Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 16.7.2009
Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Nesteen Porvoon jalostamolta pääsi STT:n välittämien tietojen mukaan ilmaan keskiviikkona 15.7.2009 13 tonnia rikkidioksidia. Jalostamon edustaja on todennut, että pitoisuudet ovat niin pieniä, että varsinaisia terveyshaittoja ei pitäisi syntyä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin arvion mukaan terveyshaittojen riski oli todella suuri. On väärin vähätellä tällaisia tapahtumia.

”Yleisölle ei tule antaa sellaista kuvaa, että isoistakaan päästöistä ei välitetä. Terveysriskejä ja ympäristön pilaantumista aiheuttavista tapahtumista on tiedotettava todenmukaisesti ja niiden estämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen. Laitosten ympäristölupiin tulee saada tarkempia määräyksiä vastaavia tilanteita varten”, huomauttaa piirin varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist.

WHO:n suositusten mukaan ilmassa saisi olla korkeintaan 0,5 milligrammaa rikkidioksidia kuutiometrissä ilmaa (lyhytaikainen, 10 min altistus). Raja on alhaisempi pidemmälle, esimerkiksi tunnin altistukselle. Porvoon tapauksessa altistus on voinut kestää useampia tunteja. 13 milligrammaa kuutiometrissä aiheuttaa välittömiä ärsytysoireita ja on välittömästi vaarallinen. Rikkidioksidin hajun tuntee vasta, kun sitä on noin 8 milligrammaa kuutiometrissä. Silloin, kun haju tuntuu, ollaan jo kymmenkertaisesti ylitetty WHO:n lyhytaikaisen altistuksen raja ja ollaan hyvin lähellä välittömiä terveyshaittoja aiheuttavaa pitoisuutta.

Rikkidioksidi on ilmaa raskaampaa. Se ei siis kohoa pilviin ja laimene siellä. Rikkidioksidi kulkee kohtuullisen ohuena kerroksena maan pinnan lähellä. 13 tonnia muuttaa 1 000 000 000 kuutiometriä ilmaa vaaralliseksi. Hitaasti kulkeva kaasu laskeutuu vähitellen maahan ja muuttuu rikkihapoksi.

”Porvoon tapauksessa todennäköisesti kilometrien päässä vuotokohdasta pitoisuus on ollut niin suuri, että terveyshaitat ovat erittäin todennäköisiä terveillekin ihmisille. Astmaatikot kärsivät paljon kauempanakin”, arvioi Pertti Sundqvist.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää tietyiltä toiminnanharjoittajilta ympäristölupaa. Luvissa annetaan määräyksiä siitä, paljonko normaalin toiminnan aikana saa päästää haitallisia aineita jätevesien mukana viemäreihin tai päästöinä ilmaan. Niissä annetaan joskus myös määräyksiä toiminnasta poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Haitallisia päästöjä sattuu usein esimerkiksi vesistöihin ja haittojen tahallinen vähättely on aivan liian yleistä.

”Porvoon laitoksella sattunut tapaus osoittaa, että poikkeuksellisia tilanteita varten tarvitaan tarkkoja määräyksiä. Ympäristölupaviranomaisten tulisi ottaa tällaisten päästöjen mahdollisuus huomioon lupaehdoissa. Myös pelastus- ja turvallisuusalan viranomaiset antavat omia määräyksiään vaaran uhkaa aiheuttaville laitoksille”, kommentoi piirin puheenjohtaja Leo Stranius

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää erittäin tärkeänä, että ympäristölupien ehtoja harkitaan tarkasti. Onnettomuustapauksissakin päästöt on pidettävä niin vähäisinä kuin mahdollista. Tunteja jatkunut myrkyllisen aineen päästö Neste Oilin tuotantolaitokselta vaikuttaa välinpitämättömyydeltä lähiympäristön asukkaita ja luontoa kohtaan.

Lisätietoja
– Varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist, puhelin 050 432 8281
– Puheenjohtaja Leo Stranius, puhelin 040-754 7371

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!