Nuorten järjestökiinnittyneisyys heikkenee

Osallistuin (13.10.) Säätytalolla opetusministeriön nuorisoyksikön sekä arviointi- ja avustustoimikunnan järjestämään järjestöseminaariin.

Tilaisuuden kiinnostavinta antia oli Nuoran pääsihteeri Tuomas Kurttilan puheenvuoro Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta. Kesällä 2009 ilmestyneen selvityksen mukaan yhä harvempi nuori kiinnittyy järjestöihin. Nuorten toiminta yksilöllistyy ja projektisoituu. Yhä harvempi nuori kokee voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Järjestöosallistumisen laskua on tapahtunut erityisesti kaikkein nuorimpien osalta. Ne jotka osallistuvat järjestötoimintaan, osallistuvat siihen myös harvemmin kuin aiemmin ja suhtautuvat siihen aiempaa kriittisemmin. Lisäksi ne nuoret, jotka eivät ole mukana järjestötoiminnassa ovat järjestöaktiiveja tyytyväisempiä elämäänsä. Tämä asettaa merkittäviä haasteita perinteiselle järjestötoiminnalle.

Olen itsekin kirjoitellut aiheesta parissakin Helsingin Sanomien vieraskynä-tekstissäni
Vaikuttaminen siirtyy kabineteista kaduille, verkkoon ja julkisuuteen (11.7.2009)
Yksilöllinen kevytaktivismi on uutta kansalaistoimintaa (1.7.2008)

Nuorten kansalaistoiminnan näkökulmasta toimintaympäristö on rajussa muutoksessa. Kurttila nimesi omassa puheenvuorossaan neljä toimintaympäristön muutostekijää. Näitä ovat (1) väestön ikärakenteen nopea muutos, (2) järjestökiinnittyneisyyden laskeminen, (3) nuorien heikko rooli vapaa-ajan toiminnan suunnittelussa ja (4) ystäviä tavataan harvemmin kun sosiaalinen vuorovaikutus digitalisoituu.

Arviointi- ja avustustoimikunnan puheenjohtaja Anssi Kujalan mukaan yleisesti ottaen nuorilla menee kuitenkin paremmin kuin koskaan aiemmin. Välit vanhempiin ovat hyvät, päihteiden käyttö on vähentynyt, lukeminen lisääntynyt ja koulutustaso on aiempaa parempi. Lisäksi matkustellaan enemmän ja ollaan aiempaa yhteisöllisempiä. Toisaalta synkkiäkin pilviä on ilmassa. Tällä hetkellä nuoret liikkuvat liian vähän ja ylipaino lisääntyy, myös mielenterveysongelmat lisääntyvät sekä yhteiskunnallinen osallistuminen hiipuu.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”