Helsingin Uutiset vaalikonevastaukset

Helsingin Uutiset vaalikone

1. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille

Samaa mieltä.

Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat niin erityistä tukea vaativien kuin nopeammin edistyvien oppilaiden huomioimisen.

2. Varhaiskasvatuksen pitää olla Helsingissä maksutonta

Samaa mieltä.

Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä.

3. Uuden valtuuston on korotettava veroprosenttia, jotta homekoulut ja päiväkodit saadaan korjattua

Samaa mieltä.

Helsingissä on paljon koulujen ja päiväkotien korjausvelkaa. Monet lapset, lastenhoitajat ja opettajat joutuvat olemaan päivittäin terveydelle vaarallisissa tiloissa.

4. Helsingin tulee rajoittaa erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamista tavallisiin päiväkotiryhmiin ja luokkiin.

Eri mieltä.

Erityistä tukea vaativat lapset hyötyvät siitä, että he saavat kasvaa ja oppia tavallisissa päiväkotiryhmissä ja luokissa. Tämä on mahdollista esimerkiksi lisäämällä koulunkäyntiavustajia.

5. Kaupungin pitää vuokrata tontti suurmoskeijalle.

Jokseenkin samaa mieltä (75%)

Kaupungin tulee kohdella kaikkia toimijoita tasapuolisesti, eikä ottaa kantaa eri uskontojen puolesta tai vastaan. Olennaista on, että hanke täyttää kaavoituksen kriteerit.

6. Helsingin kävelykeskustaa pitää voimakkaasti laajentaa nykyisestä ja vähentää autokaistojen määrää.

Samaa mieltä.

Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa.

7. Joukkoliikenteessä on tehtävä maksutonta, vaikka kunnallisveroprosentti nousisi.

Jokseenkin samaa mieltä (75%)

Joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi Helsingissä matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä.

8. Pääväylillä autoilevilta tulee periä tienkäyttö- tai muista vastaavia maksuja

Samaa mieltä

Tutkimusten mukaan liikenneturvallisuus paranisi ruuhkamaksujen myötä, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Myös ne, joiden on syystä tai toisesta pakko kulkea autolla hyötyisivät sujuvammasta liikenteestä. Ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi.

9. Helsingin suuret sisääntuoväylät on muutettava kaupunkibulevardeiksi, jotta asuntotuotantoa niiden varsille voidaan lisätä.

Samaa mieltä.

Kaupunkibulevardit vähentävät asuntorakentamisen painetta luonto- ja virkistysalueilta sekä ovat investointi joukkoliikenteeseen. Hämeenlinnan bulevardi tulee kuitenkin rakentaa niin, että Keskuspuistoa ei nakerreta.

10. Autoliikennettä on siirrettävä keskustassa tunneleihin liikenteen ruuhkien purkamiseksi

Eri mieltä.

Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa. Sitä varten ei kuitenkaan ole tarpeen rakentaa esimerkiksi suunnattoman kallista keskustatunnelia, joka olisi turha investointi yksityisautoiluun.

11. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi tarvitaan merkittävästi nykysuunnitelmia enemmän korkeita tornitaloja.

Osittain samaa mieltä (75%)

Rakentamalla korkeammalle, voidaan säästää joitakin viher- ja luontoalueita. Samaan aikaan täytyy kuitenkin varmistaa, että katutila säilyy viihtyisänä. Lisäksi korkealle rakentaminen ei sovi kaikkialle Helsinkiin.

12. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen

Samaa mieltä

Palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen johtaa eriarvoistumiseen. Tuloeroja tulee kaventaa. Tuloerojen kaventaminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

13. Vanhuspalveluiden turvaamiseksi kotipalvelun henkilöstömäärää on lisättävä tuntuvasti

Samaa mieltä

Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Kotona asuminen parantaa usein vanhusten elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä. Tätä voidaan tukea kotihoidon palveluita parantamalla. Esimerkiksi digitaaliset etähoitoratkaisut voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Kaikilla ei kotihoitoon ole mahdollisuutta, jolloin kaikille vanhuksille tulee taata myös tarvittaessa laadukas palvelukotipaikka.

14. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon

Samaa mieltä

Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto taas säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.

15. Maakuntahallinnon sijasta parempi vaihtoehto on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten liittäminen yhteen.

Osittain samaa mieltä (75%)

Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulisi kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulisi päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa. Tämän lisäksi pitää turvata kuntademokratian toteutuminen ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet. Kuntarajojen aiheuttamia ongelmia voidaan ratkaista myös muilla keinoilla kuin pakkoliitoksilla.

16. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla

Samaa mieltä

Ihmisten suoria vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Tämä onnistuu esimerkiksi ottamalla Suomessakin käyttöön sitovat ja suorat kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet sekä tukemalla lähi- ja paikallisdemokratiaa. Esimerkiksi Helsinki ansaitsisi vaaleilla valitun pormestarin.

17. Eutanasia tulee laillistaa

Osittain samaa mieltä (75%)

Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaan kehoonsa liittyvistä asioista. Ihmisen omaa tahtoa on kuultava viimeiseen asti. Samalla on muistettava, että myös vaikeasti vammaisten ja parantumattomasti sairaiden elämä voi olla rikasta ja että eutanasiaan ei saa painostaa ulkopuolisten taholta.

18. Alkoholin myyntiä pitää vapauttaa entisestään ravintoloissa ja kaupoissa.

Osittain eri mieltä (25%)

Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen.

19. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki, pitäisi katkaista heti.

Eri mieltä

Perustuslain mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kaikille. Kansalaisuus tai sen puute ei voi olla syy olla saamatta perusterveydenhoitoa. Turvapaikanhakijoiden perusterveydenhoito lisää kaikkien helsinkiläisten terveyttä ja turvallisuutta, ja tulee halvemmaksi kuin akuutti erikoissairaanhoito johon päädytään aiemman hoidon puutteessa.

20. Maahanmuuttajien sopeutumista on edistettävä esimerkiksi kieltämällä täyshunnut ja burkinien eli täyspeittävien uimapukujen käyttö.

Eri mieltä.

Burkhien kieltäminen johtaisi niitä käyttävien maahanmuuttajien vapauksien kaventamiseen. Kiellon seurauksena kävisi niin, että burkhaan eivät saisi enää pukeutua ne, jotka haluavat tehdä sen omasta tahdostaan. Lisäksi burkhaa suvun ja yhteisön painostamina käyttävät eivät enää pääsisi yksin kotoaan ulos.

AVOIN: Millä konkreettisilla tavoilla lisäisit kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

1. Lisätään vuokra-asuntoja sekä Hitas-, osaomistus-, asumisoikeus-, nuoriso- ja opiskelijaasuntoja.

2. Lisätään pienten asuntojen rakentamista.

3. Kohtuullistetaan tonttivuokria.

4. Vähennetään pakollisia pysäköintipaikkoja.

5. Kehitetään asumistukimalli, jossa tuen määrä irrotetaan yksittäisen asunnon vuokrasta ja sen sijaan sidotaan se alueen yleiseen vuokratasoon, ruokakunnan kokoon ja tuloihin. Näin asumistuen korotus ei johtaisi markkinahintojen nousuun ja se kannustaisi nykyistä paremmin etsimään itselleen ja omalle tulotasolle soveltuvaa asuntoa.

Esittely:

Kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja, ympäristöjärjestöjohtaja ja hallintotieteiden maisteri sekä kahden pienen lapsen isä.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!