Kannattaa valita joukkoliikenne – Espooseen 13,5 km/h.

Liikun pääkaupunkiseudulla ympäri vuoden polkupyörällä. Pyörästä katkesi ketjut ja jouduin turvautumaan Espoon reissulla joukkoliikenteen apuun.

Reittioppaan mukaan parhaimmillaan Käpylästä Espoon Mankkaalle pääsee aamulla parilla vaihdolla noin 45-50 minuutissa. Heti kättelyssä reittioppaan mukaan klo 7.23 pysäkiltä lähtevä bussi nro 57 olikin yllättäen neljä minuuttia etuajassa. Jäin katselemaan perävaloja.

Odottelin noin 15 minuuttia bussia nro 506, jolla pääsin Pikku-Huopalahteen. Reittioppaan mukaan vaihtoaikaa oli neljä minuuttia klo 7.55 lähtevään bussiin nro 213. Bussi 506 oli tietysti juuri tuon verran myöhässä, mutta onneksi oli jatkoyhteyskin. Matka jatkui lyhyen vaihdon jälkeen klo 7.58. Mikäli olisin missannut jatkoyhteyden, olisin saanut odotella seuraavaa bussia (nro 206) noin 25 minuuttia.

Perillä olin lopulta klo 8.20 60 minuutin matkustamisen jälkeen. Pyörätietä pitkin matkaa on 13,5 km ja matka kestää noin 35 minuuttia.

Nettoaikatappiota tuli käytännössä enemmän, koska vietin aamulla erikseen noin 52 minuuttia 10 km juoksulenkillä. Hyvää oli kuitenkin se, että bussimatkalla ehti kirjoitella tämän tekstin ja nauttia elämästä noin muuten.

Kiitos vain HKL ja YTV paskasti hoidetuista poikittaisjoukkoliikenneyhteyksistä. Kuka hullu pääkaupunkiseudulla käyttää joukkoliikennettä jos on mahdollisuus pyöräillä?

5 kommenttia artikkeliin ”Kannattaa valita joukkoliikenne – Espooseen 13,5 km/h.”

  1. Kirjoittelin itsekin männä vuonna aiheen tiimoilta:

    http://keskenerainen.wordpress.com/2007/11/16/periaatteet-vs-kaytanto/

    En minä ihmettele kyllä yhtään yksityisautoilua kehä ykkösen ulkopuolella. Syynä tähän paitsi 60-70 -lukujen kaavoitus, myös Espoon ja Vantaan Helsinkiä vähäisempi tuki joukkoliikenteelle.

    Tämän takia uskallan väittää myös että Metron tulo Etelä-Espooseen voi oikeasti muuttaa julkisen liikenteen käyttötottumuksia – ensimmäinen oikeasti toimiva yhteys… 🙂

  2. Espoon ja Vantaan Helsinkiä vähäisempi tuki…? Absoluuttisesti ehkä, kun väkilukukin on pienempi, mutta mihin Hannu muuten perustat tuon väitteen?

    Alkuperäisestä asiasta olen samaa mieltä. Reittioppaasta huolimatta tuo väli pitää vaan tehdä Kampin kautta, selviää nopeammin ja varmemmin. Näin uskallan sanoa neljän ja puolen vuoden Olari-Käpylä -työmatkailun suomalla varmuudella ;).

  3. Hei

    Kiitos kommenteista! Yksityisautoilun käyttö on aika usein ajallisesti (puhumattakaan ympäristön kannalta) kaikkein heikoin vaihtoehto mihin tahansa mentäessä. Pyörällä tai kävellen/juosten kulkiessa tulee hoidettua päivän liikunta ja joukkoliikenteessä voi ajan käyttää muuten hyödyksi (esim. lukemalla). Sen sijaan autolla kuljettu aika menee melkein väkisin kokonaisuudessaan hukkaan. Autotyömatkojen jälkeen kun pitää sitten erikseen käyttää aikaa kävelyyn, pyöräilyyn, juoksuun, lukemiseen tai muuhun kivaan.

    Riippuu vähän mihin suuntaan Espoota menee. Käpylästä voi hyvin kävellä myös Pasilaan ja jatkaa siitä junalla (+bussilla). Itselläni on kokemusta Vallila/Käpylä – Espoo matkoista viimeisen kuuden vuoden ajalta vaikka kuinka paljon 😉

  4. Helsingistä Espoooseen pääsee hyvin, mutta poikittaisliikenne Espoossa on syvältä. Joten käytän omaa autoa kun pääsen paljon nopeammin. Auton seisottaminen on kallista, joten joudun pitämään autoa muutenkin työni puolesta, joten siksi käytän autoa, koska bussilla liikkuminen tulee kalliiksi versus jos liikkusin bussilla. Helsingissä ei tee autolla mitään, ei ole parkkipaikkoja ja julkinen liikenne on hyvää. Espoossa liikenne on väljää ja omalla autolla liikkuminen on näppärää.

  5. Seurasin Oslon kultaisen liigan yleisurheilukilpailuja ja 5000 metrin juoksua siellä. Voittaja juoksi yhtä nopeasti koko matkan, kuin saman mittainen metromatka kestää itselläni Helsingin keskustaan. Eli kyllä juosten ehtii!

    Hannu Oskala uskoi Espoon metron muuttavan julkisen liikenteen kulkutottumuksia. Valitettavasti kyseessä on niin minimaalisen pieni (ei rahalliselta arvoltaan vaan asemien määrällä mitattuna) ja vanhanaikaisella tekniikalla toteutettava hanke, että sillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa julkisen liikenteen käyttötottumuksiin. YVA-selvityksestä on helppo todeta, että mitkään liikenne-ennusteet eivät lupaa metron edes kasvattavan julkisen liikenteen käyttäjämääriä pääkaupunkiseudulla. Kun otetaan vielä huomioon metron asemainfrastruktuurin energiankulutus on koko hankkeen vaikutus todennäköisesti CO2-päästöjen osalta negatiivinen!!!

    Vaikka Leo on näyttänyt erinomaista esimerkkiä ja kertonut pyöräilyn helppoudesta on kaupunkiseudullamme aivan valtava kehittymisen paikka pyöräilyn ja ennen kaikkea kävelyn edistämisessä. Vaihtoehto autoille kun useimmiten on kevyt liikenne. Kauppamatkat tehdään useimmiten autoilla tai kevyellä liikenteellä, vain hyvin harvoin julkisilla. Kaavoitus on avainasemassa.

    Katsokaapa joku päivä ympärillenne ja arvioikaa kuinka suuri osa kaupunkimme pinta-alasta on varattu autoille. Helsingin keskustassa se on 50%. Ja kaikki tämä rajoittaa pääsyämme kävellen paikasta toiseen. Niinpä moni (varsinkin huonompijalkainen) valitsee valitettavasti auton.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa