Helsingin Uutiset vaalikone
1. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille
Samaa mieltä.
Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat niin erityistä tukea vaativien kuin nopeammin edistyvien oppilaiden huomioimisen.
2. Varhaiskasvatuksen pitää olla Helsingissä maksutonta
Samaa mieltä.
Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä.
3. Uuden valtuuston on korotettava veroprosenttia, jotta homekoulut ja päiväkodit saadaan korjattua
Samaa mieltä.
Helsingissä on paljon koulujen ja päiväkotien korjausvelkaa. Monet lapset, lastenhoitajat ja opettajat joutuvat olemaan päivittäin terveydelle vaarallisissa tiloissa.
4. Helsingin tulee rajoittaa erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamista tavallisiin päiväkotiryhmiin ja luokkiin.
Eri mieltä.
Erityistä tukea vaativat lapset hyötyvät siitä, että he saavat kasvaa ja oppia tavallisissa päiväkotiryhmissä ja luokissa. Tämä on mahdollista esimerkiksi lisäämällä koulunkäyntiavustajia.
5. Kaupungin pitää vuokrata tontti suurmoskeijalle.
Jokseenkin samaa mieltä (75%)
Kaupungin tulee kohdella kaikkia toimijoita tasapuolisesti, eikä ottaa kantaa eri uskontojen puolesta tai vastaan. Olennaista on, että hanke täyttää kaavoituksen kriteerit.
6. Helsingin kävelykeskustaa pitää voimakkaasti laajentaa nykyisestä ja vähentää autokaistojen määrää.
Samaa mieltä.
Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa.
7. Joukkoliikenteessä on tehtävä maksutonta, vaikka kunnallisveroprosentti nousisi.
Jokseenkin samaa mieltä (75%)
Joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi Helsingissä matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä.
8. Pääväylillä autoilevilta tulee periä tienkäyttö- tai muista vastaavia maksuja
Samaa mieltä
Tutkimusten mukaan liikenneturvallisuus paranisi ruuhkamaksujen myötä, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Myös ne, joiden on syystä tai toisesta pakko kulkea autolla hyötyisivät sujuvammasta liikenteestä. Ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi.
9. Helsingin suuret sisääntuoväylät on muutettava kaupunkibulevardeiksi, jotta asuntotuotantoa niiden varsille voidaan lisätä.
Samaa mieltä.
Kaupunkibulevardit vähentävät asuntorakentamisen painetta luonto- ja virkistysalueilta sekä ovat investointi joukkoliikenteeseen. Hämeenlinnan bulevardi tulee kuitenkin rakentaa niin, että Keskuspuistoa ei nakerreta.
10. Autoliikennettä on siirrettävä keskustassa tunneleihin liikenteen ruuhkien purkamiseksi
Eri mieltä.
Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa. Sitä varten ei kuitenkaan ole tarpeen rakentaa esimerkiksi suunnattoman kallista keskustatunnelia, joka olisi turha investointi yksityisautoiluun.
11. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi tarvitaan merkittävästi nykysuunnitelmia enemmän korkeita tornitaloja.
Osittain samaa mieltä (75%)
Rakentamalla korkeammalle, voidaan säästää joitakin viher- ja luontoalueita. Samaan aikaan täytyy kuitenkin varmistaa, että katutila säilyy viihtyisänä. Lisäksi korkealle rakentaminen ei sovi kaikkialle Helsinkiin.
12. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen
Samaa mieltä
Palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen johtaa eriarvoistumiseen. Tuloeroja tulee kaventaa. Tuloerojen kaventaminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.
13. Vanhuspalveluiden turvaamiseksi kotipalvelun henkilöstömäärää on lisättävä tuntuvasti
Samaa mieltä
Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Kotona asuminen parantaa usein vanhusten elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä. Tätä voidaan tukea kotihoidon palveluita parantamalla. Esimerkiksi digitaaliset etähoitoratkaisut voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Kaikilla ei kotihoitoon ole mahdollisuutta, jolloin kaikille vanhuksille tulee taata myös tarvittaessa laadukas palvelukotipaikka.
14. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon
Samaa mieltä
Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto taas säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.
15. Maakuntahallinnon sijasta parempi vaihtoehto on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten liittäminen yhteen.
Osittain samaa mieltä (75%)
Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulisi kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulisi päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa. Tämän lisäksi pitää turvata kuntademokratian toteutuminen ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet. Kuntarajojen aiheuttamia ongelmia voidaan ratkaista myös muilla keinoilla kuin pakkoliitoksilla.
16. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla
Samaa mieltä
Ihmisten suoria vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Tämä onnistuu esimerkiksi ottamalla Suomessakin käyttöön sitovat ja suorat kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet sekä tukemalla lähi- ja paikallisdemokratiaa. Esimerkiksi Helsinki ansaitsisi vaaleilla valitun pormestarin.
17. Eutanasia tulee laillistaa
Osittain samaa mieltä (75%)
Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaan kehoonsa liittyvistä asioista. Ihmisen omaa tahtoa on kuultava viimeiseen asti. Samalla on muistettava, että myös vaikeasti vammaisten ja parantumattomasti sairaiden elämä voi olla rikasta ja että eutanasiaan ei saa painostaa ulkopuolisten taholta.
18. Alkoholin myyntiä pitää vapauttaa entisestään ravintoloissa ja kaupoissa.
Osittain eri mieltä (25%)
Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen.
19. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki, pitäisi katkaista heti.
Eri mieltä
Perustuslain mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kaikille. Kansalaisuus tai sen puute ei voi olla syy olla saamatta perusterveydenhoitoa. Turvapaikanhakijoiden perusterveydenhoito lisää kaikkien helsinkiläisten terveyttä ja turvallisuutta, ja tulee halvemmaksi kuin akuutti erikoissairaanhoito johon päädytään aiemman hoidon puutteessa.
20. Maahanmuuttajien sopeutumista on edistettävä esimerkiksi kieltämällä täyshunnut ja burkinien eli täyspeittävien uimapukujen käyttö.
Eri mieltä.
Burkhien kieltäminen johtaisi niitä käyttävien maahanmuuttajien vapauksien kaventamiseen. Kiellon seurauksena kävisi niin, että burkhaan eivät saisi enää pukeutua ne, jotka haluavat tehdä sen omasta tahdostaan. Lisäksi burkhaa suvun ja yhteisön painostamina käyttävät eivät enää pääsisi yksin kotoaan ulos.
AVOIN: Millä konkreettisilla tavoilla lisäisit kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
1. Lisätään vuokra-asuntoja sekä Hitas-, osaomistus-, asumisoikeus-, nuoriso- ja opiskelijaasuntoja.
2. Lisätään pienten asuntojen rakentamista.
3. Kohtuullistetaan tonttivuokria.
4. Vähennetään pakollisia pysäköintipaikkoja.
5. Kehitetään asumistukimalli, jossa tuen määrä irrotetaan yksittäisen asunnon vuokrasta ja sen sijaan sidotaan se alueen yleiseen vuokratasoon, ruokakunnan kokoon ja tuloihin. Näin asumistuen korotus ei johtaisi markkinahintojen nousuun ja se kannustaisi nykyistä paremmin etsimään itselleen ja omalle tulotasolle soveltuvaa asuntoa.
Esittely:
Kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja, ympäristöjärjestöjohtaja ja hallintotieteiden maisteri sekä kahden pienen lapsen isä.