Risto Isomäki: Tämän ajan tärkeimmät asiat

Vieraskynäblogissa Risto Isomäki

Suomalainen poliittinen keskustelu pyörii pienien ja arkipäiväisten asioiden ympärillä. Pieni korotus eläkkeisiin, maitolitran hinta, prosentin muutos verotuksessa, 20 euroa pois jostakin tietystä tuesta, 18 euron korotus johonkin tiettyyn maksuun.

Pienet asiat ovat tärkeitä, koska ihmisten arki ja elämä muodostuvat niistä. Poliitikkojen täytyy olla kiinnostuneita myös pienistä asioista.

On kuitenkin ongelmallista, jos lukuisat liian pienet asiat vievät kaiken poliittisen keskustelutilan ja muodostavat viidakon, joka vaikeuttaa suurempien kysymyksien hahmottamista. Sillä politiikassa tarvitaan myös suhteellisuuden tajua. Kaikki asiat eivät ole yhtä oleellisia.

Sosiaalisten kysymysten puolella kaksi ongelmaa on todennäköisesti ylitse muiden. Kaksikymmentä vuotta sitten Suomella oli yksi maailman parhaista terveydenhuoltojärjestelmistä. Nyt terveydenhuoltomme on Länsi-Euroopan huonoimpia. Sen keskelle syntyy koko ajan lisää huonosti toimivia aukkoja. Hammashuoltoon, tuki- ja liikuntaelinsairauksien alueelle, erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn…

Samaan aikaan yhä suurempi osa kaikista valtion toteuttamista tulonsiirroista hyödyttää yhä suoremmin keskiluokkaa eikä köyhiä ihmisiä. Miksi on niin vaikea tehdä mitään terveydenhuollon murenemiselle ja syvenevälle köyhyydelle? Olisiko ongelma, ainakin osin, kaikissa niissä kuuluisissa lillukanvarsissa?

Pitkän päälle vielä paljon ongelmallisempaa on kuitenkin se, että suuret ympäristöongelmat ovat viime aikoina jääneet taas pahasti paitsioon poliittisissa keskusteluissa. Huolimatta Fukushiman onnettomuudesta, huolimatta siitä että viime vuosi löi Grönlannissa kaikki entiset sulamisennätykset. Huolimatta siitä että kolmannes Amazonasista on juuri muuttunut, ainakin väliaikaisesti, tärkeästä hiilinielusta suureksi hiilipäästöjen lähteeksi.

Ilmasto- ja energiakysymykset eivät vielä häiritse arkeamme merkittävästi. Mutta jos tällaisiin ongelmiin ei reagoida ajoissa, me ajaudumme pian tilanteeseen, jossa ne hallitsevat koko elämäämme ja jättävät vain hyvin vähän tilaa millekään muulle.

Käsistä karkaava ilmaston lämpeneminen voi sotkea maailmantalouden tuhannella eri tavalla, sillä rakentamamme järjestelmät ovat kaikki hyvin hauraita. Jos Grönlannin sulaminen jatkuu nykyisellä vauhdilla, omat talvemme saattavat väliaikaisesti viiletä merkittävästi jäävuorien nielemän lämmön ja Golf-virran pohjoisen haaran hyytymisen takia.

Jos emme kehitä ajoissa vaihtoehtoja öljylle ja maakaasulle, niiden hinta räjähtää pian niin korkealle, että talous alkaa sahata yhä hurjempaa tahtia ylös ja alas fossiilisten polttoaineiden hintojen mukana.

Toisaalta jos haluamme korvata nykyistä isomman osan öljystä ja maakaasusta ydinsähköllä, joudumme siirtymään nykyisistä ydinvoimaloista jonkinlaisiin hyötöreaktoreihin. Tämä saattaisi ajan mittaan synnyttää maailmaan kymmeniä uusia ydinasevaltioita, sillä hyötöreaktorien polttoaineet soveltuvat sellaisenaan ydinaseiden rakentamiseen.

Uusiutuvat energiamuodot ja energiatehokkuuden kasvattaminen ovat edelleen monille suhteellisen etäisiä asioita. Ne ovat kuitenkin lähes varmasti oman aikamme kaikkein tärkeimmät asiat.

Risto Isomäki on tieteis- ja tietokirjailija

2 kommenttia artikkeliin ”Risto Isomäki: Tämän ajan tärkeimmät asiat”

  1. Ilmastonmuutos meni ”pois muodista”, eikä siitä vaalitenteissä juuri puhuta. Politiikan on ilmeisen vaikea muutenkin hallita mitään, mikä vaatii yhtä vaalikautta pidempää määrätietoista toimintaa. Asiat polkevat paikoillaan, vaikka pitäsi jo mennä vauhdilla eteenpäin.

    ”hyötöreaktorien polttoaineet soveltuvat sellaisenaan ydinaseiden rakentamiseen”

    IFR-projektin johtaja Charles Till sanoo tähän:

    ”Yes. Well, it doesn’t. As simply as that.”

    Kumpaa uskoa, kirjailija Isomäkeä, vai ydinfyysikko Tilliä, jonka haastattelu täällä:

    http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/shows/reaction/interviews/till.html

    Mielelläni kuulisin myös Isomäen mielipiteen sulasuolareaktorista:

    http://wp.me/pbZwh-K0

    Toriumia käyttävä hyötöreaktori. Passiivisesti turvallinen, ei tarvitse natriumia, eikä siinä synny plutoniumia.

    Toriumia syntyy sivutuotteena muussa kaivostoiminnassa määrä, jolla sähköistäsi koko maailman. Jätettä syntyy nykyistä vähemmän, ja sen loppusijoitusajaksi riittää 300 vuotta nykyisen tuhansien vuosien sijasta.

    Lisäksi haluaisin kuulla perustelun, millä tavalla fossiilisista polttoaineista luopuminen olisi helpompaa jos yksi potentiaalinen fossiiliton energiamuoto jätetään pois sen sijaan, että niitä käytettäisiin kaikkia? Esim. maailman johtava ilmastotutkija James Hansen on sitä mieltä, että ydinvoima tulisi pitää mukana ja kehittää myös ihan siltä varalta, jos uusiutuvat eivät pystykään korvaamaan fossiilisia.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami