Olen muutaman päivän reissulla Michigan järven rannalla sijaitsevassa Chicagossa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Chicago), Illinoisin osavaltiossa – tai tarkemmin ottaen sen suburbissa, nukkumälähiössä Napervillessä. Tässä muutama havainto amerikkalaisesta pikkukaupungista.
1. Palveluyhteiskunta on viety paljon pidemmälle. Kaupoissa ja ravintolaissa henkilökunta on erityisen mukavaa ja palvelualtista. Kuitenkin juuri sopivasti – ei siis liikaa iholla kiinni, mutta kuitenkin tarpeeksi saavutettavissa ja aina toivottamassa hyvää päivän jatkoa vaikka et ostaisikaan mitään. Ihmiset ovat muutenkin kaikkialla kohteliaita.
2. Lapsiin ja lemmikkieläimiin kohdistuva markkinointi on potenssiin pidemmällä. Lasten vaatteisiin panostetaan ihan toisella tavalla kuin Suomessa. Lapsille on omat kaupat, ravintolat, parturit ja muut palvelut. Monilla on oma koira, joka inhimillistetään voimakkaasti perheen jäseneksi ja jolle ostetaan erilaisia huomionosoituksia.
3. Jalkakäytäviä ei oikeastaan ole. Pankkiin ja apteekkiin pääsee suoraan Drive in -kaistaa pitkin. Yleensä tontin yksityisellä omistajalla on velvoite rakentaa jalkakäytävä ja huoltaa sitä. Yhteiskunta ei vastaa tästä samalla tavalla kuin Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jalankulkuväylän pätkiä on siellä täällä, missä on taloja. Väylät loppuvat ensimmäiseen tyhjään tonttin ja jatkuvat jossain muualla käsittämättömästi. Yhtenäinen jalankulku- tai pyöräilyväyläverkosto siis puuttuu.
4. Lounaan yhteydessä syödään usein perunalastuja ja juodaan kokista. Fat free –ajattelu on suosiossa, mutta ruoka on käsittämättömän rasvaista ja raskasta. Annokset ovat isoja. Starbucksin pieni tee on 0,3 litraa. Keskikokoinen 0,6 litraa ja iso kokonaisen litran. Kuka näitä jaksaa juoda.
5. Autot ovat merkittävästi uudempia ja isompia kuin Suomessa. Limusiineja näkyy katukuvassa paljon, samoin lava-autoja. Suurilla väylillä on aina tietullit. Liikennekulttuuri on kohteliasta. Torvea ei käytetä ja toisille autoille annetaan tilaa esimerkiksi kaistan vaihdon yhteydessä. Liikennettä on paljon. Paikkojen saavutettavuus julkisella liikenteellä on erittäin heikkoa. Kävelijöitä ei ole.
6. Omakotitaloalueilla talot ovat hyvin lähellä toisiaan ja pihat pieniä. Toisin kuin Suomessa, jossa ihmiset hankkivat isoja tontteja. Talot ovat myös erittäin hyväkuntoisia. Talojen ja pihojen jouluvaloihin panostetaan ihan käsittämättömästi – siis vielä joulun jälkeenkin.
7. Jokainen päivä on liputuspäivä. Gerard Fordin kuoleman vuoksi monet pitävät lippua edelleen puolitangossa.
8. Töitä tehdään paljon. Kymmenen – kaksitoistatuntiset työpäivät ovat normi. Lomia ei oikeastaan pidetä ja lounastauot korvataan usein perunalastupussilla, suklaakekseillä ja limsalla. Ihmiset ovat voimakkaasti sitoutuneita työhönsä, mutta toisaalta hyväksyvät sen, että yritys voi näyttää ovea seuraavana päivänä. Potkujen saaminen on normaali osa elämää. Monet ovatkin ”between jobs” -tilassa.
9. Politiikka on yllättävän kaukana ihmisten arjesta ja puheista.
10. Paikallisjunassa toimii kaikille avoin langaton verkko. Wi-Fi on muutenkin laajalle levinnyt.