Viime vuosina sähköpyörät ovat yleistyneet huimaa vauhtia. Varsinkin tämä on näkynyt työsuhdepyörissä. Esimerkiksi Vapaus Bikes Finland Oy:n tekemässä työsuhdepyöriä koskevassa selvityksessä (https://www.vapaus.io/tyosuhdepyora-tutkimus) peräti 76 % oli valinnut sähköpyörän.
Olennaista pyöräilyn ilmastovaikutuksia arvioitaessa on tietysti huomioida se, millaista liikkumista pyöräily tai sähköpyöräily korvaa vai tuleeko kilometrit (ja niiden päästöt) vain jo olemassaolevan liikkumisen lisäksi/päälle, jolloin päästötkin ovat lisäisiä.
Käytännössä sähköpyörän valmistuksen päästöt ovat noin 150 kgCO2e vrt. tavallisen pyörän valmistuksen päästöt noin 100 kgCO2e (tai vrt. auton valmistuksen päästöt 5000-10 000 kgCO2e). Tuo 50 kilon päästöero sähköpyörän ja perinteisen pyörän valmistuksen päästöissä vastaa noin 333 kilometrin autoilua (150 gCO2e/km päästävällä autolla).
Sähköpyörää varten tuotetun sähkön päästöt Suomessa Suomen sähköverkossa ladattuna ovat noin gramman CO2e kilometriä kohti eli (esim vrt. se auto 150 gCO2e/km). Pyöräilyn energiantarve (30-50 kcal/km) tarkoittaa, että ruokavaliosta riippuen sen tarvitseman energiatarpeen tyydyttämisen päästöt voivat olla jopa 5-50 gCO2e/km.
Mitä enemmän sähköpyörällä siis käyttää verkkosähköä ja mitä vähemmän kehon tuottamaa energiaa, sen parempi ilmaston kannalta. Itse olen kuitenkin valinnut lihasvoimalla toimivan pyörän ja mahdollisimman ilmastoystävällisen ruokavalion (eli tuon noin 5 gCO2e/km) terveys- ja hyvinvointisyistä ilmaston/päästöjen kustannuksella.
Kuinka paljon sähköpyörällä tulisi sitten polkea, jotta sen valmistuksen ilmastovaikutukset tulisi kuitattua lihasvoimalla toimivan pyörän valmistukseen verattuna?
Jos oletetaan, että tavallisen pyörän energiantarpeen tyydyttäminen tarkoittaa noin 25 gCO2e/km ja sähköpyörän sähköntuotannon päästöt Suomessa ovat noin gramman per kilometri, tarkoittaa tämä sitä, että sähköpyörällä pitää ajaa (pelkällä sähköllä ilman lihasvoimaa) vähintään 2083 kilometriä, jotta sähköpyöräily on fiksumpaa kuin lihasvoimapyöräily. Kolmen vuoden käyttöoletuksella siis vähintään 694 km/vuosi. Todellisuudessa sähköpyörälläkin tulee käytettyä lihasvoimaa. Sanotaan vaikka puolet perinteiseen pyörään verrattuna. Tällöin sähköpyörän rajahyöty suhteessa pelkällä lihasvoimalla kulkevaan pyörään verrattuna päästöjen näkökulmasta menee vasta noin 4000 km kohdalle eli 1333 km/vuosi.
Esimerkiksi alussa mainitun työsuhdepyöräilijöitä koskevan selvityksen mukaan keskimääräinen pyöräiltyjen kilometrien määrä vuonna 2024 oli 1277 km. Samasta selvityksestä löytyy tieto, että Traficomin Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset pyöräilivät keskimäärin 247 kilometriä vuodessa (vuonna 2021). Vapauden selvityksen mukaan työsuhdepyöräilijöissä, jotka siis ovat selvästi suomalaisia aktiivisempia pyöräilijöitä, sähköpyörän valinneet ajoivat keskimäärin 1119 km, tavallisen pyörän valinneet peräti 1788 km vuodessa.
Jos siis ajat sähköpyörällä enemmän kuin 1333 km/vuosi, kannattaa ilmaston näkökulmasta käyttää sähköpyörää. Muussa tapauksessa kannattaa käyttää perinteistä pelkällä lihasvoimalla toimivaa pyörää.
PS.
Oma kysymyksensä on, kannattaako tai tuleeko pyöräilystä aiheutuvan energiankulutuksen (ruoka) päästöjä huomioida tässä lainkaan? Suomalaisista ylipainoisia on lähes 60 % ja olisi tietysti vain hyvä, että ihmiset liikkuisivat ja pyöräilisivät enemmän. Tämä tukee luonnollisesti sitä, että kannattaa valita perinteinen pyörä. Toisaalta, jos pyöräilyn kynnys madaltuu sähköpyörän ansiota ja kilometrejä kertyy vuositasolla esim tuplasti enemmän kuin tavallisella pyörällä, kannattaa tietysti valita edes sähköpyörä.
Omalta osaltani tilanne on kuitenkin se, että normaalipainoisena olen viimeisen viiden vuoden aikana pyöräillyt noin 35 000 km eli noin 7000 km vuodessa. Käytännössä tämä on tarkoittanut vegaaniruokavaliolla vähintään noin 210 kgCO2e ”lisäpäästöjä” eli noin 42 kgCO2e päästöjä vuodessa. 42 kgCO2e vastaa fossiiliautolla (150gCO2e/km) noin 280 km ajoa eli ei toki kovin paljon.
Oma viime vuosien keskimääräinen päivittäinen kalorikulutus on ollut noin 3500 kcal/päivä eli päivittäin minulle tulee liikunnasta noin 1500 kcal ylimääräinen kulutus (tässä on pyöräkilometrien lisäksi mukana juoksu, uinti, fysiikkatreenit ja kaikki muut). Tämä taas esim mahdollisimman ilmastoystävällisenllä vegaaniruokavaliolla korvattuna (0,2gCO2e/kcal) vastaa noin 109 kgCO2e päästöjä vuodessa eli noin 730 km fossiiliautolla ajoa.
…mutta tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos syötkin sekaruokavaliota. Silloin päästöt kulutettua kcal kohti ovat noin kymmenkertaiset eli mun 7000 km vuosittaisen pyöräilyn osalta päästöt olisivat viiden vuoden ajalta 2,1 tonnia CO2e ja vuodessa 420 kgCO2e. Tämä on jo merkittävä lisäys, jos muistetaan, että kestävä taso on noin 700 kgCO2e, johon kaikkien maailman ihmisten pitäisi mahdollisimman nopeasti vuositasolla päästä.
