Joulukuussa 1989 Nikolae Causescu piti viimeisen puheensa kommunistisen puolueen rakennuksen parvekkeelta. Väkijoukon buuatessa hän joutui pakenemaan paikalta helikopterilla ja muutaman päivän päästä jouluna 1989 hänet ja hänen puolisonsa teloitettiin. Kommunistisen maailmanvallankumouksen sijaan markkinatalous ja demokratia ottivat ylivallan.
Vallankumouksen kovimmat taistelut käytiin yliopistoaukealla, missä länsimaiset toimittajat pääsivät seuraamaan hotelli Inter-Contimentalista tankkien vyöryä Bukarestin kaduille ja sotilaiden tulitusta kohti kasvavaa protestoijien joukkoa. Seinissä on vieläkin luodinreikiä.
Vartiorakennuksen paikalla kommunistisen puolueen rakennuksen vieressä on nyt tyylikäs IO-kahvila, jossa nautimme ylettömän herkullisia tofu-toasteja ja tuoremehua. Kapinalliset tuhosivat rakennuksen lähes kokonaan 1989 taisteluissa, mutta raunioille on rakennettu nyt mukava ja rento kahvila.
Vallankumouksen tuulia haisteltuamme siirryimme Victoria-aukiolle. Vierailimme sympaattisessa maaseutumuseossa sekä ihastelimme hienostoalueen puistokatuja.
Vanhassa kaupungissa jouduimme väistelemään sadekuuroja. Tämän jälkeen siirryimme hämmästelemään uudestaan Causescun jälkiä. B-dul Uniiri etelä-Bukarestissa muistuttaa vahvasti romanialaista versiota Pariisin Champs Elyseestä. Ainoa ero on siinä, että 3,2 km mittainen bulevardi on 6 metriä pidempi kuin alkuperäinen prototyyppi Pariisissa. Tosin ei lähellekään niin hieno. Samalla 1980-luvulla rakennetun kadun alta on tuhottu tolkuton määrä vanhaa kaupunkia.
B-dul Uniirin päässä komeilee parlamentti. Rakennus on Pentagonin jälkeen maailmaan suurin talo huikealla 330 000 neliömetrin ja 3100 huoneen koollaan. Vierailimme parlamentin taakse rakennetussa modernin taiteen museossa sekä vietimme päivää hulppeassa kahvilassa kattoterassilla. Päivän päätimme käymällä vielä patriarkaalisessa katedraalissa. Kirkkoja on tähän reissun aikana nähty yllin kyllin.
