Tekoälyn päästöistä on puhuttu paljon. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi yhden ChatGPT-haun päästöt voivat olla jopa 10-100 kertaa suuremmat kuin perinteisen Google-haun päästöt ollen jopa 5-50 gCO2e per haku. Tämä vastaa helposti jo useamman sadan metrin fossiiliautoilua. Kun tekoälyhakuja tekee kymmeniä tai satoja päivässä, alkaa päästöjä kertymään jo ihan merkittävä määrä.
Google julkaisi (https://cloud.google.com/blog/products/infrastructure/measuring-the-environmental-impact-of-ai-inference) vihdoin tietoja oman tekoälynsä energiankulutuksesta ja päästöistä. Googlen mukaan tehostumiskehitys on ollut huimaaa. Tällä hetkellä arvioidaan, että yksi tekstipohjainen tekoälyhaku kuluttaa 0,24 Wh energiaa, joka tarkoittaa noin 0,03 gCO2e päästöjä per haku kuluttaen noin 0,26 millilitraa vettä (vastaa noin viittä pisaraa). Vastaavasti yksi ChatGPT-haku (https://blog.samaltman.com/the-gentle-singularity) kuluttaa energiaa 0,34 Wh ja aiheuttaa näin noin 0,04 gCO2e päästöt.
Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. Isoa kuvaa nämä eivät silti muuta. Vaikka energiankulutus olisi 1 Wh eli nelinkertainen per haku, eivät päästöt olisi kuin 0,125 gCO2e eli edelleen 40-400 kertaa pienemmät kuin mitä olen aiemmin kuvitellut.
Olennaista on kuitenkin huomata, että kyse on tekstipohjaisesta käytöstä. Kollega töissä muistutti, että kuvien ja varsinkin videoiden tuotanto kuluttaa energiaa moninkertaisesti. Esimerkiksi James O’Donnell ja Casey Crownhart arvioivat MIT Technoly Review:ssä julkaistussa artikkelissa (https://www.technologyreview.com/2025/05/20/1116327/ai-energy-usage-climate-footprint-big-tech/), että kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.
Ylipäätään on tietysti syytä suhtautua kriittisesti toimijoiden omiin arvioihin. On selvää, että tekoälyyn valtavia summia investoivat teknologiajätit haluavat saada päästötiedot näyttämään. Mahdollisimman hyviltä. Lisäksi kannattaa huomata, että esimerkiksi Googlen kokonaispäästöt ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti johtuen suurelta osin tekoälyn tuomasta lisäenergian kulutuksesta. Vaikka päästöt hakua kohti olisivat pienet, niitä tehdään helposti miljardeja päivässä ja tämä aiheuttaa tietysti isot päästöt. Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. Nähtäväksi jää, pystyykö esimerkiksi Google ja muut yhtiöt pitämään lupauksensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Toivottavaa olisi, että mukaan laskelmaan otettaisiin vähintään tekoälyn koulutukseen liittyvä energiankulutus ja päästöt.
Lopuksi kannattaa muistaa, että tekoälyn aiheuttaman energiatuotannon päästöt riippuvat pitkälti siitä missä ja miten energia on tuotettu. Tämä tulisi ottaa arviossa huomioon. Data- ja palvelinkeskukset sijaitsevat valitettavasti usein siellä, missä energia on halpaa ja sitä on varmasti saatavilla eikä välttämättä siellä missä se on kaikkein vähäpäästöisintä.
Kimmoke tähän kirjoitukseen tuli alunperin Hannah Richien uutiskirjeesta. Sekin kannattaa lukea täältä (https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/ai-footprint-august-2025)
