Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön mukaan eläintuotanto on vastuussa jopa 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy tavalla tai toisella maatalouteen. Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi.
Suomessa ravinnosta aiheutuu noin neljännes yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Eniten haitallisia ympäristövaikutuksia ja syntyy naudanlihasta ja juustosta .
EU:n maatalous- ja rakennepolitiikkaa tulisi viedä ympäristömyönteisempään suuntaan. Maatalouden tukia on uudistettava luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen hyvän tilan turvaamiseksi säilyttämällä riittävästi perinnebiotooppeja ja niitä korvaavia elinympäristöjä, kuten kesantoja.
EU:n nykyisen maatalouspolitiikan painotus, joka suosii suuria tilakokoja ja tehotuotantoa, tulisi suunnata pientiloja sekä lähi- ja luomutuotantoa tukevaan suuntaan. Ruokaa tulee tuottaa eläinrehun sijaan suoraan ihmisille. EU:n tulee pyrkiä geenimuuntelusta (GM) vapaaksi alueeksi. Nämä linjaukset tulee sisällyttää yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, joka astuu voimaan vuonna 2013.
Myös kuluttajat toivovat GM-vapaita ja turvallisia elintarvikkeita. GM-vapaaksi julistautuminen ei olisi edes ainutlaatuista Euroopassa. Esimerkiksi Norja, Unkari, Kreikka, Itävalta, Puola ja Sveitsi yrittävät sanoa kaikki ei geenimanipuloinnille.
Euroopan parlamentilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää siirtymistä ympäristöä vähemmän kuormittavaan ja turvalliseen ruokavalioon. Ympäristöystävällinen ruoka on usein myös terveellistä. Näin kansanterveyskin paranisi merkittävästi.
Leo Stranius
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava
Kirjoitus on julkaistu Vihreiden eurovaalilehdessä keväällä 2009.
