Liikenne- ja viestintäministeriö on viimeisen vuoden ajan selvittänyt yhdessä konsulttiyritysten kanssa erilaisia ruuhkamaksumalleja. Yhdeksästä eri vaihtoehdosta lähemmin on tarkasteltu kolmea mallia sekä vaihtoehtoa, jossa ruuhkamaksuja ei otettaisi käyttöön ollenkaan.
Tällä hetkellä ruuhkamaksuja suunnitellaan vain pääkaupunkiseudulle. Myöhemmin konseptia voidaan kuitenkin laajentaa muuallekin.
Tarkastelun loppusuoralla mukana olleet mallit ovat ohitusportteihin, mikroaaltotekniikkaan ja kameravalvontaan perustuva kehämalli ja linjamalli sekä matkaperustainen, satelliititekniikkaan ja kameravalvontaan perustuva vyöhykemalli.
Maksuperusteet ovat erilaisia, mutta maksimimaksu päivittäin olisi kaikissa malleissa esimerkiksi kuusi euroa päivässä. Iltaisin, yöllä ja viikonloppuisin maksuja ei kerättäisi. Auki on se, kerätäänkö maksua tavaraliikenteeltä.
Suomen Luonto -lehti teetti helmikuussa 2009 Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisten asenteista ruuhkamaksuja kohtaan. Kyselyn mukaan 43 prosentin mielestä pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut kun vastustajia oli vain 38 prosenttia.
Ruuhkamaksuselvitys luovutetaan kesäkuussa ministerille. Tämän jälkeen alkaa poliittinen prosessi, jossa päätetään otetaanko maksut käyttöön vai ei.
Kuusi syytä ottaa käyttöön ruuhkamaksut
1. Ruuhkamaksut lisäävät liikennejärjestelmän toimivuutta ja vähentävät ruuhkia.
2. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy
3. Liikenneonnettomuudet vähenevät.
4. Kasvihuonekaasupäästöt, hiukkaspäästöt ja muut ympäristövaikutukset vähenevät.
5. Maankäyttöön liittyvät vaikutukset ovat myönteisiä.
6. Ruuhkamaksujen käyttöönotto on yhteiskuntatalouden kannalta kannattavaa.
Leo Stranius
Kirjoitus on julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä (3/2009)
