Voisiko Sinimustan lukupiirin laittaa keräämään rahaa antifasistiseen toimintaan?

Miten toimia Sinimustan liikkeen kanssa? Viime kuukausina on uutisoitu uusfasistien lukupiireistä kirjastoissa ja niitä vastustavista mielenilmauksista. 

Uuden vuoden iloksi olen kuunnellut hyviä kirjoja uudestaan. Yksi niistä oli Rutger Bregmanin Hyvän historia. 

Sieltä mieleeni jäi yksi mainio idea. Mitä jos päättäisimme kerätä jokaisesta Sinimustan liikkeen lukupiirissä käyttämästä osallistujaminuutista lahjoituksia tahoille, jotka vastustavat natsismia, äärioikeistoa ja fasismia? 

Näin Sinimustaliike ja sen osallitujat voisivat olla osana hyväntekeväisyyttä ja natsismin vastustamista.

Rutger Bregmanin kirjassa Hyvän historia kerrotaan tapauksesta, jossa antifasistiset aktivistit käänsivät natsien marssin päälaelleen rauhanomaisella tavalla Wunsiedelissä, Saksassa vuonna 2014.

Wunsiedel* oli vuosia ollut natsien kokoontumispaikka, koska sinne oli haudattu Rudolf Hess, yksi Adolf Hitlerin varamiehistä. Vaikka Hessin jäännökset siirrettiin pois, natsit jatkoivat vuosittaista marssiaan kaupungissa, mikä aiheutti huomattavaa ahdistusta paikallisväestössä. Perinteiset vastamielenosoitukset eivät olleet erityisen tehokkaita, joten kaupungissa päätettiin kokeilla jotain uutta.

Kampanjan nimi oli Rechts Gegen Rechts (Oikeistoa vastaan oikeistolla). Siinä jokaisesta natsimarssin osallistujan marssimasta metristä luvattiin lahjoittaa rahaa järjestölle, joka vastusti natsismia ja edisti suvaitsevaisuutta ja demokratiaa.

Marssi muutettiin käytännössä hyväntekeväisyysjuoksuksi, jossa natsit itse keräsivät rahaa antinatsistisille tarkoituksille. Jokainen askel heidän marssillaan toi lisää varoja hyväntekeväisyyteen.

Kaupungin asukkaat ja yritykset sitoutuivat lahjoittamaan tietyn summan rahaa per marssittu metri. Reitin varrelle asetettiin iloisia kylttejä, joissa oli esimerkiksi tekstejä:

”Kiitos, että marssit meitä vastaan!”

”Jokainen metri tuo 10 euroa suvaitsevaisuuden edistämiseen.”

Reitin päähän asennettiin maaliviiva, jonka yli päästyään marssijat ”saivat tietää” tempauksesta.

Marssin tuotto, noin 10 000 euroa, lahjoitettiin järjestölle nimeltä EXIT-Deutschland, joka auttaa ihmisiä irtautumaan äärioikeistolaisista liikkeistä. Natsit joutuivat tahtomattaan edistämään juuri sellaista asiaa, jota he vastustivat.

Tempauksen nerokkuus oli sen positiivinen ja humoristinen ote, joka sai huomiota laajasti mediassa. Se muutti keskustelun sävyä ja toi natsien toiminnan absurdiuden esille ilman suoraa vastakkainasettelua. Samalla se tarjosi konkreettisen hyödyn vastustettavalle asialle, eli suvaitsevaisuuden ja demokratian tukemiselle. Wunsiedelin tempaus on sittemmin toiminut esimerkkinä siitä, kuinka luovia ja rauhanomaisia keinoja voi käyttää äärioikeiston vastustamiseen.

*Wunsiedelin esimerkin hakemiseen ja sitä kuvaavan tekstin tuottamiseen on käytetty ChatGPT:tä. 

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.