Ylellä oli juttu lentopalloilija Mikko Eskosta, joka pystyy pelaamaan huipputasolla vielä 47-vuotiaana. Jutun yhteydessä esiteltiin myös hänen treeniviikkonsa.
Aloin laskea määriä.
Viikon aikana treeniä kertyi noin 9 tuntia:
-lajiharjoittelua noin 5,5 tuntia (sisältäen yhden pelin, noin 2 tuntia)
-muuta harjoittelua noin 3,5 tuntia
-yksi selkeä lepopäivä
Kokonaisuus on yllättävän maltillinen. Ainakin jos mielikuva huippu-urheilijasta on loputon treenaaminen.
Myönnän, että ensimmäinen reaktioni oli: onpa vähän.
Kun vertasin tätä omaan arkeeni, kontrasti oli kiinnostava. Treenaan triathlonia puhtaasti omaksi ilokseni ja hyvinvoinnin vuoksi. Tavoitteenani pysyä terveenä ja jaksaa tehdä työtä ilmaston ja luonnon puolesta niin hyvin kuin pystyn.
Tällä hetkellä viikkoni näyttää karkeasti tältä:
-uintia, pyöräilyä, juoksua ja hieman salia
-yhteensä noin 11 tuntia viikossa
-lisäksi lähes päivittäin arkipyöräilyä ja lyhyt aamujumppa
Ja tämä on vielä kevennetty kausi. Viime syksynä treenimäärät nousivat helposti 15 tuntiin viikossa ja päälle arkiliikunta.
Ylen jutussa Mikko Eskon huippukunnon taustalla mainittiin viisi syytä: kilpailuvietti, terveenä pysyminen, fysiikka, pelipaikka ja intohimo.
Triathlon on tietysti eri laji kuin lentopallo. Oikeastaan neljä lajia yhdessä. Vertailu herätti silti ajatuksen.
Ehkä huipputaso ei synnykään aina lisäämällä määrää.
Ehkä tärkeämpää on:
-palautuminen
-laatu
-kokemus
-ja se, että tekee juuri sitä, mihin oma keho ja elämäntilanne parhaiten sopivat
Jos joskus haluaisin itse “huipputasolle”, minun ei ehkä tarvitsisi treenata enemmän. Pitäisi treenata päinvastoin vähän vähemmän. Ja hankkia ainakin lisää kilpailuviettiä.
Se kuulostaa yllättävän vaikealta.
Ylen juttu Mikko Eskosta löytyy täältä: https://yle.fi/a/74-20198153
Huomaan, että aika monissa asioissa liioittelen määrää, vaikka laatu ja palautuminen voisivat viedä pidemmälle. Miten sulla?
***
Huomio:
Tämä teksti on osa viikkohavaintojani, joita julkaisen säännöllisesti Substackissa. Siellä kirjoitan mm. kirjoista, arjen havainnoista ja kestävästä elämästä.
