Hyvejohtajuus

Luin kesällä Alexandre Havardin verkkokirjan Hyvejohtajuus. Teos on suositeltavaa luettavaa kaikille johtamisesta kiinnostuneille. Teoksen pohjana toimivat Platonia mukaillen neljä päähyvettä: Viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillintä sekä lisäksi suurisieluisuus ja nöyryys.

Hyve on tottumus, joka syntyy toiminnan toistamisesta. Valitsemalla hyveen, meistä tulee vahvaluonteisia. Hyveellinen johtaja ei kompastu moraaliseen konformismiin, perfektionismiin, joka ei hyväksy epäonnistumista, kärsimättömyyteen itsensä ja muiden suhteen sekä itsänsä päästämiseen helpolla.

Ohessa tiivistetysti hyvejohtajan keskeisimmät ominaisuudet:

1. Suurisieluisuus. Oman itsensä ja muiden haastaminen. Johtaja pyrkii aina kehittymään ja auttaa myös muita tekemään samoin. Hän ei tyydy antamaan, vaan antaa itsensä. Kyse ei ole yksilösuorituksesta. Aidot johtajat ovat johtajien johtajia.

2. Nöyryys. Itsekeskeisyydestä vapautuminen ja palvelemisen tottumus. Johtajat mielummin vetävät kuin työntävät, mielummin opettavat kuin käskevät, mielummin inspiroivat kuin sättivät. Hyvejohtajat eivät holhoa ja tee alaistensa töitä heidän puolestaan, koska se nakertaa itsekunnoitusta ilman opetusta. Johtajat delegoivat valtaa. Hyveellinen johtaja sanoo ei itsekeskeisyydelle, kyynisyydelle, materialismille, teknokraattiselle johtamiselle, yltiöindividualismille ja orwelilaiselle ryhmäajattelulle.

3. Viisaus. Hyvien päätösten tekeminen. Johtaja huomioi organisaationsa luonteen ja mission sekä ennakoi tekonsa seuraukset mahdollisimman hyvin. Viisaat johtajat osaavat pyytää neuvoa. He hyväksyvät rajallisuutensa ja valitsevat työtovereita, jotka haastavat heidät. Johtajat palkkaavat henkilöitä, jotka kohtaavat ongelmat rohkeasti, nerokkaasti ja päättäväisesti. Kukaan ei opi tekemättä virheitä. Mitä parempi henkilö on kyseessä, sitä enemmän hän tulee tekemään virheitä.

4. Rohkeus. Suunnan säilyttäminen ja paineensietokyky. Rohkeuteen kuuluu kyky ottaa riskejä ja kestää vastoinkäymisiä sekä unelmien toteuttaminen sanojen sijaan teoilla. Johtajien käytös on johdonmukaista. He eivät oikeuta moraalitonta käytöstä sillä, että ”kaikki muutkin tekevät niin”. Johtajat eivät lannistu vaikka ihmiset torjuvat heidät ja heidän ajatuksensa.

5. Itsehillintä. Mielihalujen ja tunteiden asettaminen järjen hallintaan. Itsehillintään kuuluu kyky vapautua aineellisista houkutuksista ja tehdä sitä, mitä pitää tehdä sen sijaan, että tekee sitä, mistä pitää. Esimerkiksi ajankäytön hallinnan ongelma on pikemminkin moraalinen kuin tekninen. Hyveellinen johtaja kykenee käyttämään aikaa mm. pitkän aikavälin suunnitteluun, henkilöstön koulutukseen ja työtovereiden motivointiin. Itsehillintä on myös kykyä pysyä rauhallisena kaikissa tilanteissa sekä kohdella muita kunnioittavasti ja lempeästi. Itsehillintä epäoikeudenmukaisuuden vallitessa on kuitenkin naamioitunutta pelkuruutta.

6. Oikeudenmukaisuus. Jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu. Johtajat puhuvat totta ja tahtovat rauhaa. He kunnioittavat muiden arvoa, johon kuuluu oikeus kuulla totuus, nauttia luottamusta, saada reilua kohtelua ja tulla palkituksi hyvästä työstä. Johtajat ovat armollisia ja antavat helposti anteeksi.

Pieni varoitus on lopuksi kuitenkin paikallaan. Tekstiä lukiessa kannattaa pyrkiä katsomaan (lukemaan) teoksesta välittyvän ultravahvan uskonnollisuuden ja arvokonservatiivisuuden yli. Siitäkin huolimatta, että johtajuusidoleita haetaan esimerkiksi Ronald Reaganista, Lech Walesasta, Jérôme Lejeunesta ja Johannes Paavali II:sta. Osa tekstistä on silloin myös sen mukaista:

”Kristityllä johtajalla on etulyöntiasema – hän tietää, että hänen kutsumuksensa on pyhyys, hänen mallinsa on Kristus ja hänen käytössään ovat rukous ja sakramentit, joiden kautta hänellä on tie uskon, toivon ja rakkauden yliluonnollisiin hyveisiin.”

Tai

”Uskon teologisen hyveen täyttämä nöyryys – totuudessa elämisen tottumus – saa kristityssä johtajassa kosmisen ulottuvuuden.”

Yksi kommentti artikkeliin ”Hyvejohtajuus”

Kommentointi on suljettu.

Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus