Tervetuloa sivuilleni! Olen toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, ympäristöasiantuntija, hallintotieteiden maisteri ja kahden lapsen isä Helsingistä - Blogissa kirjoitan teemalla onnellisuus, kohtuus ja ympäristö
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona 12.3.2014 kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyarin aloittetta Sipoonkorven retkeilymahdollisuuksien ja tiedotuksen parantamisesta.
Helsingin Sanomat julkaisikin sopivasti juuri tänään (11.3.) minun ja Nasiman yhteisen mielipidekirjoituksen aiheesta.
Mitä mieltä itse olet? Miten Sipoonkorven kansallispuistoa voitaisiin kehittää?
Alla mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan.
.
Sipoonkorven kansallispuistoa kehitettävä [Lue lisää…]
Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja aloitin selvityksen tekemisen verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan kansalaistoiminnan mahdollistamisesta. Blogikirjoitukseni Kuopion asuntomessuista julkaistiin CO2-raportti.fi -verkkosivuilla. Kommentit olivat taattua Stalin- ja ilmastoskeptikkotavaraa. Aamupäivällä vastailin myös Kuluttaja-lehdelle ekoenergiasta. Oma sähkösopimus kannattaa käydä vaihtamassa täällä. Illalla vietimme Annukan syntymäpäivää. Kävimme syömässä Ravintola Kotossa, kävelimme ja uimme Seurasaaressa sekä matkustimme Linnanmäen vuoristoradalla ja päädyimme lopulta istumaan iltaa Alppilaan Samin ja Lauran seuraksi.
En ole ihan vakuuttunut Porin pyöräilypolitiikasta
Tiistaina tein koko päivän selvitystä verkkovaikuttamisesta Luonto-Liiton toimistolla. Luin taustamateriaalia ja artikkeleita sekä kirjoittelin tekstejä ja valmistelin aineiston keruuta. Samalla kävin läpi Luonto-Liittoon saapuneen postin. Illalla kirjoittelin YLE:lle ja Aamulehteen kotimaan lentoliikenteen tukemisesta. Täytyy vain olla tyytyväinen Finncomin ilmoitukseen lopettaa lennot Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään.
Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja jatkoin selvityksen tekoa verkkovaikuttamisesta. Illalla kävimme kävelemässä Pilvin ja Jonin kanssa Eirassa, Kaivopuistossa, Töölönlahden rannalla ja Kalliossa. Näin kaupungin monet kadut, kulmat ja puolet tulivat tutuksi joensuulaisille turisteille.
Torstaina hyppäsin aamulla junaan ja matkustin Toijalaan puhumaan Nuorten Vaikuttamisen Akatemiaan kansalaisvaikuttamista ja Luonto-Liitosta. Toijalasta matka jatkui Poriin (junalla) ja Porin seudun ympäristöseuran 30-vuotisjuhlaseminaariin, jossa aiheena oli tulevaisuuden ympäristöhaasteet. Haasteet eivät ole kovin pieniä. 1000-kertaiseksi kiihtynyt sukupuuttoaalto, karkuun pääsemässä oleva ilmastokriisi ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Uhkakuvista huolimatta oli voimaannuttavaa kuunnella vanhojen luonnonsuojeluveteraanien puheita siitä, miten paljon luonnonsuojelun saralla on vuosikymmenten aikana saatu aikaiseksi.
Perjantaina kävin aamulla juoksemassa ja jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamiseen liittyen. Aamupäivällä työstin myös artikkelin Ympäristö- ja Terveys lehteen degrowth-taloudesta sekä huomasin pettymyksekseni, että Bonnissa olleet ilmastoneuvottelut päättyivät jälleen ilman tuloksia. Asiasta petyneenä kirjoittelin kolme vinkkiä ilmastoneuvottelijoille. Illalla kävimme Merin ja Laurin kanssa katsomassa Teatteri Ilveksen ja Anni Mikkelssonin ohjaaman hulvattoman hauskan ja koskettavan Hiihtoliitto-näytöksen Kumpulan metsäteatterissa. Suosittelen lämpimästi!
Lauantaina vietimme Annukan kanssa laatuaikaa. Siivosimme ja kävimme katsomassa Galleria Huudossa Uljas urbaani unelma -näyttelyn sekä söimme ylellisen monipuolista ja herkullista myöhäislounasta Pashas’ssa. Illalla istuimme parvekkeella lukemassa ja keskustelemassa sekä teimme loppukesän pimeyteen kävelyretken.
Kalkkiruukin luontopolku
Sunnuntaina oli vuorossa kansallispuistopoliittinen pyöräretki yhdessä Tom Henrikssonin kanssa. Ennen lähtöä nautimme aamupalaksi biopuuroa (neljän viljan hiutaleita, auringonkukan siemeniä, soijarouhetta, maca-jauhoa, hampunsiemen- ja kaakaopapurouhetta). Fillaroimme ensin Käpylästä Vantaan Sotungiin, jossa kävelimme läpi Kalkkiruukin luontopolun keskustellen samalla luontosuhteesta, luonnon arvottamisesta ja mahdollisesta Sipoonkorven kansallispuistosta. Paluumatkalla nautimme Jakomäessä trangialla lämmitetyistä nuudeleista soijarouheen kera. 42 km pyöräilyn ja 4,5 km luontopolun jälkeen juoksimme vielä 10 km lenkin. Vasta tämän jälkeen luin uutiset huonosta ilmanlaadusta ja kehoituksesta välttää ulkoliikuntaa.
Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa (yhteensä 46 km) ja pyöräilin 125 km sekä tein kerran lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 70 tuntia.
Tulevan viikon aikana jatkan verkkovaikuttamista koskevan selvityksen tekoa, olen pari päivää Luonto-Liiton toimistolla eri kokouksissa sekä matkustan Turkuun keskustelemaan Ville-Veikko Hirvelän kanssa ekologisesta elämäntavasta. Perjantaina osallistun pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään seminaariin, jossa pohditaan aihetta ”Suomi kestävän kasvun uralle”. Viikonlopuksi suuntaamme kavereiden mökille Kylmälään.
Olin sunnuntaina (30.5.) vetämässä Maailma kylässä festareilla Suomen luonnonsuojeluliiton ja ympäristöjärjestöjen Sipoonkorpiryhmän keskustelutilaisuutta Sipoonkorven kansallispuistoon liittyen.
Kuva: Kati Vierikko
Mukana keskustelemassa olivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ja Pääkaupunkiseudun partiolaisten toiminnanjohtaja Tapani Tulkki. Tilaisuuden aluksi Teatteri Poleemi esitti oman tarinansa kansallispuistosta.
Keväällä Metsähallitus julkaisi selvityksen kansallispuiston perustamisen edellytyksistä. Tämän mukaan mitään merkittävää estettä laajalle kansallispuistolle ei ole.
Kyseessä on luontoarvoiltaan ja retkeilymielessä Nuuksion kansallispuiston veroinen kohde.
Sipoonkorpi on sijaintinsa lisäksi lajistoltaan ja ekologisilta arvoiltaan ainutlaatuinen alue. Pääkaupunkiseudun kasvava väestöpaine edellyttää myös lisää virkistysalueita. Sipoonkorpi olisi hyvien liikenneyhteyksien päässä Helsingin keskustasta.
Kansallispuisto takaisi, että alue pysyisi maasutuna ja keskeisenä osana pääkaupunkisudun viherkehää sekä tekisi alueesta sopivan retkeilyyn ja virkistyskäyttöön. Toistaiseksi pirstoutuneet maanomistusolot ovat jarruttaneet yhtenäisten reittien syntymistä.
Seuraavaksi tulisi luoda painetta ympäristöministeriin ja ministeriöön, jotta laki Sipoonkorven kansallispuistosta tehtäisiin vielä tämän hallituksen aikana. Kansallispuisto juhlistaisi hienosti YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuotta.
Lisätietoja aiheesta osoitteessa: http://www.sll.fi/uusimaa/sipoonkorpi/
Aamulla (24.11.) olin YLE Radio Itä-Uusimaan suorassa lähetyksessä keskustelemassa Sipoonkorven kansallispuistosta. Sipoonkorven alue on valtakunnallisesti tärkeä kohde niin luonnonsuojelun kuin virkistyskäytönkin osalta. Voidaan puhua pääkaupunkiseudun itäisestä keuhkosta Nuuksion kansallispuiston ollessa se läntinen keuhko.
Alueella sijaitsee vanhoja metsiä, lehtoja ja arvokkaita perinnebiotooppeja. Tähän mennessä alueella on tavattu lähes 100 valtakunnallisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Ilman suojelutoimia Sipoonkorven säilyminen ei ole selvää, koska aluetta uhkaavat moninaiset rakentamis- ja maankäyttöpaineet.
Maamme hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut selvittämään mahdollisuudet perustaa Sipoonkorven kansallispuisto. Valitettavasti ympäristöministeriö ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki ovat vastustaneet kansallispuiston perustamista.
Tällä hetkellä monet odottavat Metsähallituksen selvityksen valmistumista Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Selvitys tulee osoittamaan, että kansallispuiston perustamiselle ei ole olemassa merkittäviä esteitä ja Sipoonkorpi täyttää kirkkaasti kansallispuiston edellytykset. Tämän luonnonsuojelijat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat tienneet jo pitkään. Seuraavaksi paine tulee keskittää ympäristöhallintoon ja maamme hallitukseen, jotta myös siellä asia ymmärrettäisiin.
Parhaimmillaan kansallispuisto voitaisiin perustaa jo vuoden 2010 aikana. Valtion ja Helsingin omistamia suojelukelpoisia maita on alueella yli 2000 hehtaaria. Jotta hanke etenenisi jouhevasti, tarvitaan tietysti valtion rahoitusta. Rahaa tarvitaan virkistyskäytön reitistön suunnitteluun ja toteutukseen sekä vapaaehtoisiin maakauppoihin alueen maanomistajien kanssa. Myös ekologiset yhteydet tulee turvata. Käytännössä tämä tarkoittaa Mustavuori-Östersundomin Natura-alueen liittämistä mukaan. Näin osa kansallispuistosta saadaan aivan Helsingin kupeeseen.
Luonnonsuojelujärjestöt kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Luonto-Liitto tulevat toimimaan asiassa aktiivisesti. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen olisi kaikkien etu. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät oman parhaansa ja edistävät aktiivisesti kansallispuiston perustamista.