Sipoonkorven kansallispuisto: Toinen keuhko pääkaupunkiseudulle

Olin sunnuntaina (30.5.) vetämässä Maailma kylässä festareilla Suomen luonnonsuojeluliiton ja ympäristöjärjestöjen Sipoonkorpiryhmän keskustelutilaisuutta Sipoonkorven kansallispuistoon liittyen.

Kuva: Kati Vierikko

Mukana keskustelemassa olivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ja Pääkaupunkiseudun partiolaisten toiminnanjohtaja Tapani Tulkki. Tilaisuuden aluksi Teatteri Poleemi esitti oman tarinansa kansallispuistosta.

Keväällä Metsähallitus julkaisi selvityksen kansallispuiston perustamisen edellytyksistä. Tämän mukaan mitään merkittävää estettä laajalle kansallispuistolle ei ole.

Kyseessä on luontoarvoiltaan ja retkeilymielessä Nuuksion kansallispuiston veroinen kohde.

Sipoonkorpi on sijaintinsa lisäksi lajistoltaan ja ekologisilta arvoiltaan ainutlaatuinen alue. Pääkaupunkiseudun kasvava väestöpaine edellyttää myös lisää virkistysalueita. Sipoonkorpi olisi hyvien liikenneyhteyksien päässä Helsingin keskustasta.

Kansallispuisto takaisi, että alue pysyisi maasutuna ja keskeisenä osana pääkaupunkisudun viherkehää sekä tekisi alueesta sopivan retkeilyyn ja virkistyskäyttöön. Toistaiseksi pirstoutuneet maanomistusolot ovat jarruttaneet yhtenäisten reittien syntymistä.

Seuraavaksi tulisi luoda painetta ympäristöministeriin ja ministeriöön, jotta laki Sipoonkorven kansallispuistosta tehtäisiin vielä tämän hallituksen aikana. Kansallispuisto juhlistaisi hienosti YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuotta.

Lisätietoja aiheesta osoitteessa: http://www.sll.fi/uusimaa/sipoonkorpi/

Posted in Luonnonsuojelu, Metsiensuojelu, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , , , | Leave a comment

Maailma kylässä – Ylisöpö!

Lauantai (29.5.) vierähti Maailma Kylässä -festareilla. Olin ensin paikalla puhumassa Yltäkylläisten pidot -kirjasta ja vähän myöhemmin Vegaanin uudesta keittokirjasta.

Yltäkylläisten pidot -kirjan tekemisen yhteydessä järjestetyssä keskustelussa hahmottelin tulevaisuuden ekologisesti kestävää ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavasti:

1. Talouskasvupakon sijaan edistämme ihmisten tyytyväisyyttä ja siirrymme tasaiseen degrowth-talouteen
2. Yhteiskunnassa siirrytään palveluintensiiviseen tyytyväisyys-, hoiva ja hyvinvointitalouteen
3. Vallitseva kulttuuri sosiaalistaa vapaaehtoiseen vaatimattomuuteen (downsifting), askeettiseen hedonismiin ja kulutuskarkuruuteen
4. Otamme käyttöön henkilökohtaiset päästökiintiöt
5. Otamme käyttöön perustulon ja maksimielintason sekä viimeisen ihmisen periaatteen

Luonto-Liiton kojulla oli mukana myös Simo-Siili

Mukana festareilla oli Luonto-Liiton Simo-Siili. Festareiden lomassa kävin katsomassa myös Riikka Hyvösen ja Rakel Liekin Ylisöpö! –maalausnäyttelyn ja löysin itseni värittämässä värityskirjaa.

”Vapaana kirmaaminen on söpöä, turkistarhaus ei niinkään”.

Posted in Arki, Yhteiskunta | Tagged , , , , , , , | Leave a comment

Kerjääminen – Mitä pitäisi tehdä?

Helsingin kadulle ilmestyneet kerjäläiset ovat tuoneet esille sosiaalisen mätäpaiseen, joka halutaan pois silmistä. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen on kehoittanut ihmisiä olemaan antamatta rahaa kerjäläisille ja monet ovat esittäneet kerjäämisen kieltämistä lailla.

Toisaalta EU-komissaari Lázló Andorin mukaan kerjäämisen kieltäminen lailla vain pyyhkii köyhät pois silmistämme, mutta ei ratkaise itse ongelmaa. Asiasta on kirjoittanut osuvasti myös Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson: Matin ja muiden viitteet kerjäläisistä.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

1. Lahjoita rahaa ihmisoikeustyötä tekeville järjestöille.
2. Vaadi Matti Vanhaselta ja poliittisilta päättäjiltä kieltojen sijaan toimia ongelman ratkaisemiseksi
3. Anna apua hädässä oleville ihmisille

Peter Signer kertoo The Life You Can Save -kirjassa (ks. myös Yltäkylläisten pidot) esimerkin miehestä, joka on matkalla töihin, mutta näkee pienessä lammessa hukkumaisillaan olevan lapsen. Työmatkalaisella on uudet kengät ja kiire töihin. Pitäisikö hänen kuitenkin pelastaa lapsi?

Vastaus on ilmeinen.

1. Ravinnon, suojan ja terveyden puutteista johtuva kärsimys ja kuolema ovat pahasta.
2. Jos vallassasi on estää jotain pahaa tapahtumasta ilman, että itse joudut uhraamaan mitään yhtä tärkeää, on väärin olla puuttumatta asiaan.
3. Lahjoittamalla rahaa avustusjärjestöille voit estää kärsimystä ja kuolemaa. Jos et lahjoita rahaa avustusjärjestöille, toimit väärin.

Itse annan kerjäläisille rahaa satunnaisesti. Suurin rahallinen tuki menee kuitenkin eri järjestöille. Kotitaloutemme lahjoittaa noin 10 prosenttia kaikista nettotuloista hyväntekeväisyyteen.

Mielestäni on yksinkertaisesti selvää, että hädässä olevaa ihmistä tulee auttaa – tavalla tai toisella. Parasta olisi tietysti antaa esimerkiksi ruokaa, vaatteita tai majoitusta. Vain heikko ihminen kävelee ohi. Vahvoilla on voimia auttaa muita.

Tavarat liikkuvat maailmassa vapaasti ja pian myös ihmiset (muuallakin kuin Euroopassa). Sen myötä globaali eriarvoisuus tulee silmille. Sen voi haistaa, maistaa, nähdä ja kuulla. Ja se on tämän inhottavan asian hyvä puoli.

Posted in Arki, Elämä, Toiminta, Yhteiskunta | Tagged , , , , , | 4 Comments

Ilmastovastuu ja ilmastolaki

Olin tiistaina (25.5.) vetämässä Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan ilmastovastuuseminaaria Helsingissä Eurooppatalolla. Seminaari oli osa laajempaa ilmastovastuukiertuetta, jonka ensimmäinen näytös nähtiin jo perjantaina (21.5.) Tampereella.

Mukana keskustelemassa olivat Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Jäättelä sekä kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas.), Kimmo Kiljunen (sd.) ja Sanna Lauslahti (kok.).

Kiertueen mukana seuraavat eri maiden päästöjä kuvaavat hiilipalikat

Maan ystävien ilmastokampanjavastaavan Laura Jäättelän mukaan Kööpenhaminan laihat tulokset osoittavat, että kansainvälisellä tasolla voidaan sitoutua vain siihen, mitä kotimaassa on sovittu. Maapallon ilmaston kanssa ei ole juurikaan varaa leikkiä. Suomessakin tarvitaan vähintään 40 prosentin päästövähennystoimet vuoteen 2020 mennessä ja lisäksi riittävä rahoitus kehitysmaiden toimille. Ensimmäisen yrityksen on onnistuttava. Vastuullisen ilmastopolitiikan esteet ovat poliittisia. Vastuuttoman ilmastopolitiikan esteet ovat fysikaalisia.

Paavo Arhinmäen mukaan Suomi voi hyvin kantaa oman osansa oikeudenmukaisesta päästövähennustavoitteesta. Muut maat saadaan mukaan asettamalla erillisiä hiilitulleja. Kimmo Kiljusen mukaan tarvitaan tekoja. Tekeminen on sanomisen korkein muoto ja meidän täytyy myös itse olla se muutos, jonka toivomme maailmasa näkevän. Sanna Lauslahti muistutti monista aktiivisista toimista, joita hallitus on jo päästöjen vähentämiseksi tehnyt. Näitä ovat esimerkiksi autoverouudistus ja energiaverojen korotukset.

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Suomi voi ja Suomen tulee olla kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä sekä näyttää mallia muille maille. Hiilineutraali Suomi on samalla mahdollisuus luoda parempaa tulevaisuutta. Vain keinoista oltiin erimielisiä.

Kampanjan tavoitteena on saada Suomeen ilmastolaki sitovista vuosittaisista päästövähennyksistä. Tähän mennessä jo 59 kansanedustajaa on ilmoittanut tukevansa ilmastolakia. Myös paneelissa ilmastolaki sai mukavaa kannatusta.

Tulisiko ilmastolaki ottaa käyttöön Suomessa?

- Paavo Arhinmäki: Kyllä
- Kimmo Kiljunen: Kyllä
- Sanna Lauslahti: Ehkä

Seminaarin lopuksi Jonna Nummela kertoi Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan tulevasta Helsingin toiminnasta. Iso kiitos järjestäjille, aktiiviselle yleisölle ja erinomaisille paneelikeskustelijoille!

Posted in Ilmastonmuutos ja kehitysyhteistyö, Ilmastopolitiikka, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , , , , | 1 Comment

Palvele rakkaudesta: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 20

Tyytyväinen ihminen on niin vahva, että hänellä on voimia auttaa ja palvella muita. Ahneet ovat heikkoja, koska he jaksavat keskittyä vain itseensä. Tyytyväinen ihminen palvelee muita omasta halustaan ja synnyttää myönteisen riippuvuussuhteen. Näin elämä on rikkaampaa ja samalla saa osakseen myös vastarakkautta.

Tyytyväinen ihminen palvelee rakkaudesta. Kannattaa kiinnittää huomiota esimerkikisi seuraaviin seikkoihin:

1. Vapaudu omien tarpeiden vankilasta. Tyytyväinen ihminen kykenee keskittymään itseään suurempien tavoitteiden toteuttamiseen ja toisten tarpeiden tyydyttämiseen.

2. Vältä vastentahtoista palvelua. Vasentahtoisessa palvelussa kyse on lannistavasta tai alistavasta tapahtumasta. Silloin pyritään tekemään vain se, mikä on pakko. Minimivaatimuksista tulee maksimisuorituksia. Vastentahtoinen palvelu näkyy ihmisen olemuksesta ja heijastuu myös muihin.

3. Rakasta sitä mitä teet ja tee mitä rakastat. Työhönsä kielteisesti suhtautuvat ovat usein ärtyneitä, ympäristöstä tulevien rasitteiden uhreja, kivuista kärsiviä ja pahannäköisiä, jotka sairastavat enemmän kuin ne, jotka rakastavat tekemistään. Ihminen, joka tekee töitä ja palvelee halutta, maksaa asenteestaan kovan hinnan. Oma kokemus työstä on synkkä ja alisteinen vailla kontrollia ja näkyä huomisesta. Samalla se tarkoittaa usein sosiaalisen arvostuksen puutetta ja sijoittumista yhteisön hierarkiassa alas.

4. Rahan tavoittelun sijaan kehitä itseäsi. Ne, jotka käyvät töissä tai tekevät asioita vain rahasta, tekevät työtään usein huonosti tai keskinkertaisesti. Raha voi olla tietysti yksi motiivi tekemiselle, mutta se ei voi olla ainoa. Palkan lisääminen ei lisää motivaatiota yleensä kuin hetkeksi. Tyytyväinen ihminen opettelee tekemään asioita muista syistä kuin rahasta. Tämä johtaa usein siihen, että myös rahaa tulee enemmän kuin uskoisi mahdolliseksikaan.

Kestävä syy tehdä asioita on oppia sietämään henkilökohtaista epämukavuutta ja sisäistä kitkaa sekä tunnetta pidättäytymisestä ja mielihyvän lykkäämisestä. Näin ihminen kehittyy. Mitä enemmän ja halukkaammin annat muille, sitä enemmän myös saat.

Tyytyväinen ihminen palvelee muita rakkauden, jakamisen, ahkeruuden ja rehellisyyden takia. Tämän seurauksena elämä nousee uudelle tasolle. Tyytyväisestä ihmisestä tulee elävä magneetti, joka vetää puoleensa omia tavoitteita tukevia ihmisiä, olosuhteita ja asioita.

Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: http://leostranius.fi/2010/05/vapaudu-kalenterista-ja-sahkopostista-askelia-tyytyvaiseen-elamaan-%E2%80%93-osa-19/

Posted in Elämä, Elämänhallinta | Tagged , , , , , , , | 2 Comments

Viikkopäiväkirja 20 (17.-23.5.2010)

Maanantaina olin koko päivän ympäristöministeriön ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran kevätneuvokki-seminaarissa keskustelemassa aiheesta: ”ovatko talouskasvu, vihreä talous ja kestävä kehitys sovitettavissa yhteen, vain onko talouden supistaminen (degrowth) välttämätöntä? Seminaarin materiaali löytyy täältä. Iltapäivällä pidimme lisäksi vielä Suomen degrowth-verkoston kokousta, jossa kävimme läpi tulevia aktiviteetteja. Alkuillasta istuin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverissa, jossa kävimme läpi tulevan hallituksen kokouksen esityslistaa.

Solidaarisuuskalenteri

Tiistaina tapasin aamulla UNDP:n Veera Haapaniemeä liittyen erääseen verkkosivuhankkeeseen. Lisäksi pidimme Luonto-Liiton toimistolla viisikon kokousta. Iltapäivällä valmistelin Luonto-Liiton hallituksen kokousta ja tapasin Suomen luonnonsuojeluliiton Minna Sumeliusta. Alkuillasta olin puhumassa eduskunnan kansalaisinfossa älykkäistä sähköverkoista ja illalla seurasin eduskunnan salissa käytyä keskustelua ydinvoimasta välillä huvittuneena ja välillä vaikuttuneena. Salin parhaimman puheenvuoron käytti Oras tynkkynen.

Keskiviikkona vietin kokousvapaata päivää. Kävin aamupäivän kotona läpi sähköposteja ja juoksevia asioita. Iltapäivän hoidin hommia Luonto-Liiton toimistolla. Illalla vietimme Annukan kanssa L&A iltaa. Kävimme ulkona syömässä ja vaateostoksilla sekä päädyimme lopulta nauttimaan kesäillasta kahvila Pirittan terassille.

Torstaina kävimme Luonto-Liiton toimistolla aamulla läpi tulevan Siepon toimistussihteerin sijaisen kanssa käytännön asioita sekä kartoitimme mahdollisia siviilipalvelustyöntekijöitä. Tämän jälkeen pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toimistokokoukseen ja piirin lounastapaamiseen. Iltapäivällä ehdin hetken käydä läpi sähköposteja ennen Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin liittokokousedustajille järjestettyä kokousta. Illan johdin vielä puhetta piirin hallituksen kokouksessa.

Perjantaina osallistuin Vegfest-tapahtumaan. Olin ensin pitämässä Luonto-Liiton järjestöesittelyä, puhuin sen jälkeen ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista sekä johdin paneelikeskustelua Tampereen kasvisruokapäivään liittyen. Illalla olin vielä lisäksi vetämässä Polttava Kysymys –kampanjan järjestämään ilmastovastuu-seminaaria Tampereen sosiaalifoorumin yhteydessä.

Lauantaina olin puhumassa aamupäivällä Lahdessa Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa! -seminaarissa. Lahdesta sain kyydin Orilammen lomakeskukseen Hilloselmelle Kouvolan seudulle, jossa järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous.

Sunnuntaina istuin päivän Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa. Päivän aikana uudistettiin sääntöjä, tehtiin pitkän aikavälin tavoiteohjelma ja valittiin liiton johto. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Tuire Laurinolli ja hallituksen puheenjohtajaksi Risto Sulkava! Myös allekirjoittanut valittiin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin edustajana liittovaltuustoon. Julkilausuma tehtiin ydinvoimasta: Ydinvoimapäätöksen kiirehtiminen on historiallinen virhe

Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 50 km) ja pyöräilin 62 km sekä tein kotona 2 kertaa lihaskuntoharjoitusta ja kerran venyttelyä.

Tulevan viikon aikana olen vetämässä Ilmastovastuu-paneelikeskustelua Eurooppatalolla, käyn puhumassa oikeusministeriön Aktiiviset kansalaiset koulunpenkillä -seminaarissa ja Editan henkilöstön kevättapahtumassa. Viikonloppu vierähtää Maailma Kylässä -festareilla, jossa olen puhumassa Yltäkylläisten pidot -kirjasta ja Vegaanin uudesta keittokirjasta sekä vetämässä Sipoonkorpi-keskustelua.

Posted in Arki, Elämä, Yhteiskunta | Tagged | 1 Comment

Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa! – Ympäristökaupungin kymmenen ehtoa

Lauantaina (22.5.) matkustin aamulla Lahteen puhumaan Vasemmiston järjestämään Kohti hiilineutraalia ytheiskuntaa! -seminaariin. Lahden tavoitteena on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasoon verratuna. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta haluaa tehdä Lahdesta tulevaisuuden ekokaupungin. Hienoa!

Itse esittelin seminaarissa hyviä esimerkkejä Suomesta ja eurooppalaisista ekokaupungeista. Todellista ympäristökaupunkia yhdistävät ainakin seuraavat kymmenen tekijää:

1. Tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen
2. Tiukat rakennusnormit (uudet talot oltava nollaenergiataloja) ja puun käyttö rakennuksissa
3. Energian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä ja aurinkoenergian aktiivinen hyödyntäminen
4. Maisemaa hallitsevat viheralueet sekä katuihin maalatut pyöräkaistat ja -parkit
5. Tehokas valoetuuksilla toteutettu raitiovaunuliikenne
6. Joukkoliikenne kulkee uusiutuvilla energialähteillä, kuten biokaasulla
7. Kevyen liikenteen suosiminen autoilun kustannuksella
8. Luomu- ja ekotuotteiden saatavuus kaupoissa hyvä
9. Muutosten takana kaupunkilaisten vahva osallistaminen päästöksentekoon
10. Myös pieniin asioihin kiinnitetään huomiota ja luodaan esimerkkejä. Esimerkiksi kahviloiden ja ravintoloiden vessoissa liikkeen tunnistimella toimivat valot.

Mälmön Västra Hamneniin ovat tervetulleita kaikki muut paitsi autot

Olen kirjoitellut kokemuksista Eurooppalaissa ekokaupungeissa tarkemmin CO2-raportin blogissa: Ekokaupunkien Eurooppa

Oli myös ilahduttavaa, miten kaupungin strategiapäällikkö Santtu von Bruun puhui kunnianhimoisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan puolesta. Uusi ekokaupunki on suhteellisen helppo rakentaa. Sen sijaan olemassaolevan kaupungin muuttaminen hiilineutraaliksi on vaativampi juttu. Bruunin mukaan hyvä ilmasto- ja energiapolitiikka on tehdä niitä asioita, jotka ovat fiksuja muutenkin kuin ilmastonäkökulmasta. Esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteet tuovat kustannussäästöjä sekä joukko- ja kevyen liikenteen edistäminen edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Iltapäivällä sain vähemmän hiilineutraalin, mutta sitäkin mukavamman kyydin Lahdesta Orilammen lomakeskukseen Kouvolaan ja Hillosensalmelle, jossa järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous.

Posted in Ilmastopolitiikka, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , | 1 Comment

Tampereen sosiaalifoorumi – Ilmastovastuuta Suomelle

Perjantaina (21.5.) osallistuin Tampereen sosiaalifoorumiin, jossa Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja järjesti ilmastovastuuseminaarin. Seminaarissa olivat puhumassa kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Leena Rauhala sekä Polttava Kysymys -kampanjan asiantuntija Hanna Hakko. Itse toimin keskustelun puheenjohtajana.

Keskustelussa molemmat kansanedustajat antoivat tukensa ilmastolaille, kunnianhimoisille päästövähennystoimille sekä energiatehokkuustoimien ja uusiutuvien energialähteiden edistämiselle. Kansanedustajien mielestä mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen pikemminkin haittaisi ilmastotoimenpiteitä kuin edistäisi päästövähennyksiä. Lisäksi keskustelua herätti, voiko päästövähennyksiä toteuttaa ylipäätään ilman kulutuksen vähentämistä ja talouskasvusta luopumista.

Esimerkiksi Laura Saikun tuoreessa väitöskirjassa ‘”Analyzing changes in macro-level drivers of country-specific emissions : The role of consumption, technology and trade” pohditaan päästöjen vähentämistä suhteessa kulutukseen. Väitöskirjan mukaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen ilman varallisuuden ja kulutuksen laskua ei todennäköisesti onnistu. Asiasta uutisoi myös Helsingin Sanomat.

Ilmastovastuulla tarkoitetaan sitä, että (1) Suomi kantaa vastuunsa sen aiheuttamista historiallisista päästöistä, (2) päästötasoa ja vähennystarpeita tarkastellaan henkeä kohden ja (3) päästövähennyksiä tehdään suhteutettuna käytettävissä oleviin voimavaroihin. Päästövähennyksiä tulee tehdä sekä kotimaassa että rahoittamalla ja tukemalla köyhien maiden päästövähennystoimia. “Europe’s share of the climate challenge” -selvitys tausta-aineistoineen on ladattavissa osoitteessa http://www.polttavakysymys.fi/ilmastovastuu

”Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyy paitsi vastuu päästövähennyksistä, myös mahdollisuus uuden ja onnellisemman vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen. Älykäs ilmastopolitiikka muuttaa arkielämää tavalla, joka lisää hyvinvointia: melu, ilmansaasteet ja kulutuskeskeisyys vähenevät, kun taas hyötyliikunta ja vapaa-aika lisääntyvät, muistuttaa Hanna Hakko Polttava Kysymys -kampanjan Tampereen ryhmästä”.

Kiitos hyvästä tilaisuudesta kaikille järjestäjille ja keskustelijoille!

Posted in Ilmastonmuutos ja kehitysyhteistyö, Ilmastopolitiikka, kulutus, Talous, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , , , , | 1 Comment

Vegfest – harhaluuloja ruuan ympäristövaikutuksista ja kasvisruokapäivä

Osallistuin perjantaina Tampereen keskustorilla nyt toista kertaa järjestettyyn Vegfest-tapahtumaan. Oma sessioni alkoi Luonto-Liiton järjestöesittelyllä heti avajaisten jälkeen. Järjestöesittelyn jälkeen pidin tunnin puheenvuoron ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.

Puheenvuorossani yritin murtaa kolme harhaluuloa ruuan ympäristövaikutuksista.

1. Ruokakassin materiaalin sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota kassin sisältöön. Vaikka kangaskassi onkin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin muovi- tai paperikassi, kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen, että suosii mahdollisimman paljon kasvispohjaisia elintarvikkeita eläinperäisten sijaan.

2. Alkuperämaan sijaan kannattaa kiinnittää huomiota omiin kauppamatkoihin. Kuljetusten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Sillä, tuodaanko ruoka kumipyörillä Espanjasta tai rahtilaivoilla Brasiliasta ei ole juurikaan merkitystä ruuan ympäristövaikutukseen. Sen sijaan sillä, miten omat kauppamatkansa kulkee, on ratkaiseva merkitys. Kannattaa siis suosia lähikauppaa, johon pääsee jalan tai polkupypörällä.

3. Pakkausten sijaan kannattaa kiinnittää huomiota ruuan hävikin ehkäisemiseen. Kotitalouksien ruuasta noin 10 prosenttia päätyy roskikseen. Pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on kuljetusten tapaan häviävän pieni. Jos hyvällä pakkauksella voidaan parantaa ruuan säilyvyyttä ja pienentämään sen hävikkiä, kannattaa tehdä kunnollinen pakkaus.

Paneelikeskustelu Tampereen kasvisruokapäivästä

Heti luentoni jälkeen ohjelma jatkui Tampereen kouluruokaa käsittelevällä paneelikeskustelulla. Keskusteluun osallistuivat Sari Kuusisto osuuskunta Timjamista, Tarja Alatalo Tampereen Ateriasta, kaupunginvaltuutetut Joonas Lepistö ja Johanna Loukaskorpi sekä lukion opettaja Leena Marjamäki.

Panelistien keskuudessa viikottaiselle kasvisruokapäivällä oli selvä kannatus. Sen sijaan sijaan se, että kouluissa olisi tarjolla aina (ilman eri pyyntöä) kasvisruokaa, ei herättänyt innostusta. Kasvisruuan ja sekaruuan tarjoaminen päivittäin saattaisi lisätä kustannuksia ja hävikkiä.

Parasta tietysti olisikin jos päiväkodeissa ja kouluissa olisi lähtökohtaisesti tarjolla vain kasvisruokaa ja liharuokaa olisi mahdollista saada korkeintaan erikseen pyytämällä. Suurin osa yleisöstä tähän olisikin ollut valmis. Panelistien mukaan vaihtoehto olisi ollut kuitenkin poliittisesti epärealistinen vaikka suurin osa olikin valmis kannattamaan esimerkiksi kahta viikottaista kasvisruokapäivää.

Hieno tapahtuma! Tarjolla huippukiinnostavaa ohjelmaa ja ympäristöystävällistä vegaaniruokaa. Kiitos kaikille järjestäjille Vegfestin tekemisestä mahdolliseksi!

Posted in Eläintensuojelu, Ilmastopolitiikka, ruoka, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , , , | Leave a comment

Vapaudu kalenterista ja sähköpostista: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 19

Tyytyväinen ihminen kokee hallitsevansa omaa elämää, aikatauluja ja sähköposteja. Tyytyväinen ihminen osaa ottaa tilaa tärkeille asioille.

Nykyisten työtehtävien ja harrastusten sekä erilaisten intohimon kohteiden seurauksena monet meistä ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa ollaan jatkuvasti erilaisissa kokouksissa tai tilaisuuksissa sekä purkamassa kaikissa mahdollisissa väleissä kasaantunutta sähköpostisumaa. Elämme enemmän tai vähemmän usein kalenteri- ja sähköpostidiktatuurissa.

Tässä muutama yksinkertainen vinkki kalenteri- ja sähköpostidiktatuurista vapautumiseen:

1. Vietä kerran viikossa kokousvapaa päivä. Merkitse kalenteriin vähintään kuukausi etukäteen jokaiselle viikolle päivä, johon et suostu aikatauluttamaan mitään sovittuja kokouksia tai tilaisuuksia. Valitse mieluiten joku muu päivä kuin lauantai tai sunnuntai. Tuon päivän aikana voit sitten hoitaa arkirutiineja, keskustella ihmisten kanssa ja tehdä luovasti sitä, minkä juuri silloin koet tärkeäksi.

2. Vietä kerran viikossa sähköpostivapaapäivä. Merkitse kalenteriin yksi päivä viikossa jolloin et lue etkä kirjoita yhtään sähköpostiviestiä. Asiat laadullistuvat kun ollaan läsnä samaan aikaan saman asian äärellä. Asioiden hoitaminen kasvotusten tai puhelimitse on moninverroin sähköpostia tehokkaampaa. Aina se ei ole mahdollista, mutta tee siitä mahdollista edes kerran viikossa ja huomaa asioiden etenevän.

3. Ajoita kerran viikossa aikaa ihmissuhteille. Arjen pyörityksessä jää usein varaamatta aikaa ja tilaa tärkeille ihmissuhteille. Varaa kalenteristasi vähintään yksi ilta tai kokonainen päivä joka viikko ihmissuhteille. Silloin voit istua tärkempien ihmisten kanssa, vaihtaa kuulumisia ja keskustella elämää suuremmista kysymyksistä ilman aikataulua tai asialistaa.

Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: http://leostranius.fi/2010/05/ruokavalio-askelia-tyytyvaiseen-elamaan-%E2%80%93-osa-18/

Posted in Elämä, Elämänhallinta | Tagged , , , , , , | 1 Comment