EEB seminar in Brussels 19.-21.1.2006

19.-21.1.2006

Matkustan EU:n kestävän kehityksen strategiaa käsittelevään EEB:n seminaariin Brysseliin. Erja Heinon ja allekirjoittaneen matkaraportti ohessa kertonee olennaisen.

* * *

Matkaraportti EEB:n EU:n kestävää kehitystä koskevasta seminaarista
Leo Stranius / Erja Heino 23.1.2006

THE EU SUSTAINABLE DEVELOPMENT STRATEGY – AN ENVIRONMENTAL RESPONSE
– EEB Conference 20-21 January 2006, Brussels

1. Yleistä

Seminaarin tavoitteena oli vaihtaa näkemyksiä komission joulukuussa 2005 julkaisemasta EU:n kestävän kehityksen strategiasta. Kestävän kehityksen strategian ohella seminaarissa käsiteltiin myös komission luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevaa temaattista strategiapaperia. Lisäksi konferenssin tarkoituksena oli viimeistellä Green 10 -ryhmän valmistelemaa lausuntoa strategiasta. Seminarin osallistujat koostuivat pääsääntöisesti EEB:n jäsenjärjestöjen edustajista ja EU:n eri instituutioiden edustajista. Suomen luonnonsuojeluliitosta seminaariin osallistuivat Leo Stranius ja Erja Heino.

Ensimmäisen päivän aikana keskusteltiin EU:n kestävän kehityksen strategiaprosessista Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana ja keskeisimmistä sisältökysymyksistä (esimerkiksi suhde Lissabonin strategiaan, strategian seuranta ja implementointi). Toisena päivinä jakaannuimme temaattisiin työryhmiin valmistelemaan Green 10 -ryhmän tulevaa lausuntoa. Itse osallistuin globaalia ulottuvuutta, liikennettä ja ilmastonmuutosta koskeviin työryhmiin Erja Heinon osallistuessa globaalia ulottuvuutta, luonnonvarojen käyttöä ja ilmastonmuutosta koskeviin työryhmiin.

Näyttää siltä, että komissio on epäonnistunut uuden kestävän kehityksen strategian valmistelussa. Strategiasta, joka on tarkoitus hyväksyä ensi kesäkuun huippukokouksessa, puuttuu visionäärisyys, kunnianhimo ja konkreettiset tavoitteet sekä aikataulut, uudet avaukset ja ideat. Esimerkiksi ekologisen verouudistuksen tai biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisen saralle ei näytetä menevän ollenkaan eteenpäin. Strategiasta näyttää muodostuvan selvästi heikompi kuin Göteborgissa vuonna 2001 hyväksytystä edellisestä versiosta.

Suomessa ollaan samaan aikaan EU-strategian kanssa valmistelemassa omaa kestävän kehityksen kansallista strategiaa. Leo Stranius edustaa Suomen strategiaa valmistelevassa työryhmässä suomalaisia ympäristöjärjestöjä, ml. Suomen luonnonsuojeluliitto. Tätä silmälläpitäen keskustelu EU-strategiasta oli erityisen kiinnostava.

Matkan aikana Erja Heino tapasi komission ympäristöpääosaston johtajan Timo Mäkelän sekä kävi keskusteluja EEB:n kanssa EU:n jätepuitedirektiivistä, luonnonvarojen kestävän käytön teemastrategiasta sekä jätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen teemastrategiasta. Itse kävin tapaamassa Parlamentin vihreän ryhmän ympäristöpoliittista neuvonantajaa ja MEP Satu Hassin erityisavustajaa.

Suomen puheenjohtajuuskauden aikana Suomen luonnonsuojeluliittoon kohdistunee paljon odotuksia Eurooppalaisten ympäristöjärjerjestöjen (ml. EEB) taholta. Tähän on syytä varautua tavalla tai toisella mahdollisuuksien mukaan. Seuraava EEB:n EU:n kestävän kehityksen strategiaa käsittelevä tapaaminen pidettänee 6.3.

2. Yhteenvetoa keskusteluista

Keskustelimme seminaaritauoilla Valtioneuvoston kanslian edustajan Eero Tuomisen ja Suomen pysyvän EU-edustuston ympäristövastaavan Camilla Lommi-Kippolan kanssa. He kaipaavat lisää tietoa siitä, mitä Suomessa tapahtuu ympäristöasioissa. Tietoa tulee vähän – edes teollisuus ei kerro ympäristösaavutuksistaan. Ympäristöjärjestöiltäkin toivotaan lisää viestejä. Esimerkiksi siitä eivät ole saaneet tietoa, että Suomen uudelleenkäyttöön perustuvien pakkausjärjestelmien ansiosta Suomessa syntyy vain puolet EU-maiden keskimääräisestä pakkausjätteen määrästä. Tietoa kannattaisi jakaa laajemmaltikin Brysselissä ja siis englanniksi.

Valmisteilla olevat jätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen teemastrategia, luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemastrategia sekä jätepuitedirektiivi edustavat samaa linjaa kuin SDS. Jos esitykset menisivät läpi komission ehdottamassa muodossa, taannuttaisiin EU:n ja jäsenmaiden ympäristöpolitiikassa huomattavasti. Komission tavoite purkaa lainsäädäntöä eli demokraattista päätöksentekoa ja siirtyä standardoinnin kaltaisiin vapaaehtoisiin ohjauskeinoihin edistyisi näin kertaheitolla. Luonnonvarojen kulutuksen tai jätteiden määrän vähentämiselle ei asetettaisi tavoitteita eikä taloudellisia tai lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

Myös keskustelu Timo Mäkelän kanssa osoitti, että komissiolla on suuri tarve purkaa ympäristölainsäädäntöä ja jättää asiat markkinoiden hoidettavaksi. On kuulemma suuria vaikeuksia edes pyrkiä pitämään kiinni olemassa olevista tuottajan vastuu lainsäädännöstä. Jätteiden synnyn ehkäisy jätetään jäsenmaiden jätesuunnitelmien varaan. Mutta komissio huolehtii ”kierrätyspolttoaineen” standardoinnin ja direktiivin vesittämisen avulla siitä, että aiemmin sentään puheissa kulkenut jätehierarkia romutetaan edistämällä polttoa yli kierrätyksen ja ehkäisynkin. Mäkelä jopa totesi, ettei jätedirektiivin hierarkia velvoita ketään. Myös luonnonvarojen kulutuksen tehostaminen jäisi jäsenmaiden kyvyn ja taidon varaan.

EEB:ssä puolestaan ollaan ”realisteja” eikä yritetä tämän taloudellisia arvoja korostavan ja ympäristöarvot unohtavan komission aikana vaatia ”liikaa”. Siksi kommentitkin tehdään sordiinolla. EEB:n toivoo, että jäsenmaat kuten Suomi näyttäisivät, että tolkullisten ympäristötavoitteiden asettaminen ja tehokkaiden ohjausvälineiden käyttäminen on mahdollista. Jotta kaikkein kauheimmat asiat saataisiin karsittua teemastrategia- ehdotuksista ja jätepuitedirektiivistä on joka jäsenmaassa yritettävä kiireesti lobata päättäviä tahoja, etenkin ympäristöministeriöitä. Jätteiden synnyn ehkäisyn teemastrategia on tarkoitus hyväksyä jo Itävallan puheenjohtajakaudella eli kesäkuun loppuun mennessä. Jätepuitedirektiivi halutaan läpi vuoden loppuun mennessä eli Suomen kaudella.

Helsingissä 23.1.2006

Leo Stranius ja Erja Heino

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa