Keski-Uudenmaan kuntien ilmastotavoitteet riittämättömiä

Keski-Uudenmaan kunnat valmistelevat parhaillaan yhteistä ilmastostrategiaa (Keski-Uusimaa 11.1.2010). Toisin kuin uutisessa väitetään, käsillä olevan strategialuonnoksen mukaan (s. 20) Kuuma -kuntien vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöskenaariot ovat vuoden 2006 kokonaispäästöihin verrattuna tavoiteskenaariossa vain yhden prosentin pienemmät. Edelleen henkeä kohden tavoiteskenaariossa päästöjen arvioidaan olevan 24 prosenttiä pienemmät vuonna 2030 vuoden 2006 tasoon verrattuna.

Strategiassa ehdotetut toimenpiteet ovat yleisesti ottaen oikeansuuntaisia: parannetaan energiatehokkuutta ja panostetaan energiansäästöön, lisätään uusiutuvien energialähteiden sekä joukko- ja kevyen liikenteen käyttöä, vähennetään jätemääriä ja otetaan ilmastokysymykset huomioon yhdyskuntasuunnittelussa.

”Taso on ala-arvoinen.”

Toimenpiteiden kunnianhimon taso on ilmastotieteen asettamiin haasteisiin ja oikeudenmukaisiin päästövähennystavoitteisiin nähden kuitenkin ala-arvoinen. Vertailun vuoksi. Esimerkiksi hiilineutraalit kunnat-hankkeen kuntien (Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, Uusikaupunki) tavoite on 80 prosentin päästövähennykset vuosien 2020-2030 aikana.

Samaan aikaan myös nopeasti kasvava Vantaa on sitoutunut vähintään viiden prosentin vuosittaisiin päästövähennyksiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on luvannut hiilineutraalia Helsinkiä ja Helsingin Energialla on suunnitelma, jolla päästöjä voidaan vähentää 98 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudenmaan liiton tavoitteena onkin, että Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta. Miten tämä voi olla mahdollista, mikäli Keski-Uudenmaan kunnat eivät ota edes ensimmäistä askelta tiellä kohti päästöjen merkittävää vähentämistä vuoteen 2020 mennessä?

Mikäli maailmanlaajuinen lämpeneminen halutaan pitää noin kahden asteen tuntumassa (EU:n ja Suomen tavoite), tulisi Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin (2007) mukaan teollisuusmaissa päästöjä vähentää vähintaan 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Päästöt ovat kuitenkin IPCC:n raportin jälkeen kasvaneet ennakoitua voimakkaammin.

Tästä syystä päästövähennysten teollisuusmaissa, kuten Suomessa ja Kuuma-kunnissa, tulisi olla vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.

EU ja Suomi ovat jo sitoutuneet 20 ja 30 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, joten tulisi olla selvää, että tavoitetason tulisi olla vähintään tuota luokkaa tai mielummin selvästi yli myös Keski-Uudenmaan kuntien alueella. Lisäksi Suomen ilmasto- ja energipoliittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan tavoitteeksi vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteet vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tulisi ottaa lähtökohdaksi kun asetataan pitkän tähtäimen tavoitteita.

On erinomaisen hyvä, että Keski-Uudenmaan kuntien alueella otetaan ilmastonmuutos tosissaan. Valitettavasti käsillä olevan strategian luonnoksessa asetetut tavoitteet ovat täysin riittämättömiä.

Leo Stranius
Puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojelululiiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami