Ulottuvatko ilmastopuheet tekoihin? Olin tiistaina 10.3.2020 Ylen A-studiossa keskustelemassa aiheesta yhdessä sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kanssa.
Suorassa lähetyksessä on aina liian vähän aikaa keskustelulle ja paljon jää sanomatta. Seuraavassa vielä hiukan pohdintaa ohjelman teemoista. Lähetys on katsottavissa täällä.
Wilska kyseenalaistaa, että nuoret olisivat sen ilmastotietoisempia kuluttajia kuin muutkaan.
Vaikka kaikki nuoret eivät olekaan ilmastotietoisia, ohessa viisi huomiota nuorten ilmastohuoleen ja -toimintaan liittyen.
1. Monien tutkimusten mukaan nuoret ovat ilmastokriisistä huolissaan
Jos haluamme pitää lämpenemisen 1,5 asteen tuntumassa noin 67% todennäköisyydellä, ilmakehän hiilibudjetti riittää nykymenolla 7 vuotta 9 kuukautta ja 20 päivää. Tämä on sietämättömän lyhyt aika tehdä se valtava rakenteellinen muutos, joka tarvitaan. On aiheellista kysyä: Miksi te, ette panikoi?
Monissa tutkimuksissa nuorten ilmastohuoli on kasvanut jyrkästi ja eri kyselyissä nimen omaan nuoret ovat valmiita toimimaan. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeuspäivänä 10.12.2019 julkistetun Amnestyn kyselyn mukaan Z-sukupolven mielestä ihmiskunnan tärkein kysymys on ilmastonmuutos. Greta Thunbergin innoittamana miljoonat nuoret ja toki muutkin ihmiset ympäri maailmaa ovat lähteneet kaduille vaatimaan kunnianhimoisempia ilmastotoimia. Nuorten ilmastohuoli ei välttämättä kanavoidu kulutusvalinnoiksi vaan yhteiskunnalliseksi toiminnaksi.
Meidän on kuitenkaan turha jumittua keskusteluun siitä, mikä sukupolvi on kaikkein ilmastotietoisinta, koska kaikkia tekoja tarvitaan. Teemu Vaarakallio toteaa hyvin Amnestyn Kuukauden aktivistikasvo-haastattelussa: ”Kun maailman epäoikeudenmukaisuuteen on kerran herännyt, olisi vastuutonta sulkea silmänsä ja paeta.”
2. Nuorten kulutusmahdollisuudet ovat usein rajatummat eikä asenteista voi päätellä kulutusta
Yleisesti ottaen nuorilla on vähemmän rahaa, pienemmät asunnot, vähemmän ajokortteja ja autoja, enemmän vegaaniruokaa lautasella ja niin edelleen. Toisaalta lentämisen myötä hiilijalanjälki voi pullahtaa suureksi.
Harvoin olen myöskään kuullut nuorten valittavan liharuuan, fossiiliautojen tai vaikka turpeen energiakäytön puolesta. Muutosvastarinta näyttää tulevan ihan toisesta suunnasta. Ja vaikka nuoret eivät olisikaan niin ilmastotietoisia, ei se oikeuta pilaamaan heidän tulevaisuutta. Sopii myös kysyä, kenen kasvattamia nämä kuluttavat nuoret ovat.
Toisaalta ikäihmiset saattavat olla paljon kulutuskriittisempiä, säästäväisempiä sekä korjaavat enemmän ja matkustelevat vähemmän. Tämä on hyvä asia.
Tärkeää on ymmärtää, että asenteista ei voi päätellä kulutusta vaikka toki ilmastohuoli varmasti viestiikin halusta toimia ilmaston hyväksi. Parhaimmillaan oppimista tapahtuu eri sukupolvien ja yksilöiden välillä kumpaankin suuntaan.
3. Ilmastoystävällinen arki lisää hyvinvointia
Ilmastokysymys on monille nuorille ja myös itselleni elämän ja kuoleman kysymys. Kyse ei siis ole ”ekolifestylesta” tai “kulutustottumuksista” vaan siitä, mitä vastaan lapsilleni, jotka tulevaisuudessa kysyvät, mitä ihmettä tein silloin kuin jotain oli vielä tehtävissä.
Kaiken ilmastoahdistuksen keskellä kyse on kuitenkin siitä, että ilmastoystävällinen arki ei ole yleensä luopumista vaan päin vastoin jotain paremman saamista tilalle. Vegaaniruoka ei ole ainoastaan ilmastoystävällistä vaan se on terveellistä. Pyöräily ei ole ainoastaan ilmastoystävällisin tapa liikkua vaan se on kaupunkioloissa kaikkein nopein ja halvin tapa päästä paikasta toiseen samalla kun tulee hoidettua omaa kuntoa. Pienempi asunto ei ole ainoastaan ilmastoystävällinen tapa asua vaan paljon halvempi ja arkea helpottava asia.
Oma hiilijalanjälkeni on silti vielä noin 2-3 tonnia vuodessa kun se suomalaisilla on keskimäärin noin 10 tonnia. Kestävä taso, johon meidän kaikkien pitäisi päästä, on noin tonnin luokkaa. Kaikkia toimijoita tarvitaan. Hiilijalanjälki pitää saada murto-osaan nykyisestä. Tähän ei riitä pelkät asenteet. Kestävät elämäntavat pitää mahdollistaa kaikille. Olennaista on kuitenkin huomata, että kyse ei ole luopumisesta vaan hyvinvoinnin lisääntymisestä.
4. Polarisoitumista tapahtuu moneen suuntaan
Monet ovat huolissaan yhteiskunnan polarisoitumisesta ilmastokriisin keskellä. Syystäkin. Polarisoitumista tapahtuu moneen suuntaan.
Kun siirrymmä hiilineutraaliin kiertotalouteen, meidän pitää tietysti varmistaa, että muutos tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eikä siirtyminen ole liian vaikea tai kohtuuttoman kallis ihmisille. Monille ikäihmisille muutos voi vaikuttaa kohtuuttoman kovalta.
Toisaalta nykyiset nuoret tuskin painavat villaisella sitä, mitä tämän päivän päättäjät ja johtajat tekevät tai jättivät tekemättä. Pidän todennäköisenä, että nykyisiä poliittisia päättäjiä ja yritysjohtajia odottaa tulevina vuosikymmeninä erilaiset syytökset ja oikeudenkäynnit, kun lopulta arvioidaan esimerkiksi erilaisten totuuskomissioiden kautta sitä, kuka jätti tekemättä ja mitä. Tämä ei tule olemaan ollenkaan kivaa tai kaunista seurattavaa.
5. Nuorten ilmastoliikkeen vaikutus voi yltää syvemmälle kuin arvaammekaan
Nykyisessä työssäni olen huomannut, että esimerkiksi monen yritysjohtajan teini-iässä olevat lapset haastavat ilahduttavasti vanhempiaan kotona. Voikin olla niin, että nuorten ilmastoliike on tätä kautta lähes yhtä tärkeä ja vaikuttava sidosryhmä muutoksessa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta kuin vaikka asiakkaat, poliittiset päättäjät tai sijoittajat.
Kodin kautta nuorten ilmastoliikkeen vaikutus yltää paljon pidemmälle ja syvemmälle kuin äkkiseltään tulisi ajateltua. Tämä johtuu osin siitä, että tämän hetken johtajien ja päättäjien lapset ovat juuri niitä nuoria, jotka ovat saaneet kotona vaikuttamisen mallin ja joilla on kaikki valmiudet olla aktiivisia toimijoita. Nämä nuoret voivat olla usein niitä, jotka ovat kaikkein eniten huolissaan myös ilmastokriisistä ja kykenevät kanavoimaan huolensa toiminnaksi.
Nykyisessä työssäni Kestävän tulevaisuuden johtajana olen myös huomannut sen, että monien yritysten ilmastoteot kurottavat jo nyt paljon pidemmälle kuin poliittisten päättäjien tahto. Yritykset näkevät itsensä yhä useammin yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana kuin pelkkinä voiton tavoittelun välineinä. Kunnianhimon taso on yrityksissä paikoin paljon kovempi kuin politiikassa. Tästä voisivat poliittiset päättäjät ottaa mallia.
Tällä hetkellä muutos kohti hiilineutraalia kiertotaloutta etenee vauhdikkaasti. Tästä huolimatta paljon enemmän ja nopeammin pitäisi pystyä tekemään. Muuten aika loppuun kesken. Epäonnistumista eivät lapsemme ja nuori sukupolvi anna anteeksi.
Leolle :
Tämä blogiteksti on sitä viestinnäksi kutsuttua poliittista markkinointia ( ” social washing ” ) parhaimmillaan ! Työ tekijänsä opettaa …!
Sanot, että nuoret ovat valmiita toimimaan. Mutta kysyä sopii : toimivatko he kaikki jo nyt konkreettisella tavalla yhteen hiileen puhaltaen ? Mitä he odottavat ? Epäilen, että eivät toimi. Kokoat kaikki nuoret yhteen stereotyyppiseen nippuun, joka yksin taistelisi omasta ja tulevien sukupolvien hengestä kaikin mahdollisin keinoin, ikäänkuin kaikki aikuiset olisivat syyllisiä eivätkä tekisi yhtään mitään asian puolesta.
Nykyinen maailmanmeno tekee nuoristakin hätäisiä kaikessa elämisessään. Systeemi on pakottanut heidät elämään jatkuvan kilpailun paineessa. Nyt ilmastokriisi painaa lisäksi päälle ja kasvattaa osaltaan lisää nuorten rauhattomuutta ja hätäisyyttä. Kaikesta epäilystä huolimatta suuri joukko nuoria kauemmin eläneitä ja karua todellisuutta kokeneita aikuisia ja päättäjiäkin kuitenkin toimii käytännössä nuortenkin tulevaisuuden puolesta harkitusti ja hosumatta, vaikka nämä tahot eivät ehkä olekaan samalla tavalla kaduilla näkyvissä kuin osa nuorisoa.Poliittiset päättäjät harjoittavat yhteiskunnallista toimintaa ja kantavat vastuuta konkreettisella tavalla. Nimität tätä nuorison aktivismia yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. Sitä se onkin, mutta ihmisten kulutusvalinnatkin ovat osa yhteiskunnallista toimintaa.
Yleisen yhteiskuntatietoisuuden kasvattaminen suomalaisen nuorison keskuudessa ei olisi pahitteeksi tässäkään tilanteessa. Se auttaisi ymmärtämään, ettâ katastrofalismi , paniikki ja fanatismi eivät useimmiten johda mihinkään hyvään tulokseen. Tämä on nähty ihmiskunnan historian kulussa jo monen monta kertaa. Paniikki kasvattaa harhaluuloja ja erehtymisen riskiä. En vanhana ympäristönsuojelijana ja entisenä poliittisena aktivistina aio siis ollenkaan joutua paniikkiin ilmastokriisin takia, sillä paniikin seurauksena lopputulos saattaakin muuttua tavoitellusta paremmasta aivan päinvastaiseksi.
Oikeistolaiseen ” vastuulliseen talouspolitiikkaan ” nojautuen korotat yritykset sellaiseen asemaan, joka niille ei kuulu , ei oikein hoidetussa kiertotaloudessakaan. On tyhjänpäiväistä höpottää utopistisesti ja demokratiaa kaventavasti yritysten tehtäviin kuuluvan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Käytäntö osoittaa selvästi sen, että nykyisen ultraliberaalin systeemin puitteissa sen periaatteitaja lainalaisuuksia noudattavat yksityiset yritykset eivät koskaan voi olla yhteiskunnan ongelmien ratkaisijoita, eivätkä etenkään kaikkia hyödyttävällä tavalla. Ne ovat usein päinvastoin ongelmien aiheuttajia. Näin on ilmastokriisinkin suhteen. Suomalaisen oikeiston ajaman talouspolitiikan alta paljastuu yhteisen edun ja vastuullisuuden sijaan kaikkein rikkaimpien etujen ajaminen. Tämä ei ole oikeudenmukaista ilmastopolitiikassakaan. Nykyinen hallitus ei pyri toteuttamaan tämänsuuntaista politiikkaa.
Pois turha vastakkainasettelu ja katastrofalismiasennoituminen. Niillä ei tilannetta saada hallintaan, vaan päinvastoin vaikeutetaan asioiden järjestykseen saattamista..
PS. Sanot yritysten nykyisin kurottavan pitemmälle kuin poliittisten päättäjien tahto. Tekevätkö ne jo jotakin ratkaisevaa ilmastokriisin jarruttamiseksi käytännössä ? Vai onko tuo kurottelu todellisuudessa pelkkää kuluttajia rauhoittelevaa tyhjänpäiväistä manipuloivaa viestintää ?
Tällaisella asian vierestä menevällä vastakkainasettelupuheella peitetään piiloon ilmastokriisin varsinainen alkuperäinen aiheuttaja ja siitä johtuva perustavanlaatuisen muutoksen välttämättömyys.
Tämäntyylisen harhaanjohtavan viestittämisen perimmäisen tarkoituksen käsittää , kun tietää sen kirjoittajan toimivan ilmastokriisiä syventävän yritysmaailman poliittisen markkinoijan roolissa, sen lobbarina,
Kyseessä ei ole kokonaisvaltainen nykypäivän sukupolvien välinen kapina, vaan dominoivan globaalin talousjärjestelmän yhteiskunnallis-poliittinen kriisi ja väestön voimakas reagoiminen siihen.
Kuinka monen sukupolven välinen tämä kapina olisi, kun kaikki ne lasketaan teollistumisen alusta lähtien ? Mitkä tahot ovat eniten pilanneet nuorten ja aikuistenkin elinoloja ja heidän täksi päiväksi muuttunutta epävarmaa tulevaisuuttateollistumisen alusta alkaen ? Ja mistä syystä ? Vastausta tähän ei tarvitse hakea kaukaa, sillä tiedämme jo sen. Mutta miksi ihmeessä tämän ympäristöongelman syitä ei haluta poistaa ?
Ilmastokriisiä aiheuttavan ja ylläpitävän talousjärjestelmän vastaista nuorison kapinointia, siis sen yhteiskunnallista toimintaa , on ilmennyt myös Suomessa ennenkin, ( osallistuin itse siihen varsinkin 1970-luvulla poliittisena aktivistina silloisen SDNL:n riveissä ). Vaikka kaikki ei ole vieläkään hyvin, niin nuorison ja aikuisten vuosia kestäneestä poliittisesta yhteisvaikutuksesta johtuen moni nuoria ja lapsiakin koskeva asia on muuttunut entistä parempaan suuntaan Tämän nykypäivän nuoret helposti unohtavat, tai he eivät tiedosta sitä nyt riittävästi suhteellisen hyvinvoivissa Pohjoismaissa. Tämän tiedostaminen ei tietenkään salli sitä, että nuorten ja lasten tulevaisuus voitaisiin kokonaan pilata.
Tärkeätä olisi asian ytimeen meneminen, eikä sitä sivuuttavan puheen nostaminen keskipisteeseen.
Enpä oikein usko siihen, että suomalaiset hallituksessa vaikuttavat päättäjät luottaisivat pelkästään ihmisten vapaaehtoiseen elämäntapamuutokseen ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ainakin tekeillä on sitä säännöstelyäkin, jota tietenkin tarvitaan..
Yhteiskunnassa ei ole tärkeätä vain talous ja siitä huolehtiminen. On sentään hyvä asia, että joissakin maissa päättäjät ovat koronaviruksen takia huolestuneita varsinkin eniten vaarassa olevan väestön hyvinvoinnista ja yleisesti ottaen kansalaisten terveydellisestä turvallisuudesta. Tiedostusvälineissä puhutaan paljon talouden ongelmista, siitä miten paljon yritykset menettävät rahallisesti kaupankäyntinsä hidastuttua ! Useimmiten ihmisten turvallisuuden ja terveydenhoidon edelle asetetaan tässä vakavassa tilanteessakin liikemaailman voittojen ja tappioiden laskeminen. Tämä on osoituksena yritysten vastuuttomasta asennoitumisesta vakavien ongelmien edessä. Ihmisistä ei ole niin väliä, kunhan rahallinen hyöty yrityksille on taattu.Ja varmaankin yritykset nyt käyttävät tätäkin tilaisuutta häikäilemättä hyväkseen vaatien valtioilta ja EU:lta korvauksia menetettyjen miljoonien takia. Tällaisia vaatimuksia taitaa olla jo kehitteillä Ja ketkä ovatkaan jälleen kerran maksajina..? Tulossa on taas jättimäinen hyvin suunniteltu hold-up …, josta ei voida syyttää kaikkia ” aikuisia ”…
Kannattaisi syyllistää ensimmäiseksi niitä tahoja , jotka ovat talouskriisien ja ilmastokriisin pääsiallisia aiheuttajia vastuuttomalla toiminnallaan. Nyt on nähtävissä se, että mainitsemani talousjärjestelmän kestävyys on heikoilla, kun pikkuriikkinen virus kykenee viemään sen kaaoksen partaalle….
Kun puhutaan kriisistä yleisesti ja muutoksista joita tarvitaan että siitä päästään yli, on tämän hetkinen koronatilanne erinomainen indikaattori globaalisti yhteiskuntien valmiuteen tehdä tarvittavat muutokset.
Lyhyesti, lääketieteellisellä analogialla, korona on heinänuha ja ilmastonmuutos vajaan 8vuoden hiilibudjetilla terminaalivaiheen syöpä, johon haetaan, jos haetaan, rokotetta -jos vaan niinku rahat riittää.
Koronan iskiessä ei ole mitään ongelmaa sulkea yhteiskuntaa esim Italia ja asettaa poikkeustilaan kokonaista valtiota viikoissa. Joko ilmastonmuutoksen näkymättömyys tai prosessin ”hitaus” hämää, mutta tarvittavia muutoksi ei saada aikaan tarpeeksi nopeasti käytettävissä olevaan aikaan eli hiilibudjettiin nähden, jonka jälkeen hitaasti mutta varmasti globaalit ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat vaikuttaa nopeammin ja nopeammin kaikkialla. Jos suomalaiset eivät herää siihen, että vuonna 2019-2020 termistä talvea ei enää Etelä-Suomeen tullut, niin se kertoo jotain ihmiset sokeudesta asian suhteen. Tuli mieleen, että epidemialogiset pandemiat erilaisissa mutaatioissaan varmasti jo odottavat globaalimpia elinolosuhteita, joten nekin voi laskea lämpenemisen aiheuttamiin uhkiin.
Nuoria tämä koskettaa eniten koska heillä on eniten tulevaisuutta jäljellä ja heidän käsiinsä perintönä tilanne kaatuu. Syyllisiä on tässä vaiheessa enää turha hakea, vaan ymmärtää ja reagoida nuoremman sukupolven ja heidän lastensa hätään. Greta Thunbergin toimet ovat minimi, joita jokainen hänen ikäisensä ymmärtää. Nähdäänkö tulevaisuudessa nuorten globaaleja koululakkoja, vai mitä toimia muutosten täytäntöönpano heiltä vaatii, että ilmakehän ja luonnon välttämättömyys otetaan vakavasti yhteiskunnallisesti.
Toivottavasti se rokote kehitetään pian sairauteen nimeltä ihmisen käsittämätön idiotismi. On päiviä, jolloin ajattelee, että sen vitsauksen olisikin hyvä kuolla sukupuuttoon. Jokainen ihminen elää luonnosta, hengittää ilmaa ja syö luonnosta. Ensin luonto ja sen jälkeen, jos hyvin käy, ihminen.
Hei E.S-H,
Älykkäänä kenties luovanakin ajattelelijana, tarkoitan tällä siis sinua, haastan sinut monologisi sijaan keskustelemaan kanssani teemoista, jotka mua kiinnostaa..
– Ilmastoystävällisen liikkumisen eri muodot tulevaisuudessa
– ilmastoystävällisen asumisen eri muodot tulevaisuudessa
Itse kokisin hyvänä pureutua ensimmäiseen teemaan, onhan nykyaikaisen ihmisen globaali liikkuminen valtava päästöjen aiheuttaja ja merkittävä osa ongelmaa.
Joten millaisia ajatuksia, innovaatioita, mahdollisuuksia ja potentiaalia sinussa ”ekologinen liikkuminen” herättää? Onko sitä mahdollista toteuttaa jopa hiilinegatiivisesti vai riittääkä hiilineutraalius?
Mukavaa päivän jatkoa kaikille 🙂
Ranskan infektiosairauksien viraston mukaan ilmastonmuutoksella on muiden syiden ohella osuutensa tämän äkäisen koronaviruksen synnyssä ja leviämisessä.
Kerrankin presidenttimme antoi asianmukaisen tilanne-ja toimenpideselostuksen. Koronaviruksen takia pidetyssä eilisiltaisessa televisiopuheessaan presidentti Macron korosti sukupolvien välisen solidaarisuuden tärkeyttä. Nuorempien sukupolvien on oltava erityisen huolehtivaisia virukselle alttiimpia ikäihmisiä kohtaan, Jollemme toimi yhtenä rintamana, niin koronavirus voittaa, sillä se on meitä vahvempi. Tärkeintä on ihmisistä huolehtiminen , eikä talouden rattaiden voiteleminen. Valtio suuntaa nyt ensisijaisesti lisärahoitusta sosiaali-ja terveydenhuoltoon. Sen jälkeen huomio kiinnitetään talouteen. Pieniä ja keskisuuria viruksen takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä tuetaan erityistoimenpiteillä, samoin näiden työntekijöitä.
Ilmastokriisinkin torjunnassa sukupolvien keskinäinen solidaarisuus on välttämätöntä Vanhempien sukupolvien on oltava solidaarisia nuorison ilmastoliikkeelle, ja päinvastoin nuorten on toimittava vanhempien kanssa yhdessä. Ilmastokriisiä ei nujerreta sukupolvien vastakkainasettelulla. , ” nuorten ” kapinoinnilla ” aikuisia ” vastaan,
hyvä Pieni Ihminen,
” ….en etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan…” . Kiitos kuitenkin. Olen ehkä monessa suhteessa ” luova ”, mutta ainakaan nykyajan teknologian luomiseen kykyni eivät ihan riitä. Hyvä kun opin käyttämään tarpeellisia teknisiä vempeleitä elämäni helpottamiseksi. Mutta kaikki ei riipu pelkästään teknologian kehittymisestä. Kaikinpuolinen muunkinlainen kekseliäisyys on nyt tarpeellista.,
Noista parista sydäntäsi lähellä olevasta teemasta onkin mainitsemastasi syystä aiheellista keskustella.
Otetaanpa ensimmäiseksi käsittelyyn ” ilmastoystävällisen liikkumisen muodot ”. Tähänkään minulla ei ole mitään mullistavaa esitettävänä. Tässä asiassa on liikkuminen jaettava lyhyempien ja pitempien matkojen suorittamiseen.
Lapsesta lähtien olen liikkunut paljon kävellen, pyöräillen ja hiihtäen. Näin on tullut liikuttua pitempiäkin matkoja. Pyörällä ja patikoiden pääsee kauaskin, jos varaa siihen tarpeeksi aikaa. Suomessa asuessani liikuin myös paikasta toiseen kesäisin vesitse kanootilla ja soutuveneellä. Lapset pitäisi jo nuoresta lähtien opettaa käyttämään näitä kuntoa ja tarkkaavaisuutta kehittäviä ekologisia liikkumisen muotoja siinä määrin kuin mahdollista. Heitä ei pitäisi kuljettaa kouluun ja harrastuksiin autolla, jos heidän liikkumisensa on suinkin mahdollista ja turvallista ekologisella tavalla. Varsinkin maaseudulla tämä ei ole kovinkaan vaikeaa. Eivätkä sudet muodosta vaara… , vaikka näin kuvitellaankin. Tämän olen itse kokenut lapsena. Lapsuudessani ja nuoruudessani oli kyllä autojakin , mutta liikuttiin paljon etenkin junalla. Ja tietenkin ” hevosella pääsee ” …ja hevosella mentiin jopa kylästä toiseen. Asun nykyisin kylässä, jossa hevosilla on vieläkin oma roolinsa jopa liikkumisessa. Raitilla näkee harva se päivä hevosilla kylästä toiseen liikkuvia lapsia ja nuoria ja vanhempiakin ihmisiä. Ostoksillakin voidaan käydä meillä hevosella. Samoin meilläpäin kasvatetaan vahvoja työhevosia maa-ja metsätalouden käyttöön. Varsinkin vuoriston rinteillä hevoset ovat käytännöllisempiä , turvallisempia ja ekologisempia kuin hankalat ja saastuttavat koneet. Hevoset harvoin kiepsahtavat nurinniskoin rinteillä !Hevoset ja aasit tekevät ilahduttavasti paluutaan ei vain turismin palvelukseen, vaan myöskin lyhyenmatkan kuljetuksiin ja maatöihinkin varsinkin luomuviljelmille.
,
Tiedä sitten olisiko nykyaikana vossikoiden palauttaminen kaupunkien raitille mahdollista ?
Kaupungissa puolestaan voi sielläkin liikkua jalan ja pyöräillen. Tätä liikkumistapaa kaupunkien tulisi mahdollistaa ja helpottaa. Ja raitsikallakin voi kulkea kaupungissa, ja muita julkisia saastuttamattomia kulkuvälineitä käyttäen.. Yksityistä autoilua pitää joka tapauksessa vähentää, tai autojen on oltava saastuttamattomia. Ja sellaisia en kyllä osaa keksiä….mutta siihenkin on jo olemassa taitoa.
Tässä muutamia ideoita, sellaisia ” vanhanaikaisia ” ja hyväksi koettuja liikkumisen keinoja. Seuraavassa kommentissa sitten siitä pitempien matkojen tekemisestä.
Oikeasti ekologisen liikkumisen pitäisi mielestäni olla hiilinegatiivista.
Pitemmätkin matkat voidaan Suomessa toteuttaa junalla. Raideliikennettä pitäisikin kehittää ulottumaan mahdollisimman laajalle. Junaliikenteen palveluita ja hinnoittelua pitäisi parantaa, jotta ihmiset saataisiin käyttämään junaa mieluummin kuin autoa. Yleensäkin valtion ja kuntien kannattaisi satsata palvelu-ja hintatasoltaan kaikille sopivan saastuttamattoman ( ? ) tai vähäpäästöisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Ainakin kotimaista tavaraliikennettäkin kannattaisi pyrkiä siirtäämään enemmän raiteille. Tätä varten raideverkostoa ja kalustoa pitäisi laajentaa ja kehittää vastaamaan nykyajan tarpeita.
Suomessa voidaan liikkua kesäisin vesitsekin. Sisämaan laivaliikenne on sitä varten. Laivojen vain pitäisi olla paljon vähemmän saastuttavia. Tällä sektorilla on varmaankin jo olemassa mahdollisuuksia kehittää vähäpäästöistä tai päästötöntä liikennettä ainakin turismin tarpeisiin. Ja ovathan purjeveneetkin olemassa. Greta Thunberg matkusti Yhdysvaltoihin ja sieltä takaisin sellaisilla. Tämä on kuitenkin enemmän aikaavievää ja vaativaa liikkumista.Nykyajan ja tulevaisuuden ihmisillä taitaa olla liian kiire sellaiseen, jollei ole pakko.
Kotimaassa liikkuminen olisi voitava tehdä mahdolliseksi ja helpoksi myöskin vaikkapa ” bla-bla car ”-tyypin kuljetuksilla. Tällöin kontrolloidun systeemin puitteissa paikasta toiseen liikkuva yksityisauton kuljettaja ottaa kanssamatkustajikseen pientä korvausta vastaan saman tai osittain saman matkan kulkevia ihmisiä.Tällöin kuljettaja ei ole yksin autossa. Kanssamatkustamista voidaan käyttää sopimuksesta myöskin työmatkojen tekemiseen.Ja näidenkin autojen pitäisi olla vähäpäästöisiä. Autoliikenteen osalta on melko hankala päästä hiilinegatiivisuuteen, koska kaikenlaisten autojen valmistaminen tuottaa aina jonkinlaisia ympäristötuhoja jossain vaiheessa ja jossain päin maailmaa.
Paljon päästöjä tuottavaa lentoliikennettä olisi aihetta rajoittaa. Lentovero olisi tarpeellinen Suomessakin. Sen maksaisivat kuluttajat lentolippujensa hinnassa, kuten meillä Ranskassa tehdään. Mutta sen lisäksi EU voisi säätää lentoyhtiöiden maksettavaksi jonkinlaisen päästöveron ( carbone tax ) kerosiinin käytön takia. Tämän verotuksen tulisi koskea kaikkea Euroopan lentoliikennettä.
Ihmisten tulisi välttää ainakin lyhyitä kotimaan lentoja. Ja yleensäkin niitä ei pitäisi edes olla paljonkaan saatavilla….ihan kuten ennenvanhaan.
Usein puhutaan ulkomaille suuntautuvien työmatkojen ja lentomatkailun päästöjen kompensoimisesta. Jotkut lentoyhtiöt ja monet ihmiset luulevat voivansa kompensoida lentomatkat puiden istuttamisella ja metsittämisellä jossain päin maapalloamme. Viimeiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että metsien hiilinielu vähenee ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuumuudesta ja kuivuudesta johtuen, ja puut kuolevat entistä nopeammin. Tämän perusteella ei voida luottaa, että metsityksen avulla voitaisiin kuitata muiden sektoreiden hiilipäästöt. Siis lentoliikenteenkin päästövähennykset ovat välttämättömiä. Parempaa olisi saada liikennekin hiilinegatiiviseksi kuin hiilineutraaliksi, koska sen neutraalisuutta ei voida varmistaa kompensoinnilla.
Lyhyemmät ja pitemmätkin ulkomaanmatkat kannattaa tehdä ensisijaisesti junalla, jos mahdollista. Suomesta on hankala lähteä kauemmas ulkomaille lento-tai laivaliikennettä käyttäen. Laivaliikennekin tuottaa päästöjä ja saastuttaa meriä . Ja varsinkin turistiristeily on erittäin saastuttavaa, ja sitäkin voitaisiin rajoittaa.
Parasta olisi kait olla harrastamatta tarpeetonta itsekunkin hiilijalanjälkeä kasvattavaa kauas suuntautuvaa matkailua.
Itse olen nuorena matkustanut Suomen ja Euroopan ristiin rastiin inter-railiä käyttäen ja peukalokyydilläkin. Liftaaminen on silti nykyään melko vaarallista Kannattaa koettaa liikkua turvallisesti, Euroopassakin, vaikka liikkuminen ei aina olisikaan hiilinegatiivista.
Enpä osaa sanoa mitään tätä radikaalimpaa. En itse enää matkustele paljonkaan, en ainakaan kauas. Taidan silti alkaa miettiä tarkemmin asiaa.
Korjaus: pitää olla: Suomesta on hankala lähteä kauemmas ulkomaille käyttämättä lento-tai laivaliikennettä.
Pieni Ihminen,
Puhut hyvästä syystä indikaattorista, joka osoittaa yhteiskuntien valmiudet tehdä muutoksia.
Koronavirus paljastaa globaalisoitumisen todellisen olemuksen. Se näyttä globaalisoituneen talousjärjestelmän heikkouden. Uusliberalistinen systeemi asettaa talouden ja sitä palvelevan ja suojelevan sotilaallisen toiminnan sosiaalisten kysymysten – ihmisen edelle. Systeemi pakottaa ihmiset valtioiden politiikan vastaiseen individualistiseen toimintaan, vaikka nykytilanteessa tarvitaankin kollektiivista poliittista vastausta olemassaolevien kriisien ja yleensä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Ilmastokriisi ja sen lisäksi koronaviruksen aiheuttama terveydellis- sosiaalinen kriisitilanne osoittavat, että yrityksistä ei ole yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoiksi. Kriisien ratkaisemiseen tarvitaan kaikkien ihmisten kollektiivista aktiivisuutta ja voimakasta poliittista vastausta. Yhtenä rintamana olemme vahvempia ja kykenemme voittamaan vastaantulevat vaikeudet.
Nuorisolle on osoitettava erityiskiitos,siitä, että se on uskaltanut ryhtyä kyseenalaistamaan nykyisenlaista holtitonta maailmanmenoa ! Tosiaankin, vähitellen väistyvien sukupolvien on oltava kriittisiä itseään kohtaan ja on tunnustettava , että lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta on ensisijaisesti kyse. Aikuisten on toimittava nuorison rinnalla parempaan pääsemiseksi.
” ….koronavirus on heinänuha ja ilmastonmuutos vajaan 8 vuoden hiilibudjetilla terminaalivaiheen syöpä…”
” Korona osoittaa mikä on mahdollista, kun asia otetaan tarpeeksi vakavasti…”
Koronan aiheuttama covid-19 sairaus ei ole haitaton nopeasti ohimenevä heinänuha , jonka torjumisessa voitaisiin vitkastella. Tämän pandemiaksi levittäytyneen viruksen leviämis-ja tuhokapasiteetti on otettu vakavasti liian hitaasti monissa maissa.
Verrattaessa keskenään koronaa ja ilmastokriisiä ja niiden vastaista toimintaa, on muistettava , että suurin koronan ja ilmastonmuutoksen välinen ero on niiden havaittavuudessa. Ilmastonmuutos on jo pitemmän aikaa näkyvissä ollut vihollinen. Sen tuhoisat seuraukset ovat suurimmalta osalta jo selvästi näkyvissä ja vielä ainakin osittain torjuttavissa, jos ryhdytään tositoimeen.
Korona on vaikeammin torjuttavissa, koska se on näkymätön vihollinen. Koronavirus on koko ihmiskunnalle välitön vakava vaara jo sen salakavaluudesta johtuen.Ja sen vastustamiseen ei ole olemassa minkäänlaista ” vara-aika budjettia ”, se ei voi odottaa yhtään..Sen leviämisen estämiseksi on toimittava hetipaikalla mahdollisimman tehokkain vastakeinoin, joita ei edes ole olemassa kovinkaan useita. Ilmastokriisiä sitä vastoin voidaan vielä torjua monin keinoin ja hieman pitemmällä aikavälillä.
Nyt vaaditaan… nuorisoltakin…solidaarisuutta ja hieman kärsivällisyyttä molempien uhkien torjunnassa .
Hei E.S-H,
Lämmin kiitos pohdiskelustasi. Aika samanlaisia ajatuksia on itselläkin lähtökohtaisesti ekologisesta liikkumisesta. Ennen vanhaan on siinäkin osattu olla ilmastoystävällisempiä, näkisin mielelläni katetut vossikat vielä joku päivä taas Helsinginkin kaduilla. Eihän sen ekologisempaa menopeliä olekaan!
Tarkoitus oli pureutua syvemmin tähän aiheeseen, mutta ehkä sen aika on myöhemmin kun tilanne Suomessa taas joskus normalisoituu, eli toivottavasti pian. Täällä otettiin valmiuslaki juuri käyttöön ja se tuo varmasti monenlaisia muutoksia tulevan kevään arkeen itse kullekin.
Hyvää terveyttä kaikille ihmisille, niin blogistille, meille kommentoijille kuin tämän kaiken mahdollistavalle – luonnolle ja ilmastolle. Olemme tässä yhdessä.