Kannattaako ilmastonäkökulmasta valita sähköpyörä vai tavallinen pyörä?

Viime vuosina sähköpyörät ovat yleistyneet huimaa vauhtia. Varsinkin tämä on näkynyt työsuhdepyörissä. Esimerkiksi Vapaus Bikes Finland Oy:n tekemässä työsuhdepyöriä koskevassa selvityksessä (https://www.vapaus.io/tyosuhdepyora-tutkimus) peräti 76 % oli valinnut sähköpyörän.

Olennaista pyöräilyn ilmastovaikutuksia arvioitaessa on tietysti huomioida se, millaista liikkumista pyöräily tai sähköpyöräily korvaa vai tuleeko kilometrit (ja niiden päästöt) vain jo olemassaolevan liikkumisen lisäksi/päälle, jolloin päästötkin ovat lisäisiä.

Käytännössä sähköpyörän valmistuksen päästöt ovat noin 150 kgCO2e vrt. tavallisen pyörän valmistuksen päästöt noin 100 kgCO2e (tai vrt. auton valmistuksen päästöt 5000-10 000 kgCO2e). Tuo 50 kilon päästöero sähköpyörän ja perinteisen pyörän valmistuksen päästöissä vastaa noin 333 kilometrin autoilua (150 gCO2e/km päästävällä autolla).

 Sähköpyörää varten tuotetun sähkön päästöt Suomessa Suomen sähköverkossa ladattuna ovat noin gramman CO2e kilometriä kohti eli (esim vrt. se auto 150 gCO2e/km). Pyöräilyn energiantarve (30-50 kcal/km) tarkoittaa, että ruokavaliosta riippuen sen tarvitseman energiatarpeen tyydyttämisen päästöt voivat olla jopa 5-50 gCO2e/km.

Mitä enemmän sähköpyörällä siis käyttää verkkosähköä ja mitä vähemmän kehon tuottamaa energiaa, sen parempi ilmaston kannalta. Itse olen kuitenkin valinnut lihasvoimalla toimivan pyörän ja mahdollisimman ilmastoystävällisen ruokavalion (eli tuon noin 5 gCO2e/km) terveys- ja hyvinvointisyistä ilmaston/päästöjen kustannuksella. 

Kuinka paljon sähköpyörällä tulisi sitten polkea, jotta sen valmistuksen ilmastovaikutukset tulisi kuitattua lihasvoimalla toimivan pyörän valmistukseen verattuna? 

Jos oletetaan, että tavallisen pyörän energiantarpeen tyydyttäminen tarkoittaa noin 25 gCO2e/km ja sähköpyörän sähköntuotannon päästöt Suomessa ovat noin gramman per kilometri, tarkoittaa tämä sitä, että sähköpyörällä pitää ajaa (pelkällä sähköllä ilman lihasvoimaa) vähintään 2083 kilometriä, jotta sähköpyöräily on fiksumpaa kuin lihasvoimapyöräily. Kolmen vuoden käyttöoletuksella siis vähintään 694 km/vuosi. Todellisuudessa sähköpyörälläkin tulee käytettyä lihasvoimaa. Sanotaan vaikka puolet perinteiseen pyörään verrattuna. Tällöin sähköpyörän rajahyöty suhteessa pelkällä lihasvoimalla kulkevaan pyörään verrattuna päästöjen näkökulmasta menee vasta noin 4000 km kohdalle eli 1333 km/vuosi. 

Esimerkiksi alussa mainitun työsuhdepyöräilijöitä koskevan selvityksen mukaan keskimääräinen pyöräiltyjen kilometrien määrä vuonna 2024 oli 1277 km. Samasta selvityksestä löytyy tieto, että Traficomin Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset pyöräilivät keskimäärin 247 kilometriä vuodessa (vuonna 2021). Vapauden selvityksen mukaan työsuhdepyöräilijöissä, jotka siis ovat selvästi suomalaisia aktiivisempia pyöräilijöitä, sähköpyörän valinneet ajoivat keskimäärin 1119 km, tavallisen pyörän valinneet peräti 1788 km vuodessa.

Jos siis ajat sähköpyörällä enemmän kuin 1333 km/vuosi, kannattaa ilmaston näkökulmasta käyttää sähköpyörää. Muussa tapauksessa kannattaa käyttää perinteistä pelkällä lihasvoimalla toimivaa pyörää. 

PS. 

Oma kysymyksensä on, kannattaako tai tuleeko pyöräilystä aiheutuvan energiankulutuksen (ruoka) päästöjä huomioida tässä lainkaan? Suomalaisista ylipainoisia on lähes 60 % ja olisi tietysti vain hyvä, että ihmiset liikkuisivat ja pyöräilisivät enemmän. Tämä tukee luonnollisesti sitä, että kannattaa valita perinteinen pyörä. Toisaalta, jos pyöräilyn kynnys madaltuu sähköpyörän ansiota ja kilometrejä kertyy vuositasolla esim tuplasti enemmän kuin tavallisella pyörällä, kannattaa tietysti valita edes sähköpyörä.  

Omalta osaltani tilanne on kuitenkin se, että normaalipainoisena olen viimeisen viiden vuoden aikana pyöräillyt noin 35 000 km eli noin 7000 km vuodessa. Käytännössä tämä on tarkoittanut vegaaniruokavaliolla vähintään noin 210 kgCO2e ”lisäpäästöjä” eli noin 42 kgCO2e päästöjä vuodessa. 42 kgCO2e vastaa fossiiliautolla (150gCO2e/km) noin 280 km ajoa eli ei toki kovin paljon. 

Oma viime vuosien keskimääräinen päivittäinen kalorikulutus on ollut noin 3500 kcal/päivä eli päivittäin minulle tulee liikunnasta noin 1500 kcal ylimääräinen kulutus (tässä on pyöräkilometrien lisäksi mukana juoksu, uinti, fysiikkatreenit ja kaikki muut). Tämä taas esim mahdollisimman ilmastoystävällisenllä vegaaniruokavaliolla korvattuna (0,2gCO2e/kcal) vastaa noin 109 kgCO2e päästöjä vuodessa eli noin 730 km fossiiliautolla ajoa.

…mutta tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos syötkin sekaruokavaliota. Silloin päästöt kulutettua kcal kohti ovat noin kymmenkertaiset eli mun 7000 km vuosittaisen pyöräilyn osalta päästöt olisivat viiden vuoden ajalta 2,1 tonnia CO2e ja vuodessa 420 kgCO2e. Tämä on jo merkittävä lisäys, jos muistetaan, että kestävä taso on noin 700 kgCO2e, johon kaikkien maailman ihmisten pitäisi mahdollisimman nopeasti vuositasolla päästä.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!