Ekoisi: Luontokerho: Vauvojen vai vanhempien harrastus?

Sain yläkerran naapurilta kutsun Metsänuppuskerhoon. Kerho on suunnattu 0-3-vuotiaille ja siinä lähdetään torstaisin metsäretkelle säällä kuin säällä syksyllä, talvella ja keväällä. Mukaan tarvitaan sään mukaiset varusteet ja eväät.

Kerhon kautta olisi mahdollisuus tutustuttaa lapsi ”luonnossa kotonaan” -pedagogiikkaan, johon tutustuin jo vieraillessani päiväkoti Mörrintuvassa. Aihe on tärkeä, sillä olenhan muutenkin pohtinut vanhemmuuden luontohaasteita.

Lasten toiminta luonnon keskellä vaikuttaa erinomaisen kivalta. Parhaimmillaan siitä saa myös paljon uusia ideoita, mikä auttaa vanhempia jaksamaan lasten kanssa ja keksimään heidän kanssaan mielekästä tekemistä. Onhan luonnolla myös terapeuttinen vaikutus. [Lue lisää…]

Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille

Kevät etenee ja grillikausi alkaa. Kuluttajaliitto vertaili ruokamakkaroiden lihapitoisuutta. Vertailun mukaan osa makkaroista sisältää 0 prosenttia varsinaista lihaa. Asiasta uutisoi mm. Uusi Suomi: Paljastus makkarasta: Näissä lihaa 0%

Kasvisruokakauppa Asoka ja Ville Idström teki oman selvityksen.

Asokassa myytävistä 100 % lihattomissa nakeissa on parhaimmillaan yli nelinkertainen määrä laadukasta proteiinia verrattuna ”perinteisiin” makkaroihin. Lihaisimmissakin makkaroissa on vain alle puolet kasvisnakin proteiinimäärästä. [Lue lisää…]

Kuusi askelta ympäristövastuulliseen toimintaan

Usein ihmiset kuvittelevat, että käyttäytymistä voisi muuttaa vain lisäämällä tietoa. Tieto on yksi tekijä, ei kuitenkaan ainoa edellytys käyttäytymisen muutokselle. Lukemattomissa eri tutkimuksissa on osoitettu, että esimerkiksi tieto luonnosta ei vielä yksin johda toiminnan muuttumiseen.

Tärkeimpiä ympäristövastuulliseen johtavia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat kuusi asiaa:

1. Ympäristöherkkyys ja luontosuhde
2. Syvällinen tieto ympäristöstä
3. Henkilökohtainen sijoitus tai hyöty ympäristövastuullisesta toiminnasta
4. Tieto ja taito toimia itse ympäristön puolesta
5. Oletus siitä, että muutkin toimivat vastuullisesti
6. Motivaatio eli halu toimia

Lue koko kirjoitus Verkkolehti OK-kanavan sivuilta: Tieto ei yksin riitä: Kulutuskulttuurin nousu ja tuho

Maailman tila 2010: Kulutuskulttuurin nousu ja tuho

”Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?”

Maailman tila 2010Näin kysyttiin Maailma tila 2010 – Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan -kirjan julkaisutilaisuudessa 18.2. eduskunnassa. Rajaton kasvu rajallisella maapallolla ei voi jatkua enää kovin pitkään. Olisiko aika siirtyä degrowth-talouteen?

Ihmisten kulutus on riistäytynyt käsistä. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluita tällä hetkellä 1,3  maapallon verran. Kulutamme siis kolmanneksen enemmän kuin mihin meillä olisi oikeasti varaa. Vuodesta 1960 lähtien kulutuksemme on kuusinkertaistunut. Henkeä kohden laskettuna kulutus on kolminkertaistunut. Vuonna 2009 ihmiset kuluttivat syyskuun 25. päivänä loppuun kaikki luonnon sinä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi elettiin velaksi.

Suomen osalta tilanne on vielä synkempi. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo maaliskuun lopussa. Ryöstämme siis joka vuosi tulevilta sukupolvilta kolmen vuoden luonnonvarat, kolme vuotta elämää. Suomalaisilla elintavoilla maailman kestävä väkiluku olisi noin 2,1 miljardia ihmistä.

Maailman tila 2010 haastaa muuttamaan kulutuskulttuuria. Teoksessa nimetään viisi keskeistä muutosvoimaa kulutuskulttuurivallankumoukselle.

1. Kasvatus ja koulutus
2. Liike- ja talouselämä
3. Valtiovalta ja julkisyhteisöt
4. Media
5. Yhteiskunnalliset liikkeet

Kuusi askelta ympäristövastuulliseen toimintaan

Keskustelin aiemmin tällä viikolla Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Greenin kanssa ympäristökasvatuksesta. Usein ihmiset kuvittelevat harhaisesti, että käyttäytymistä voisi muuttaa lisäämällä tietoa. Lukemattomissa eri tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että tieto luonnosta ei vielä yksin johda toiminnan muuttumiseen. Malva Green esitteli minulle tärkeimpiä ympäristövastuulliseen johtavia tekijöitä. Näitä on yhteensä kuusi:

1. Ympäristöherkkyys ja luontosuhde
2. Syvällinen tieto ympäristöstä
3. Henkilökohtainen sijoitus/hyöty
4. Tieto ja taito toimia ympäristön puolesta
5. Oletus siitä, että muutkin toimivat
6. Halu toimia

On selvää, että kulutuksen aikakausi on pian ohi.