Vietin maanantain ja tiistain (28.-29.9.) Brysselissä European Environmental Bureaun (EEB) ja Spring Alliancen seminaarissa sekä EEB:n vuosikokouksessa. Suomen luonnonsuojeluliitto on EEB:n jäsenjärjestö ja allekirjoittanut istuu tämän syksyn EEB:n hallituksessa.
Maanantain seminaarissa puheenvuoroja käyttivät mm. komission puheenjohtaja Barrosso sekä ympäristökomissaari Dimas. Vaikka paikalla oli mahdollisimman korkean tason edustus, oli sisältö sitäkin vaisumpaa. Dimas painotti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kulkevan käsi kädessä siinä missä Barrosso hehkutti EU:n ilmastopolitiikkaa ja ympäristön huomioivaa kasvustrategiaa.
EEB:n puheenjohtaja Mikael Karlsson tiukkasi Barrossolta sitä, kuinka pitkään EU aikoo käyttää rahaa ympäristölle haitallisen toiminnan tukemiseen sekä miten komissio aikoo edistää ekologista verouudistusta. Kaikkein kiinnostavin avaus tuli seminaarin loppuvaiheessa yleisöstä, jossa ehdotettiin perustoimeentulon rinnalle maksimitoimeentulon käyttöönottoa. Lisäksi pohdittiin väestönkasvun asettamia haastaita luonnonvarojen kulutukselle. Kuvia seminaarista on nähtävissä täällä.
Seminaarin jälkeen tapasin EU-parlamentissa Satu Hassia ja hänen avustajiaan. Keskustelimme mm. ajankohtaisista ilmasto- ja energiakysymyksistä. Illallä söin myöhäistä päivällistä vielä yhdessä Terhi Lehtosen ja Heidi Hautalan kanssa keskustellen samalla ajankohtaisista ympäristökysymyksistä, kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksista ja ihmisoikeuksista.
Tiistaina ohjelma jatkui EEB:n vuosikokouksella. Rutiiniasioiden lisäksi kokouksessa piti puheenvuoron EU-parlamentin ympäristövaliokunnan tuore puheenjohtaja Jo Leinen, joka on aiemmin toiminut myös EEB:ssä. Leinen nosti esille mm. EU:n ilmastositoumukset ja rahoituksen, hiilivuotokysymyksen sekä seitsemännen ympäristöohjelman ja luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian valmistelun.
Ruotsalainen Mikael Karsson valittiin yksimielisesti jatkokaudelle EEB:n puheenjohtajaksi. Lisäksi hyväksyttiin EEB:n toimintaohjelma, budjetti ja uudet hallituksen jäsenet seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
Haasteet tuleville vuosille ovat tietysti valtavat. Uusi komissio nimetään loppuvuoden aikana. Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen alkaa todellinen vääntö ilmastopolitiikan käytännön toteutuksesta. EU:n asialistalla ovat tietysti myös Lissabonin strategian uusiminen, ympäristöpolitiikan päivittäminen, maatalouspolitiikka ja vuoden 2014 jälkeiset budjettineuvottelut, puhumattakaan tavoitteista luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi.
Brysselissä kaikkein surkeinta ovat voileipälounaat. Muuten matka sujui erinomaisen hyvin.
