Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 16.7.2009
Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Nesteen Porvoon jalostamolta pääsi STT:n välittämien tietojen mukaan ilmaan keskiviikkona 15.7.2009 13 tonnia rikkidioksidia. Jalostamon edustaja on todennut, että pitoisuudet ovat niin pieniä, että varsinaisia terveyshaittoja ei pitäisi syntyä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin arvion mukaan terveyshaittojen riski oli todella suuri. On väärin vähätellä tällaisia tapahtumia.

”Yleisölle ei tule antaa sellaista kuvaa, että isoistakaan päästöistä ei välitetä. Terveysriskejä ja ympäristön pilaantumista aiheuttavista tapahtumista on tiedotettava todenmukaisesti ja niiden estämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen. Laitosten ympäristölupiin tulee saada tarkempia määräyksiä vastaavia tilanteita varten”, huomauttaa piirin varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist.

WHO:n suositusten mukaan ilmassa saisi olla korkeintaan 0,5 milligrammaa rikkidioksidia kuutiometrissä ilmaa (lyhytaikainen, 10 min altistus). Raja on alhaisempi pidemmälle, esimerkiksi tunnin altistukselle. Porvoon tapauksessa altistus on voinut kestää useampia tunteja. 13 milligrammaa kuutiometrissä aiheuttaa välittömiä ärsytysoireita ja on välittömästi vaarallinen. Rikkidioksidin hajun tuntee vasta, kun sitä on noin 8 milligrammaa kuutiometrissä. Silloin, kun haju tuntuu, ollaan jo kymmenkertaisesti ylitetty WHO:n lyhytaikaisen altistuksen raja ja ollaan hyvin lähellä välittömiä terveyshaittoja aiheuttavaa pitoisuutta.

Rikkidioksidi on ilmaa raskaampaa. Se ei siis kohoa pilviin ja laimene siellä. Rikkidioksidi kulkee kohtuullisen ohuena kerroksena maan pinnan lähellä. 13 tonnia muuttaa 1 000 000 000 kuutiometriä ilmaa vaaralliseksi. Hitaasti kulkeva kaasu laskeutuu vähitellen maahan ja muuttuu rikkihapoksi.

”Porvoon tapauksessa todennäköisesti kilometrien päässä vuotokohdasta pitoisuus on ollut niin suuri, että terveyshaitat ovat erittäin todennäköisiä terveillekin ihmisille. Astmaatikot kärsivät paljon kauempanakin”, arvioi Pertti Sundqvist.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää tietyiltä toiminnanharjoittajilta ympäristölupaa. Luvissa annetaan määräyksiä siitä, paljonko normaalin toiminnan aikana saa päästää haitallisia aineita jätevesien mukana viemäreihin tai päästöinä ilmaan. Niissä annetaan joskus myös määräyksiä toiminnasta poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Haitallisia päästöjä sattuu usein esimerkiksi vesistöihin ja haittojen tahallinen vähättely on aivan liian yleistä.

”Porvoon laitoksella sattunut tapaus osoittaa, että poikkeuksellisia tilanteita varten tarvitaan tarkkoja määräyksiä. Ympäristölupaviranomaisten tulisi ottaa tällaisten päästöjen mahdollisuus huomioon lupaehdoissa. Myös pelastus- ja turvallisuusalan viranomaiset antavat omia määräyksiään vaaran uhkaa aiheuttaville laitoksille”, kommentoi piirin puheenjohtaja Leo Stranius

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää erittäin tärkeänä, että ympäristölupien ehtoja harkitaan tarkasti. Onnettomuustapauksissakin päästöt on pidettävä niin vähäisinä kuin mahdollista. Tunteja jatkunut myrkyllisen aineen päästö Neste Oilin tuotantolaitokselta vaikuttaa välinpitämättömyydeltä lähiympäristön asukkaita ja luontoa kohtaan.

Lisätietoja
– Varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist, puhelin 050 432 8281
– Puheenjohtaja Leo Stranius, puhelin 040-754 7371

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.