EEB seminar in Brussels 19.-21.1.2006

19.-21.1.2006

Matkustan EU:n kestävän kehityksen strategiaa käsittelevään EEB:n seminaariin Brysseliin. Erja Heinon ja allekirjoittaneen matkaraportti ohessa kertonee olennaisen.

* * *

Matkaraportti EEB:n EU:n kestävää kehitystä koskevasta seminaarista
Leo Stranius / Erja Heino 23.1.2006

THE EU SUSTAINABLE DEVELOPMENT STRATEGY – AN ENVIRONMENTAL RESPONSE
– EEB Conference 20-21 January 2006, Brussels

1. Yleistä

Seminaarin tavoitteena oli vaihtaa näkemyksiä komission joulukuussa 2005 julkaisemasta EU:n kestävän kehityksen strategiasta. Kestävän kehityksen strategian ohella seminaarissa käsiteltiin myös komission luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevaa temaattista strategiapaperia. Lisäksi konferenssin tarkoituksena oli viimeistellä Green 10 -ryhmän valmistelemaa lausuntoa strategiasta. Seminarin osallistujat koostuivat pääsääntöisesti EEB:n jäsenjärjestöjen edustajista ja EU:n eri instituutioiden edustajista. Suomen luonnonsuojeluliitosta seminaariin osallistuivat Leo Stranius ja Erja Heino.

Ensimmäisen päivän aikana keskusteltiin EU:n kestävän kehityksen strategiaprosessista Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana ja keskeisimmistä sisältökysymyksistä (esimerkiksi suhde Lissabonin strategiaan, strategian seuranta ja implementointi). Toisena päivinä jakaannuimme temaattisiin työryhmiin valmistelemaan Green 10 -ryhmän tulevaa lausuntoa. Itse osallistuin globaalia ulottuvuutta, liikennettä ja ilmastonmuutosta koskeviin työryhmiin Erja Heinon osallistuessa globaalia ulottuvuutta, luonnonvarojen käyttöä ja ilmastonmuutosta koskeviin työryhmiin.

Näyttää siltä, että komissio on epäonnistunut uuden kestävän kehityksen strategian valmistelussa. Strategiasta, joka on tarkoitus hyväksyä ensi kesäkuun huippukokouksessa, puuttuu visionäärisyys, kunnianhimo ja konkreettiset tavoitteet sekä aikataulut, uudet avaukset ja ideat. Esimerkiksi ekologisen verouudistuksen tai biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisen saralle ei näytetä menevän ollenkaan eteenpäin. Strategiasta näyttää muodostuvan selvästi heikompi kuin Göteborgissa vuonna 2001 hyväksytystä edellisestä versiosta.

Suomessa ollaan samaan aikaan EU-strategian kanssa valmistelemassa omaa kestävän kehityksen kansallista strategiaa. Leo Stranius edustaa Suomen strategiaa valmistelevassa työryhmässä suomalaisia ympäristöjärjestöjä, ml. Suomen luonnonsuojeluliitto. Tätä silmälläpitäen keskustelu EU-strategiasta oli erityisen kiinnostava.

Matkan aikana Erja Heino tapasi komission ympäristöpääosaston johtajan Timo Mäkelän sekä kävi keskusteluja EEB:n kanssa EU:n jätepuitedirektiivistä, luonnonvarojen kestävän käytön teemastrategiasta sekä jätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen teemastrategiasta. Itse kävin tapaamassa Parlamentin vihreän ryhmän ympäristöpoliittista neuvonantajaa ja MEP Satu Hassin erityisavustajaa.

Suomen puheenjohtajuuskauden aikana Suomen luonnonsuojeluliittoon kohdistunee paljon odotuksia Eurooppalaisten ympäristöjärjerjestöjen (ml. EEB) taholta. Tähän on syytä varautua tavalla tai toisella mahdollisuuksien mukaan. Seuraava EEB:n EU:n kestävän kehityksen strategiaa käsittelevä tapaaminen pidettänee 6.3.

2. Yhteenvetoa keskusteluista

Keskustelimme seminaaritauoilla Valtioneuvoston kanslian edustajan Eero Tuomisen ja Suomen pysyvän EU-edustuston ympäristövastaavan Camilla Lommi-Kippolan kanssa. He kaipaavat lisää tietoa siitä, mitä Suomessa tapahtuu ympäristöasioissa. Tietoa tulee vähän – edes teollisuus ei kerro ympäristösaavutuksistaan. Ympäristöjärjestöiltäkin toivotaan lisää viestejä. Esimerkiksi siitä eivät ole saaneet tietoa, että Suomen uudelleenkäyttöön perustuvien pakkausjärjestelmien ansiosta Suomessa syntyy vain puolet EU-maiden keskimääräisestä pakkausjätteen määrästä. Tietoa kannattaisi jakaa laajemmaltikin Brysselissä ja siis englanniksi.

Valmisteilla olevat jätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen teemastrategia, luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemastrategia sekä jätepuitedirektiivi edustavat samaa linjaa kuin SDS. Jos esitykset menisivät läpi komission ehdottamassa muodossa, taannuttaisiin EU:n ja jäsenmaiden ympäristöpolitiikassa huomattavasti. Komission tavoite purkaa lainsäädäntöä eli demokraattista päätöksentekoa ja siirtyä standardoinnin kaltaisiin vapaaehtoisiin ohjauskeinoihin edistyisi näin kertaheitolla. Luonnonvarojen kulutuksen tai jätteiden määrän vähentämiselle ei asetettaisi tavoitteita eikä taloudellisia tai lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

Myös keskustelu Timo Mäkelän kanssa osoitti, että komissiolla on suuri tarve purkaa ympäristölainsäädäntöä ja jättää asiat markkinoiden hoidettavaksi. On kuulemma suuria vaikeuksia edes pyrkiä pitämään kiinni olemassa olevista tuottajan vastuu lainsäädännöstä. Jätteiden synnyn ehkäisy jätetään jäsenmaiden jätesuunnitelmien varaan. Mutta komissio huolehtii ”kierrätyspolttoaineen” standardoinnin ja direktiivin vesittämisen avulla siitä, että aiemmin sentään puheissa kulkenut jätehierarkia romutetaan edistämällä polttoa yli kierrätyksen ja ehkäisynkin. Mäkelä jopa totesi, ettei jätedirektiivin hierarkia velvoita ketään. Myös luonnonvarojen kulutuksen tehostaminen jäisi jäsenmaiden kyvyn ja taidon varaan.

EEB:ssä puolestaan ollaan ”realisteja” eikä yritetä tämän taloudellisia arvoja korostavan ja ympäristöarvot unohtavan komission aikana vaatia ”liikaa”. Siksi kommentitkin tehdään sordiinolla. EEB:n toivoo, että jäsenmaat kuten Suomi näyttäisivät, että tolkullisten ympäristötavoitteiden asettaminen ja tehokkaiden ohjausvälineiden käyttäminen on mahdollista. Jotta kaikkein kauheimmat asiat saataisiin karsittua teemastrategia- ehdotuksista ja jätepuitedirektiivistä on joka jäsenmaassa yritettävä kiireesti lobata päättäviä tahoja, etenkin ympäristöministeriöitä. Jätteiden synnyn ehkäisyn teemastrategia on tarkoitus hyväksyä jo Itävallan puheenjohtajakaudella eli kesäkuun loppuun mennessä. Jätepuitedirektiivi halutaan läpi vuoden loppuun mennessä eli Suomen kaudella.

Helsingissä 23.1.2006

Leo Stranius ja Erja Heino

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli