Kannattaa valita joukkoliikenne – Espooseen 13,5 km/h.

Liikun pääkaupunkiseudulla ympäri vuoden polkupyörällä. Pyörästä katkesi ketjut ja jouduin turvautumaan Espoon reissulla joukkoliikenteen apuun.

Reittioppaan mukaan parhaimmillaan Käpylästä Espoon Mankkaalle pääsee aamulla parilla vaihdolla noin 45-50 minuutissa. Heti kättelyssä reittioppaan mukaan klo 7.23 pysäkiltä lähtevä bussi nro 57 olikin yllättäen neljä minuuttia etuajassa. Jäin katselemaan perävaloja.

Odottelin noin 15 minuuttia bussia nro 506, jolla pääsin Pikku-Huopalahteen. Reittioppaan mukaan vaihtoaikaa oli neljä minuuttia klo 7.55 lähtevään bussiin nro 213. Bussi 506 oli tietysti juuri tuon verran myöhässä, mutta onneksi oli jatkoyhteyskin. Matka jatkui lyhyen vaihdon jälkeen klo 7.58. Mikäli olisin missannut jatkoyhteyden, olisin saanut odotella seuraavaa bussia (nro 206) noin 25 minuuttia.

Perillä olin lopulta klo 8.20 60 minuutin matkustamisen jälkeen. Pyörätietä pitkin matkaa on 13,5 km ja matka kestää noin 35 minuuttia.

Nettoaikatappiota tuli käytännössä enemmän, koska vietin aamulla erikseen noin 52 minuuttia 10 km juoksulenkillä. Hyvää oli kuitenkin se, että bussimatkalla ehti kirjoitella tämän tekstin ja nauttia elämästä noin muuten.

Kiitos vain HKL ja YTV paskasti hoidetuista poikittaisjoukkoliikenneyhteyksistä. Kuka hullu pääkaupunkiseudulla käyttää joukkoliikennettä jos on mahdollisuus pyöräillä?

5 kommenttia artikkeliin ”Kannattaa valita joukkoliikenne – Espooseen 13,5 km/h.”

  1. Kirjoittelin itsekin männä vuonna aiheen tiimoilta:

    http://keskenerainen.wordpress.com/2007/11/16/periaatteet-vs-kaytanto/

    En minä ihmettele kyllä yhtään yksityisautoilua kehä ykkösen ulkopuolella. Syynä tähän paitsi 60-70 -lukujen kaavoitus, myös Espoon ja Vantaan Helsinkiä vähäisempi tuki joukkoliikenteelle.

    Tämän takia uskallan väittää myös että Metron tulo Etelä-Espooseen voi oikeasti muuttaa julkisen liikenteen käyttötottumuksia – ensimmäinen oikeasti toimiva yhteys… 🙂

  2. Espoon ja Vantaan Helsinkiä vähäisempi tuki…? Absoluuttisesti ehkä, kun väkilukukin on pienempi, mutta mihin Hannu muuten perustat tuon väitteen?

    Alkuperäisestä asiasta olen samaa mieltä. Reittioppaasta huolimatta tuo väli pitää vaan tehdä Kampin kautta, selviää nopeammin ja varmemmin. Näin uskallan sanoa neljän ja puolen vuoden Olari-Käpylä -työmatkailun suomalla varmuudella ;).

  3. Hei

    Kiitos kommenteista! Yksityisautoilun käyttö on aika usein ajallisesti (puhumattakaan ympäristön kannalta) kaikkein heikoin vaihtoehto mihin tahansa mentäessä. Pyörällä tai kävellen/juosten kulkiessa tulee hoidettua päivän liikunta ja joukkoliikenteessä voi ajan käyttää muuten hyödyksi (esim. lukemalla). Sen sijaan autolla kuljettu aika menee melkein väkisin kokonaisuudessaan hukkaan. Autotyömatkojen jälkeen kun pitää sitten erikseen käyttää aikaa kävelyyn, pyöräilyyn, juoksuun, lukemiseen tai muuhun kivaan.

    Riippuu vähän mihin suuntaan Espoota menee. Käpylästä voi hyvin kävellä myös Pasilaan ja jatkaa siitä junalla (+bussilla). Itselläni on kokemusta Vallila/Käpylä – Espoo matkoista viimeisen kuuden vuoden ajalta vaikka kuinka paljon 😉

  4. Helsingistä Espoooseen pääsee hyvin, mutta poikittaisliikenne Espoossa on syvältä. Joten käytän omaa autoa kun pääsen paljon nopeammin. Auton seisottaminen on kallista, joten joudun pitämään autoa muutenkin työni puolesta, joten siksi käytän autoa, koska bussilla liikkuminen tulee kalliiksi versus jos liikkusin bussilla. Helsingissä ei tee autolla mitään, ei ole parkkipaikkoja ja julkinen liikenne on hyvää. Espoossa liikenne on väljää ja omalla autolla liikkuminen on näppärää.

  5. Seurasin Oslon kultaisen liigan yleisurheilukilpailuja ja 5000 metrin juoksua siellä. Voittaja juoksi yhtä nopeasti koko matkan, kuin saman mittainen metromatka kestää itselläni Helsingin keskustaan. Eli kyllä juosten ehtii!

    Hannu Oskala uskoi Espoon metron muuttavan julkisen liikenteen kulkutottumuksia. Valitettavasti kyseessä on niin minimaalisen pieni (ei rahalliselta arvoltaan vaan asemien määrällä mitattuna) ja vanhanaikaisella tekniikalla toteutettava hanke, että sillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa julkisen liikenteen käyttötottumuksiin. YVA-selvityksestä on helppo todeta, että mitkään liikenne-ennusteet eivät lupaa metron edes kasvattavan julkisen liikenteen käyttäjämääriä pääkaupunkiseudulla. Kun otetaan vielä huomioon metron asemainfrastruktuurin energiankulutus on koko hankkeen vaikutus todennäköisesti CO2-päästöjen osalta negatiivinen!!!

    Vaikka Leo on näyttänyt erinomaista esimerkkiä ja kertonut pyöräilyn helppoudesta on kaupunkiseudullamme aivan valtava kehittymisen paikka pyöräilyn ja ennen kaikkea kävelyn edistämisessä. Vaihtoehto autoille kun useimmiten on kevyt liikenne. Kauppamatkat tehdään useimmiten autoilla tai kevyellä liikenteellä, vain hyvin harvoin julkisilla. Kaavoitus on avainasemassa.

    Katsokaapa joku päivä ympärillenne ja arvioikaa kuinka suuri osa kaupunkimme pinta-alasta on varattu autoille. Helsingin keskustassa se on 50%. Ja kaikki tämä rajoittaa pääsyämme kävellen paikasta toiseen. Niinpä moni (varsinkin huonompijalkainen) valitsee valitettavasti auton.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.