HS/IS vaalikonevastaukset

HS/IS vaalikone

Koulutustaso:
Hallintotieteiden maisteri, johtamistaidon erikoisammattitutkinto, tietotekniikan mekaanikko

Tarkempi kuvaus:
HM, Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr) ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja (Luonto-Liitto) ja kahden pienen lapsen isä.

HELSINGIN SANOMAT

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä

Kaupungin tulee kohdella kaikkia toimijoita tasapuolisesti, eikä ottaa kantaa eri uskontojen puolesta tai vastaan. Olennaista on, että hanke täyttää kaavoituksen kriteerit.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä.

Perustuslain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kaikille. Kansalaisuus tai sen puute ei voi olla syy olla saamatta perusterveydenhoitoa. Monet pelkäävät ”terveysturismia”, mutta sellaisen lisääntymisestä ei ole merkkejä. Paperittomien perusterveydenhoito lisää kaikkien helsinkiläisten terveyttä ja turvallisuutta, ja tulee halvemmaksi kuin akuutti erikoissairaanhoito johon päädytään aiemman hoidon puutteessa.

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Helsinkiin tarvitaan lisää erilaisia kohtuuhintaisia asuntoja. Tämä tarkoittaa niin pieniä asuntoja kuin perheasuntojakin.

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kenenkään ei tulisi kärsiä melusta. Melu aiheuttaa stressiä ja lyhentää elinikää. Kaupungissa eniten melua aiheuttaa kuitenkin tieliikenne. Elävää kaupunkikulttuuria tulee tukea ja ulkoilmakonsertit voidaan järjestää ilman kohtuutonta meluhaittaa esimerkiksi suunnittelemalla paikat ja lavojen sijoittelu hyvin.

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Pakkolunastaminen loukkaa perusoikeuksia ja uhkaa luontoarvoja. Helsingissä kaupunki omistaa suurimman osan maastaan, joten pakkolunastukseen ei ole usein tarvetta. Sen olisi kuitenkin oltava käytettävissä oleva työkalu silloin, kun yhteisön etu sitä painavasti vaatii.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Täysin eri mieltä.

Kuntalaisten perusoikeuksista ei ole syytä tinkiä. Valitukset johtavat usein tarpeellisiin muutoksiin. Resursseja valitusten käsittelyyn tulee lisätä.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Auto tai autopaikka ei ole Helsingissä välttämättömyys kuin harvoille. Autopaikkojen kustannukset tulee siirtää käyttäjien maksettavaksi. Yksi autopaikka voi tällä hetkellä maksaa kaupungissa kymmeniätuhansia euroja ja nostaa sitä kautta kaikkien asuntojen, myös autottomien, hintoja.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Auraus ja väylien kunnostus tulisi tapahtua samanaikaisesti niin, että edellä aurataan autotie ja heti perässä tulisi pyörätien ja jalkaytävän auraus. Mikäli pyörätiet ja jalkakäytävät aurataan ensin ja autotiet sen jälkeen, voi käydä niin, että autotieltä lumet aurataan vain jo kerran auratulle jalkakäytävälle ja pyörätielle. Lisäksi tarvitaan enemmän erityiskalustoa jalkakäytävien ja pyöräteiden auraukseen ja kunnossapitoon.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Täysin eri mieltä.

Suuri osa helsinkiläisistä käyttää joukkoliikennettä. Joukkoliikenne on myös ympäristöystävällinen tapa liikkua kaupungissa paikasta toiseen. Mitä paremmat edellytykset ihmisillä on liikkua joukkoliikenteellä, sen paremmin sujuu myös niiden liikkuminen, jotka joutuvat pakosta käyttämään yksityisautoa.

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä.

Kirjasto on kirjojen lainaamis- ja lukupaikan ohella kaupunkilaisten tärkeä olohuone. Jakamis- ja kiertotalouden myötä on perusteltua, että kirjastosta voi tulevaisuudessa lainata myös esimerkiksi palveluita, harrastusvälineitä ja työkaluja.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kouluverkkoa kannattaa kehittää sen mukaan kun kaupunki ja sen oppilasmäärät muutenkin kehittyvät ja muuttuvat. Kouluverkosta ja opetuksen resursseista ei tule kuitenkaan leikata.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa lastensa kouluun. Itse sain esimerkiksi lapsena jatkaa itselle tutussa ja tärkeässä koulussa siitä huolimatta, että vanhempani muuttivat toiselle puolelle kaupunkia. Pitää kuitenkin varmistaa, etteivät koulut ole osaltaan lisäämässä eriarvoistumista.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jakamalla liikuntatunnit tyttöjen ja poikien kesken korostetaan turhaan sukupuolen merkitystä liikunnassa. Lisäksi alleviivataan sukupuolten välisiä lajimieltymyksiä. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Espanjassa tytöt ja pojat osallistuvat samoille liikuntatunneille. Myös Suomessa on kouluja, joissa liikuntatunnit on yhdistetty. Kokemusten perusteella sekaryhmissä kokeillaan laajemmin eri lajeja ja opitaan ottamaan toisten erilaisuus huomioon.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Täysin eri mieltä.

Kaikilla lapsilla pitää olla yhtäläinen oikeus lähikouluun taustastaan riippumatta.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Lasten päivähoito-oikeutta ei tule rajoittaa, vaikka vanhemmat olisivat kotonakin. Jokaisella tulee olla mahdollisuus lasten päivähoitoon.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Varsinkin alle 3-vuotiaat lapset hyötyvät kodinomaisesta ympäristöstä. Nykyinen järjestelmä kuitenkin heikentää naisten asemaa yhteiskunnassa. Vanhempainvapaamalli tulisi uudistaa 6+6+6 -mallin mukaisesti ja vanhemmuuden kustannuksia pitäisi jakaa tasaisemmin.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen sektorin etuna on se, että toimintaa voidaan ohjata muillakin perusteilla (esimerkiksi ekologiset ja sosiaaliset kriteerit) kuin sillä, mistä saadaan isoimmat voitot. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto taas säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei ole nytkään asuttu eikä asiasta päätetä kaupunginvaltuustossa. Ihmisillä on oikeus päättää, asuvatko he kaupungissa vai maaseudulla. Peruspalvelut pitää kuitenkin taata asuinpaikasta riippumatta.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Kansalaisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Homo- ja lesbosuhteet ovat totta riippumatta siitä, mitä niistä ajattelemme. Näissä suhteissa on myös lapsia. Lapsen kannalta on hyvä, jos hänellä on kaksi rakastavaa vanhempaa sukupuolesta riippumatta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisestä hädästä. Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia. (HS)

Täysin eri mieltä.

Tiukemmalla kurilla tuskin ratkaistaan koulujen ongelmia. Kuri ei auta oppimaan. Alueiden eriarvoistumiskehitykseen sekä koulujen resursointiin puuttumalla, esimerkiksi kouluavustajia ja erityisopettajia luokanopettajien avuksi lisäämällä, saadaan aikaan parempia tuloksia.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Täysin eri mieltä.

Itselleni kaikkein kovimpia arvoja ovat ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisempien puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia. Politiikalle hyvän arvopohjan muodostavat esimerkiksi avoimuus, läpinäkyvyys ja toisten kunnioittaminen. Myös onnellisuus, kohtuullisuus ja ekologisuus tarjoavat kestävän arvopohjan politiikalle.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Täysin eri mieltä.

Julkisten palveluiden järjestämisessä pitää huolehtia, että demokraattinen kontrolli säilyy. Esimerkiksi palvelusetelikokeilut ovat osoittaneet, että julkinen perusterveydenhoito toimii hyvin pienillä kustannuksilla. Suomalainen peruskoulujärjestelmä kerää kiitosta laadustaan myös kansainvälisesti. Julkiset palvelut ovat monin tavoin yleistä mainettaan parempia. Yksityisiä toimijoita mahtuu mukaan palveluiden tuottajiksi, mutta esim. pk-yritysten asema pitää varmistaa.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Peruspalveluiden leikkaaminen on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi varsinkin pidemmällä aikavälillä. Ympäristölle haitallisista tuista leikkaamalla voitaisiin saavuttaa Suomessa 3-4 miljardin euron säästöt. Leikkaukset palveluihin ja etuuksiin osuvat usein kaikkein heikko-osaisimpiin ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä vain lisää kustannuksia.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Täysin eri mieltä.

Tuloeroja tulee kaventaa. Tuloerojen kaventaminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Täysin eri mieltä.

Julkisten palveluiden järjestämisessä pitää huolehtia, että demokraattinen kontrolli säilyy. Sosiaali- ja terveyshuollon ohjaus voidaan pitää demokraattisen kontrollin ulottuvilla valitsemalla päättävät elimet suorilla vaaleilla. Hankinnoissa tulee varmistaa, että myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Täysin eri mieltä.

Talouskasvu ja työpaikkojen luonti tai ympäristöasiat ovat hyvin harvoin keskenään ristiriidassa. Talouden tulee toimia ympäristön asettamissa rajoissa. Ympäristölle haitalliset työpaikat ovat pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja tai talouskasvua.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ympäristölle haitallisista tukimuodoista ja hankkeista tulee luopua. Ei ole järkeä, että toisella kädellä tuetaan ympäristölle haitallista toimintaa ja toisella kädellä korjataan ympäristölle aiheutuneita vaurioita. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

ILTASANOMAT

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Täysin eri mieltä.

Kaikilla lapsilla pitää olla yhtäläinen oikeus lähikouluun taustastaan riippumatta.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Peruspalveluiden leikkaaminen on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi varsinkin pidemmällä aikavälillä. Ympäristölle haitallisista tuista leikkaamalla voitaisiin saavuttaa Suomessa 3-4 miljardin euron säästöt. Leikkaukset palveluihin ja etuuksiin osuvat usein kaikkein heikko-osaisimpiin ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä vain lisää kustannuksia.

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Kasvisruoan käyttöä tulee lisätä, koska se on ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta keskimääräistä sekaruokavaliota parempi vaihtoehto. On kuitenkin varmistettava, että kasvisruoka tehdään ammattitaitoisesti ja että siinä on tarpeeksi proteiineja.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Ketään ei saa jättää heitteille. Jokaisella on velvollisuus auttaa hädässä olevaa.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Täysin eri mieltä.

Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen sektorin etuna on se, että toimintaa voidaan ohjata muillakin perusteilla kuin sillä, mistä saadaan isoimmat voitot. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Täysin eri mieltä.

Julkisten palveluiden tarve ei ole välttämättä kiinni tulotasosta, vaikka palveluita (esim. päiväkoteja ja kouluja) on hyvä ohjata sinne, missä niille on tarvetta. Halukkuus maksaa julkisista palveluista verojen muodossa lisääntyy, kun on myös itse palvelujen käyttäjä. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisestä hadästä.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulisi kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulisi päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa. Tämän lisäksi pitää turvata kuntademokratian toteutuminen ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet. Kuntarajojen aiheuttamia ongelmia voidaan ratkaista myös muilla keinoilla kuin pakkoliitoksilla.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä.

Mahdollisuus sivistykseen ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta. Kirjastoilla on myös tärkeä sosiaalinen rooli.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Täysin eri mieltä.

Taide ja kulttuuri pitää ihmiset järjissään. Kulttuuripalvelut tukevat myös itsetuntemusta ja ihmisenä kasvua. Mielikuvituksen ruokkiminen parantaa kykyä erottaa fakta fiktiosta.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Nykyiset porrastukset toimivat huonosti. Päivähoidosta tulisi tehdä kaikille maksutonta.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi Helsingissä matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Olisi hyvä, että pääomatuloista kertyisi jotain kunnallekin.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei ole nytkään asuttu eikä asiasta päätetä kaupunginvaltuustossa. Ihmisillä on oikeus päättää asuvatko he kaupungissa vai maaseudulla. Peruspalvelut pitää taata asuinpaikasta riippumatta.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kännyköitä voi käyttää myös opetuksessa ja siihen liittyvässä tiedonhaussa. Säännöt kännyköiden käyttämiseen pitää kuitenkin olla selvillä, jotta keskittyminen myös opetukseen on mahdollista.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vaikka lahjakkaille pitää antaa mahdollisuus kehittää omaa osaamista, se ei saa tapahtua sen kustannukselle että oppilaita jaetaan tasoryhmiin, jotka lisäävät eriarvoistumista. Tasoryhmien sijaan opettajille tulee antaa valmiuksia kannustaa lahjakkaita lapsia eteenpäin.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Valtuustoryhmissä valta on usein keskittynyt ryhmien puheenjohtajille, jotka neuvottelevat tärkeimmistä kysymyksistä, esimerkiksi budjetista. Tämä voi ulkopuoliselta näyttää hyvä veli -verkostolta vaikka on osa normaalia edustuksellista demokraattista päätöksentekoa. Ihmisten suoria vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Tämä onnistuu esimerkiksi ottamalla Helsingissäkin käyttöön sitovat ja suorat kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet sekä tukemalla lähi- ja paikallisdemokratiaa.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Esimerkiksi naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on Suomessa pieni. Sukupuolikiintiöt ovat olleet tehokas keino edistää tasa-arvoa.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Täysin eri mieltä.

Gandhia mukaillen yhteiskunnan mitta on se, miten suhtaudumme kaikkein heikko-osaisimpiin. Tärkeintä on muuttaa yhteiskunnan rakenteita sellaiseksi, että kenenkään ei tarvitse kerjätä. On kuitenkin vastuutonta jättää hädässä oleva ihminen pulaan. Nykyisiä kerjäläisiä pitää auttaa, eikä heistä tule tehdä rikollisia.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Rasismia tulee vastustaa sen kaikissa ilmenemismuodoissa ja tunnustaa jokaisen ihmisen ihmisarvo. Kasvattajia perheistä ja päiväkodeista kouluihin ja muihin oppilaitoksiin on tuettava heidän tärkeässä tehtävässään kasvattaa aktiivisesti antirasistinen seuraava sukupolvi. On tehtävä töitä, jotta valtaväestö integroituisi itse paremmin monikulttuuriseen Suomeen.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaan kehoonsa liittyvistä asioista. Ihmisen omaa tahtoa on kuultava viimeiseen asti. Samalla on muistettava, että myös vaikeasti vammaisten ja parantumattomasti sairaiden elämä voi olla rikasta ja että eutanasiaan ei saa painostaa ulkopuolisten taholta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Täysin eri mieltä.

Terveyden kannalta ongelmalliset elintavat ovat usein opittuja, ja esimerkiksi terveyttä vaarantavat elintavat ja muu huono-osaisuus kietoutuvat yhteen ja siirtyvät helposti myös sukupolvelta toiselle. Elintapojen muuttaminen on vaikeaa. Rahallisten sanktioiden sijaan ihmisiä pitäisi tukea muutoksessa. Terveydenhuollossa tulee tukea ennaltaehkäiseviä ja elämänlaadun kohennukseen tähtääviä toimenpiteitä esimerkiksi yhdessä sosiaalitoimen kanssa.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Täysin eri mieltä.

Hädässä olevaa tulee auttaa riippumatta siitä, minkä maan kansalainen hän sattuu olemaan.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Tuloeroja tulee kaventaa. Tuloerojen kaventaminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

***