Pekka Himanen – Elämä taideteoksena – osa I

Osallistuin tiistaina (7.9.) Helsingin yliopistolla Pekka Himasen luennolle ”Elämä taideteoksena”. Tilaisuudessa oli heti alusta lähtien suuren juhlan tuntua. Himanen kätteli ovella kaikki suureen juhlasaliin tulijat samalla kun taustalla soi U2. Odotukset olivat tässä vaiheessa kovat.

Himasen ensimmäisellä luennolla puhuttiin paljon rikastavasta vuorovaikutuksesta ja arvonannosta. Filosofian lähtökohtana on kyky kysyä hyviä kysymyksiä. Esimerkiksi Himasen lasten filosofian kursseilla, joku lapsista kysyi: Olemmeko me suoraa lähetystä vai tulemmeko videolta? Himasen mukaan kaiken perustana on luottamus, rikastava yhteisö, luovuus ja unelma.

Ohessa seitsemän muistiinpanoa luennolta:

1. Luottamus on perusta. Luottamuksen pohjalta ihmiset voivat toteuttaa sitä potentiaalia, joka on valmiiksi heissä itsessään. Ilman luottamusta vajotaan pelon kulttuuriin. Uhattuna ihminen toimii suojautuvasti. Pelon kulttuuri vie energiaa varsinaiselta toiminnalta. Pelon kulttuurissa vallitsevat seuraavat ehdot: minä pelotan sinua, sinä pelotat minua ja elämä pelottaa minua. Antamalla valtaa pelolle, annetaan pois elämää.

2. Rikastava vuorovaikutus avaa tien luovuudelle. Tämä sisältää idean, jossa halutaan toisen olevan parhaimmillaan ja menemään vielä pidemmälle. Ihminen on enimmäkseen sitä, miltä hänestä tuntuu. Rikastavassa vuorovaikutuksessa pystytään tekemään parempia kysymyksiä, joiden kautta voi tehdä parempia havaintoja sekä sanotaan toiselle jotain, mitä hän on aina halunnut kuulla. On rikastavaa auttaa muita olemaan parhaimmillaan heidän jutuissa, ei omissa jutuissa.

3. Unelma arvokkuudesta inspiroi. Unelma on toimintaa innoittava näky, joka saa merkityksen päämäärän lisäksi jokaisesta tekemisen hetkestä. Ihmisillä on yleensä unelma siitä, että arvokkuus ihmisenä tulee tunnustetuksi, ja saa mahdollisuuden tulla siksi, mitä haluaa olla. Himanen näyttää yleisölle Susan Boylen videon. Tämä on puhutellut laajasti ihmisiä, koska niin moni kokee samaistuvansa siihen, että ei ole saanut toteuttaa itseään.

4. Rohkeus on kykyä toimia. Rohkeaksi ei voi tulla vain ajattelemalla rohkeita asioita. Rohkeus on sitä, että uskaltaa toimia pelosta huolimatta. Rohkeus on sitä, että uskaltaa pelätä eikä säikähdä pelkoa. Rohkeaksi voi tulla tekemällä rohkeampia asioita. Rohkeus on lihaksen kaltainen asia, jota voi kehittää harjoittelemalla.

5. Epäonnistuminen on hienoa. Kunnon mokaaminen tekee hyvää. Jos ottaa johtavaksi periaatteeksi epäonnistumisten välttämisen, ei voi onnistua isosti. Elämässä mielenkiintoiset asiat sijaitsevat siellä, missä joutuu haastamaan itsensä. Kannattaa heittää itsensä sellaisiin tilanteisiin, joista ei etukäteen tiedä, miten ne hoidetaan. Hetki, jolloin haastaa itseään menemään jonnekin, jossa ei ole vielä varma, on eniten kehittävää ja kasvua ruokkivaa.

6. Ville Valo –filosofia takaa menestymisen. Menestymiseen tarvitaan luovaa hulluutta, hyvää pokkaa, hieno bändi, loputonta sinnikkyyttä ja vahva unelma. Lahjakkuus on vasta potentiaalia. Ratkaisevaa on, että luovuus yhdistetään loppuun viemisen kykyyn. Kun tekee mielekkäitä asioita, toiminta energisoi loppuunkuluttamisen sijaan.

7. Oppimisfilosofia johtaa kohti unelmaa. Yleensä huipputyypit eivät ole keskimäärin lahjakkaampia kuin muut ikäisensä. Heitä erottava tekijä on suhde oppimiseen. Onnistuneen oppimisen edellytyksenä on (1) luovasti intohimoinen suhde siihen, mitä tekee ja kokee, ja että se on oikeasti merkityksellistä. Tämä johtaa siihen, että alkaa kysymään (2) hyviä kysymyksiä, joiden kautta tekee uusia havaintoja. Kysymysten myötä oppii käyttämään ympärillä olevia (3) resursseja. Tämä tapahtuu (4) rikastavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja johtaa lähemmäksi (5) unelmaa. Kun pysyy avoinna uusille asioille, voi oppia paljon.

Ja toki luennolla saatiin myös vastaus siihen, miten Himanen onnistui väittelemään suomen nuorimmaksi tohtoriksi parikymppisenä vain kahdessa vuodessa. Helppoa. Ensimmäisenä vuosi meni maisteriopintoihin ja toinen vuosi väitöskirjan viimeistelyyn. Omassa elämässä Himanen on rohkeasti hakeutunut niiden ihmisten ja asioiden pariin, jotka ovat häntä itseään ovat inspiroineet. Se on hyvä metodi.

Kiitos Pekka Himaselle syksyn hienosta elämysviihteestä! Perinteisen filosofian sijaan luento oli pikemminkin tämän ajan elämänhallintafilosofiaa. Ehkä juuri siksi se oli niin kiehtovaa, kiinnostavaa ja inspiroivaa.

Lisää samoista aiheista voi lukea Himasen teoksesta Kukoistuksen käsikirjoitus.

Yksi kommentti artikkeliin ”Pekka Himanen – Elämä taideteoksena – osa I”

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin