestä; kehotan tarkastelemaan tapauksia Ranska ja Saksa sekä Tanska ja Ruotsi. Ranska ja Ruotsi onnistuivat pudottamaan asukaskohtaiset päästönsä Kiinan tasolle jo 1980-luvulla; Saksa ja Tanska kuuluvat Euroopan suuripäästöisimpien maiden joukkoon. Ikävä sanoa, mutta ympäristöjärjestöt vaikuttavat olevan denialismissa tämän helposti tarkastettavan tosiasian suhteen.

    Fossiilisten lisääminen ja uusien, 30-40 vuotta käytössä olevien voimaloiden rakentaminen on nykytiedon valossa suuren luokan ympäristörikos. Se on myös moraalittoman lyhytnäköistä toimintaa, sillä fossiilisten riskit jäävät ensisijaisesti köyhien kannettaviksi. Ydinvoiman riskit sentään jäävät suurimmaksi osaksi meidän hyvinvoivien teollisuusmaiden asukkaiden kannettaviksi.

    Vaikka ydinvoiman vastustaja ei kannattaisikaan fossiilisten lisäämistä, vastuun pakoilu tällä perusteella on hyvin samankaltainen torjunta kuin katolisen kirkon haluttomuus ottaa vastuuta kondomikiellon edesauttamasta AIDS-epidemiasta. Kyseistä epidemiaa ei olisi, jos ihmiset olisivat sellaisia kuin kirkko toivoo; eikä hiilivoimaakaan tietenkään rakennettaisi, jos ihmiset olisivat sellaisia, kuin fossiilisia vastustavat toivoisivat.

    Voit toki vapaasti kyseenalaistaa motiivejani jos se parantaa oloasi. Ilmeisesti monille on hirveän vaikea uskoa, että tätä asiaa saattaa voida tutkia aktiivisesti useiden vuosien ajan ja tulla tähän johtopäätökseen kuin olen tullut; taustalta on pakko löytää jotain taloudellisia motiiveja. Olen kuitenkin ollut huomaavinani, että asiaan aidosti perehtyvät kääntyvät lähes poikkeuksetta vähintään neutraaleiksi ydinvoiman suhteen. Tässä joukossa on hyvä olla, sillä siitä löytyvät mm. ”ilmastonmuutoksen isoisä” James Hansen, Gaia-teorian kehittäjä Jim Lovelock, kulutuskritiikin ja vaihtoehtoliikkeiden grand old man Steward Brandt, ympäristökirjoittajat George Monbiot ja Mark Lynas (”Kuusi astetta”-kirjan kirjoittaja), ja koko joukko muita. Kuten minäkin, useimmat elleivät kaikki heistä ovat aloittaneet ydinvoiman vastustajina – ja sitten perehtyneet asiaan muutenkin kuin ympäristöjärjestöjen tiedotteiden avulla.

    Osakkeista puheenollen, ajattelin pitkästä aikaa ostaa sellaisia: tuulivoimaa rakentava Lumituuli tarjoaa osakeantia. Oletko itse uskossasi niin vahva, että ostat niitä? Minä ajattelin pari hankkia. Kovin hyvä bisnes tuo ei liene, mutta kannatan kaikkea hiiletöntä energiaa.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/