Vuosi 2010 – puolivälin katsaus

Vuoden 2010 ensimmäinen puolisko on takana. Tässä vaiheessa, juuri ennen lomailua, on hyvä pysähtyä katsomaan, mitä on tullut tehtyä. Tavoitteena on ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen, hiilineutraalin maailman rakentaminen. Sitä on etuoikeutettu, kun voi tehdä juuri niitä asioita, jotka kokee kaikkein tärkeimmäksi.

Työt Luonto-Liitossa ovat vuonna 2010 päässeet täyteen vauhtiin, keskustelua ydinvoiman lisärakentamisesta on käyty kiihkeästi ja myös degrowth-liike on rantautunut Suomeen. Paljon aikaa on mennyt Luonto-Liiton toimiston sisäisissä asioissa, kehityskeskusteluissa, rekrytoinneissa ja muissa henkilöstoasioissa.

Keväällä pääsin mukaan YLE teemalta lähetettyyn Ilmastodieetit -ohjelmaan. Perushaastattelujen ja kommentoinnin lisäksi olen ollut mm. Me Naiset -lehdessä pohtimassa ekologista ruokavaliota ja kaupunkiviljelyä, Hymy-lehdessä puhumassa ilmastonmuutoksesta sekä Kansan Uutisissa ja Kodin Kuvalehdessä keskustelemassa ekologisesta elämäntavasta.

Paljon aikaa on mennyt hoitaessa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtajan tehtäviä sekä Allianssin ja Nuorten Akatemian hallitustyössä. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta ja sen eri jaostot sekä kestävän kehityksen toimikunta ovat myös olleet tärkeitä foorumeita. Keväällä minut valittiin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin edustajana Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuustoon. Lisäksi alkukesästä aloin tekemään oikeusministeriölle selvitystä verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamiseksi.

Henkilökohtaisessa elämässkin on tapahtunut paljon. Alkuvuodesta hankimme ja remontoimme itsellemme uuden kodin Helsingin Käpylässä. Muutto tapahtui helmi-maaliskuun vaihteessa. Vierumäen kuntotestin myötä liikunta on tuntunut entistä mukavammalta ja erityisesti olen onnistunut kehittämään lihaskuntoani.

Koko vuoden olen kirjoitellut viikottain ”Askelia tyytyväiseen elämään” -kirjoitussarjaa. Keväällä aloitin myös viikkopäiväkirjan pidon. Aktiivisen kirjoittelun myötä blogini kävijämäärät ovat nousseet kohisten. Paras uutinen olikin se, että blogini valittiin maaliskuussa Suomen ympäristöblogien ykköseksi.

Tässä vuoden 2010 ensimmäinen puoli vuotta lukuina:

- 50 haastattelua (televisio, radio, lehdet)
- 55 puhetilaisuutta tai luentoa
- 7 kirjallista lausuntoa
- 34 tiedotetta
- 46 artikkelia, juttua tai kolumnia lehtiin tai verkkosivuille
- 139 blogitekstiä
- 263 kokousta
- 9 seminaaria yleisön joukossa
- 5 tempausta/mielenosoitusta (järjestäjänä)
- 17 kotimaan tai ulkomaan matkaa
- 1054 km juoksua
- 2151 km pyöräilyä
- 42 lihaskuntoharjoitusta ja venyttelyä sekä 7 tuntia muuta kuntoilua (lähinnä uintia)

Yhteensä 1089 tuntia palkkatöitä sekä 717,5 tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä ja 253 tuntia kuntoilua. Lisäksi käytin aikaa 153,5 tuntia asuntoon liittyvään remonttiin. Keskimäärin siis vähän yli 12 tuntia jotain viikon jokaisena päivänä vuoden 2010 aikana.

Vuoden 2009 vastaavat tekemiset ja luvut voi katsoa täältä. Yksin voi tehdä niin vähän. Suurin kiitos kuuluu kaikesta tästä Sinulle! Kiitos kaikille teille, joiden kanssa olen saanut jakaa vuoden 2010 ilot tähän asti! Jatkoa seuraa..

Pyöräilemässä Sammatista Helsinkiin jossain Lohjan ja Siuntion välillä. Edessä vielä pitkä matka.


Posted in Aktivismi, Elämä, Luonto-Liitto, Toiminta, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged | 1 Comment

Ydinvoima – kestävä perintö tuleville sukupolville

Eduskunta äänesti tänään (1.7.) ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Lupa myönnettiin tässä vaiheessa sekä Fennovoimalle että TVO:lle. Kyseessä oli tämän eduskunnan ehkä surullisin päätös ja iso tappio ympäristöliikkeelle.

Ydinjätevaara!

Eduskunnassa ydinvoiman lisärakentamisen puolesta äänestäneet kansanedustajat toimivat käsittämättömän lyhytnäköisesti ja itsekkäästi. Päätöksellä eduskunta on kiinnittämässä Suomen energiapolitiikkaa seuraavaksi sadaksi vuodeksi umpikujaan ja auringonlaskun teknologiaan sekä jättää haitat tulevien sukupolvien maksettavaksi ilman kunnollisia vakuuksia. Lapsemme tulevat tuskin koskaan antamaan tätä päätöstä anteeksi.

Onneksi lupa ei yksin vielä tarkoita uusia reaktoreita. Yhtiöillä on tuskin edellytyksiä nykytilanteessa käynnistää rakennushankkeita. Sen sijaan panostukset energiatehokkuustoimiin ja uusiutuviin jatkuvat sekä tekevät ydinvoiman lisärakentamisen aikanaan kannattamattomaksi ja mahdottomaksi. Lopputuloksena saattaa olla vain paljon melua tyhjästä.

On ollut surkuhupaisaa seurata ydinvoiman kannattajien ilmasto- ja työllisyysargumentteja sekä puheita siirtymäkauden ratkaisusta.

Ne ydinvoiman kannattajat, jotka kaikkein innokkaimmin puhuvat ydinvoimasta ilmastoratkaisuna, ovat olleet aktiivisemmin vastustamassa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Nähtäväksi jää, ovatko nämä kansanedustajat jatkossa valmiita sitoutumaan hiilineutraalin ja ekologisen yhteiskunnan rakentamiseen sekä toimimaan sen puolesta, että Suomesta tulee kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä.

Itsekkyyden muistomerkki niille, jotka äänestivät ydinvoiman lisärakentamisen puolesta

Te kansanedustajat, jotka äänestitte ydinvoiman puolesta: Hävetkää ikuisesti! Kampanja jatkuu. Me emme unohda.

Luonto-Liiton tiedote: Tulevat sukupolvet jätettiin ydinvoimapäätöksessä ilman ääntä.

Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja osoitteessa: www.ydinvoima.fi


Posted in Aktivismi, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , , , , | 4 Comments

Juhannus – kuoleman sijaan sisältöjä ja elämyksiä!

Suomalaisten juhannusvietossa on kuollut ainakin 21 ihmistä. Lähinnä ruumiita tulee hukkumisista, tieliikenneonnettomuuksista ja väkivaltarikoksista, joissa suuressa osassa keskeistä tekijää näyttelee alkoholi.

Itse en nauttinut alkoholia juhannuksena tippaakaan. Ilman viinaakin voi viettää hauskaa ja rikasta juhannusta. Tässä oma juhannusmuistioni.

Juhannusmaisemia Sammatissa

Vietin pidennetyn viikonlopun Sammatissa hyvien ystävien kanssa. Ohjelmaan kuului mm. uintia järvessä ja saunomista, hyviä keskusteluja ystävien kanssa, mölkyn pelaamista sekä yölaulajien linturetki, jossa saimme äänihavainnot mm. seuraavista linnuista: ruokokerttunen, taivaanvuohi, luhtahuitti, luhtakana ja nuolihaukka.

Juhannus ei olisi mitään ilman kuntoilua. Siinä missä muut ehkä syövät makkaraa ja juovat viinaa, itse pidin kunnostani huolta pyöräilemällä Helsingistä Sammattiin ja takaisin yhteensä 188 km, kävin pari kertaa juoksulenkillä (20 km) ja tein kerran lihaskuntoharjoittelua.

Fyysisen kunnon lisäksi kannattaa ruokkia hengenravintoa. Luin seuraavat kirjat, joita voin lämpimästi suositella myös muille:

- Jacquemot, Nicolas (2010) Mitä optimisteilta voi oppia
- Mattila, Antti & Aarnisalo, Pekka (2009) Onnen taidot
- Havard, Alexandre (2010) Hyvejohtajuus
- Thoreau, Henry David (1852) Walden – Elämää metsässä

Voin todella sanoa rentoutuneeni. Kiitos vielä kerran unohtumattomista elämyksistä Annukalle, Anna-Stiinalle, Markukselle, Minnalle, Niklakselle, Päiville, Jannelle, Johannalle ja Villelle!


Posted in Arki, Elämä | Tagged , , , , | 1 Comment

Viikkopäiväkirja 25 (21.6.-27.6.2010)

Solidaarisuuskalenteri

Maanantaina valmistelin degrowth-esitystä kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen, annoin puhelinhaastattelun liittyen ydinvoimaan, kävin läpi sähköposteja sekä kirjoittelin positiivisesta ajattelusta. Illalla kävin juoksemassa.

Tiistaina kävin kylässä Kerhokeskuksessa, jossa toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen haastatteli minua järjestöjohtamisesta. Iltapäivällä piipahdin Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin kutsumassa kokouksessa yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen, HSL:n ja Neste Oilin kanssa keskustelemassa palmuöljyn käytöstä kaupungin joukkoliikenteessä ja iltapäivän vietin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa eduskunnassa keskustelemassa vihreästä taloudesa ja degrowth-taloudesta. Kokouksen jälkeen vastailin Kuluttaja-lehdelle muropakettien ympäristövaikutuksista ja illalla pidimme palaveria Tom Henrikssonin kanssa tulevasta kirjahankkeesta.

Keskiviikkona olin ympäristöministeriössä tapaamassa Itävallan Growth in Transition -hankkeen puuhahenkilö Elisabeth Freytagia. Loppupäivän istuin Luonto-Liiton toimistolla käyden läpi avoimia asioita ja siivoten sähköposteja. Illaksi pyöräilimme Jounin ja Ainon luokse teelle tapaamaan hyviä ystäviä. Pyöräily Helsingin illassa on vapauttavaa vaikka Hakamäentietä (ja Hämeentietä) voi pitää kevyen liikenteen nöyryytyksen monumenttina.

Torstaina vastailin Helsingin Sanomien toimittajan kysymyksiin liittyen kansalaistoimintaan ja kevytaktivismiin. Kävin lounaalla pitkäaikaisen ystäväni Jennin kanssa ja tein muutamia kirjoitushommia.

Perjantaina suuntasin hyvien ystävien kanssa viikonlopuksi Juhannuksen viettoon Sammattiin mukana polkupyörä, kasa hyviä kirjoja ja lenkkarit.

Viikon aikana kävin juoksemassa 4 kertaa  (yhteensä 40 km) ja pyöräilin 143 km sekä tein kerran lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 44,5 tuntia.

Tulevan viikon aikana eduskunta päättää ydinvoiman lisärakentamisesta. Kunhan hankkeet on saatu äänestyksessä kaadettu, voi hyvällä syyllä jäädä lomalle.


Posted in Arki, Elämä, Luonto-Liitto, Toiminta | Tagged | Leave a comment

Degrowth-talous vai vihreä kasvu (Green New Deal)?

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen teemana oli 22.6. ”Vihreällä kasvulla kohti kestävää kehitystä”. Kokouksen tiedote on luettavissa täältä: Suomen kestävän kehityksen toimikunta: Vihreä talous mukaan uuteen hallitusohjelmaan.

Näyttää siltä, että yhteiskunnassa on laajasti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyväksytty ajatus siitä, että tulevaisuuden talouskasvun tulee suuntautua ympäristön kannalta kestäville aloille ja kasvun tulee tapahtua vain luonnon kantokyvyn rajoissa. Hyvä näin!

Kasvu kuitenkin syö ekotehokkuuden hyödyt. Taustalla on kokemus siitä, ettei ekotehokkuus ole taannut luonnonvarojen käytön pysymistä ympäristön kantokyvyn rajoissa.  Itse asiassa Jevonsin paradoksin mukaan jonkin resurssin käytön tehostuminen johtaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tämän resurssin käytön lisääntymiseen eikä niinkään vähentymiseen. Tämä paljon tutkittu rebound-ilmiö on todennettu erityisesti energiataloudessa lukuisin esimerkein.

Voiko talouskasvu siis jatkua ikuisesti? Kokouksessa puhuneen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Velipekka Nummikosken mukaan ihmisen luovuus mahdollistaa ikuisen talouskasvun eikä degrowth-taloudesta ole syytä puhua tai b-suunnitelmaa kasvuskenaarioiden oheen luoda, koska vaarana on, että kasvuvapaa-talous alkaa toteuttamaan itse itseään eikä seurauksia osata ennakoida. Kasvutyöryhmän puheenjohtaja Antti Tanskanen taas näki koko keskustelun nolla-kasvusta täysin mahdottomana.

Ihmisten hyvinvoinnin perusta on hyvät ihmissuhteet ja terveys. Talouden merkiys on pieni. (Lähde: Jackson 2009)

Suomalaiset ovat Nummikosken ja Tanskasen kanssa talouskasvusta eri mieltä. EVA:n arvokyselyn (2010) mukaan 82 % mielestä työpaikkojen stressi on polttamassa loppuun sekä 40 % olisi valmis tinkimään palkasta, mikäli vapaa-aikaa olisi enemmän. Edelleen aiemmissa EVA:n selvityksissä on tullut esiin, että 76 % mielestä pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä.

Tuskin kukaan täysijärkinen ihminen suunnittelee omaa elämäänsä samoin kuin valtiovarainministeriö sen varaan, että talous kasvaisi 2-3 prosentin vuosivauhtia ikuisesti. Meillä kaikilla on olemassa erilaisia b-suunnitelmia.

Olin itse puhumassa kokouksessa otsikolla ”Ikuinen talouskasvu vai degrowth-talous”. Alla kokouksessa pitämäni esitys.


Posted in Degrowth, Kestävä kehitys, Talous, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka, kulutus | Tagged , , , , , , , , , | 10 Comments

Palmuöljy Helsingin joukkoliikenteessä

Tiistaina (24.6.) Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri järjesti ympäristöjärjestöjen, Neste Oilin ja HSL:n kanssa tapaamisen liittyen palmuöljyn käyttöön kaupungin joukkoliikenteessa. Tilaisuuden taustalla oli käynnissä oleva palmuöljydieselin kokeiluhanke ja siitä tehty valtuustoaloite.

Palmyöljyn käyttöön liittyy nähdäkseni ainakin kaksi ongelmaa:

1. Palmuöljyn käyttö lisää haitallisia maankäytön muutoksia. Tämä tarkoittaa sademetsien hakkuiden lisääntymistä, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja ruokaturvan vaarantumista. Vaikka Neste Oil käyttää vain sertifioitua palmuöljyä, siirtää se kysynnän lisääntyessä ongelmat vain toisaalle.

2.  Palmuöljyn käyttö lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Palmuöljyviljelmien laajentumisen ja maankäytön muutosten myötä palmuöljy aiheuttaa elinkaarensa aikana jopa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet. Ainoastaan sokeriruokoetanoli, biokaasu ja toisen sukupolven polttoaineet vähentävät päästöjä varmasti. Näihin palmuöljydiesel ei valitettavasti kuulu.

Ongelmista seuraa mielestäni kaksi johtopäätöstä:

1. Neste oilin palmuöljyä (NExBTL) tulee kohdella kaupungin hankinnoissa ja kilpailutuksessa samalla tavalla kuin fossiilisia polttoaineita. Etua tulisi antaa vain jäteperäisille, toisen sukupolven biopolttoaineille.

2. Seuraavaksi kaupungin tulisi kokeilla esimerkiksi biokaasua. Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen biopolttoainetavoitteet olisi mahdollista saavuttaa biokaasulla. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsista.


Posted in Ilmastopolitiikka, Liikennepolitiikka, Luonnonsuojelu, Metsiensuojelu, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , | Leave a comment

Upshifting – Nopeammin, enemmän!

Downshifting on so last season. Kun Juhannus ja lomat lähestyvät on aika ottaa käyttöön Upshifting – Nopeammin, enemmän!

Miksi ihmeessä asioita kannattaisi tehdä hitaasti ja vähän, jos voi tehdä paljon ja nopeasti? Suorituskyky paranee harjoittelemalla.

Upshifting

Tässä omat evääni hektisemmän elämän eli Upshifting-ajattelun puolesta:

1. Täytä kalenterisi mahdollisimman monilla palavereilla ja tapaamisilla. Aikatauluta kaikki mahdolliset menot. Älä jätä kalenterissa yhtään tyhjää kohtaa hyödyntämättä. Näin tilanne pysyy hallussa ja saat enemmän aikaiseksi ilman turhaa joutoaikaa.

2. Lue ja kirjoita sähköposteja, uutisia, facebook-statuspäivityksiä sekä chat-viestejä jatkuvasti ja kaikkialla. Tilaa mahdollisimman paljon erilaisia uutiskirjeitä ja sähköpostilistoja. Vastaa kaikkiin saapuviin viesteihin – nopeasti ja lyhyesti. Mitä enemmän informaatiota virtaa lävitsesi, sitä enemmän saat ajatuksia ja ideoita toimenpiteitä varten.

3. Suunnittele päivän ohjelma aamulla vessan pytyllä istuessasi. Aikatauluta tuleva päiväsi vähintään tunnin tarkkuudella. Tee aikataulusta mahdollisimman tiukka, jotta pysyt jatkuvassa liikkeessä. Tee myös lista niistä asioista, joita hoidat, mikäli sinulle jää ylimääräistä aikaa.

4. Kuuntele päivän uutiset aamulenkillä ja hoida vastaamatta jääneet puhelut pyöräillessä. Hyvä tapa levätä ja palautua on käydä juoksulenkillä, jolloin voi samalla kuunnella radiosta uutiset ja ajankohtaisohjelmat. Puhelimessa taas ehtii lörpötellä esimerkiksi silloin, kun siirtyy polkupyörällä kokouksesta toiseen.

5. Tee vapaa-ajalla ja lomalla jotain merkityksellistä. Miksi ihmeessä olisit lomalla tekemättä mitään? Loma on suorittamisen kulta-aikaa. Palautuminen sujuu parhaiten tekemällä eri asioita vaihtelevasti arjen rutiineista poiketen. Lomalla on aikaa toteuttaa unelmiesi projekti, kirjoittaa kirja tai aktivoitua harrastustoiminnassa.

Kyllä. Me kaikki pystymme tekemään enemmän, jos vain haluamme ja yritämme! Innoituksen tälle kirjoitukselle sain Facebookista, jossa joku oli pistänyt pystyyn hulvattoman hauskan Upshifting-sivun.


Posted in Arki, Elämä, Elämänhallinta, Toiminta | Tagged , , , , | 1 Comment

Positiivinen ajattelu: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 24

Myönteinen ajattelu tarkoittaa usein onnellisempaa ja parempaa elämää. Elämäänsä positiivisesti suhtautuvilla on parempi vastustuskyky sairauksilta, pienempi diabeteksen ja verenpaineongelmien riski, nopeampi palautuminen ja toipuminen, parempi työteho sekä pidempi elinikä.

Oliko Auguste Rodin'n Ajattelijalla mielessään myönteisiä asioita?

Kaikkein parasta on se, että jokainen meistä voi oppia olemaan optimisti sekä harjoittamaan myönteistä ja positiivista ajattelua. Kyse ei ole siitä, että ikävät asiat tulisi kiistää ja sulkea kokonaan ajattelun ulkopuolelle. Kyse on siitä, että pystyy vaikeissakin tilanteissa löytämään erilaisia näkökulmia omaan olemiseen.

Tässä viikon kahdeksan vinkkiä positiiviseen ajatteluun:

1. Tiedosta ajatuksesi ja kirjoita ne ylös. Keskity omien heikkouksiesi sijaan vahvuuksiisi. Anna epäonnistumisille pieniä merkityksiä ja onnistumisille suuria merkityksiä.

2. Tiedä mitä haluat. Merkityksellinen toiminta parantaa elämänlaatua. Ihminen on tyytyväinen jos voi tehdä tarkoituksenmukaisia asioita. Ajattele, että sinulla olisi 6 kk tai 24 kk elinaikaaa jäljellä. Mitä haluaisit todella tehdä ja mihin keskittyä? Tee niin.

3. Ajattele ja luota siihen, että asiat kääntyvät lopulta parhain päin. Vastoinkäymisistä ja kiireistä voi oppia paljon. Niitä ei kannata kuitenkaan jäädä vatvomaan loputtomiin vaan antaa itselle ja muille anteeksi. Menneisyydestä voi oppia, mutta sen vangiksi ei kannata jäädä. Pitkäaikainen katkeruus myrkyttää mielen, anteeksiantaminen puhdistaa sen.

4. Lisää elämääsi ja tekoihisi myönteisiä asioita. Pyri löytämään flow-tiloja niin työstä kuin vapaa-ajastakin. Kannattaa tehdä sitä, mikä on hauskaa ja missä on hyvä. Auta myös muita, koska se useimmiten lisää omaa hyvää oloa.

5. Ole kiitollinen ja muista oppiminen. Mieti päivittäin ja viikottain sitä, mistä ja kenelle olet kiitollinen sekä kiitä ihmisiä hyvistä teoista. Varjele myös päivittäistä ja viikottaista oppimistasi. Kysy jatkuvasti itseltäsi, mitä uutta olet oppinut. Jos et ole moneen viikkoon kiitollinen mistään tai oppinut yhtään uutta, kannattaa pikkuhiljaa harkita muutosta omaan elämään, työhön tai harrastuksiin.

6. Hymyile. Kun hymyilee, alkaa hymyilyttämään ja myös muut hymyilevät sinulle takaisin. Kokeile vaikka.

7. Harrasta liikuntaa. Urheilu on tehokas tapa lisätä onnellisuutta. Myös jooga tms. sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Terve sielu terveellisessä ruumiissa. Kun jaksaa fyysisesti, jaksaa myös henkisesti.

8. Kirjoita myönteisiä sanoja paperille. Tässä oma top10-listani inspiroivista ja myönteisistä sanoista: Rakkaus, rohkeus, toivo, onnellisuus, vapaus, urhoollisuus, innostus, energia, rauhallisuus, kiitollisuus.

Tämän kirjoituksen innoittajana ja lähteenä toimi toimittaja Elina Jäntin artikkeli ”Ajatukset uusiksi”. Me Naiset -lehdessä (23/2010, 10.6.2010).

Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: Tavoitteet: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 23


Posted in Elämä, Elämänhallinta | Tagged , , , , , , , | 4 Comments

Viikkopäiväkirja 24 (14.6.-20.6.2010)

Maanantaina laitoimme ympäristöjärjestöjen tiedotteen ydinvoimaan liittyen: Ydinvoimapäätöstä tehdään sokkona. On tyrmistyttävää, että ydinvoimaa rutataan läpi ilman kunnollisia selvityksiä päätösten yhteiskunnallisista vaikutuksista. Aamulla tapasin lisäksi yhtä ympäristönsuojelutieteen graduntekijää sekä kävin toimittaja Pasi Toiviaisen kanssa lounaalla. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton viikottaista toimistokokousta ja työhyvinvointiryhmän kokousta sekä piipahdin Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokouksessa Suomen luonnonsuojeluliitossa ideoimassa tulevien lehtien sisältöä.

Solidaarisuuskalenteri

Tiistaina kävimme aamupäivällä läpi ajankohtaisia asioita Luonto-Liiton päälliköiden viisikko-kokouksessa. Iltapäivän istuin Sivistysliitto Kansalaisfoorumin ajatushautomon kokouksessa. Päivän hyvä uutinen oli se, että eduskunnan ympäristövaliokunta asettui vastustamaan hallituksen esitystä ydinvoiman lisärakentamisesta.

Keskiviikkona kandityön tekijä kävi haastattelemassa ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuuselonteon kansalaisosallistumista koskevista teemoista. Iltapäivällä hyppäsin kansanedustaja Pentti Tiusasen kyytiin yhdessä Peter Lundin kanssa ja suuntasimme Kotkaan, jossa Kotkan ympäristöseura ja Luonto-Liitto järjestivät ydinvoima-aiheisen keskustelutilaisuuden.

Torstaina valmistelin aamupäivällä tulevia esityksiä. Iltapäiväksi pyöräilin Vantaalle Kuninkaan Kartanoon, jossa järjestettiin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokous. Samalla saimme juhlistaa puheenjohtaja Jukka Pekkalan viimeistä kokousta hänen siirtyessään selvittämään suomalaista huippu-urheilua.

Perjantaina osallistuin aamulla eduskuntatalon edessä järjestettävään Äänestä ydinvoima historiaan -tapahtumaan. Pääsin makaamaan eduskuntatalon portaille ”ydinvoimahulluus” -sanan s-kirjaimen yhdeksi osaksi. Tämän jälkeen siirryin eduskuntatalon sisälle ja kävin puhumassa Kokoomuksen edustajille degrowth-taloudesta. Iltapäivällä suuntasin vielä puhumaan mainostoimisto Taivaaan henkilöstölle elämäntapavaikuttamisesta ja ruuan ympäristövaikutuksista ennen hyppäämistä Joensuun junaan. Illaksi matkustimme Luonto-Liiton hallituksen kanssa Kolille.

Lauantaina olin aamupäivän Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa Kolilla. Kokouksen jälkeen suuntasimme Ukko-Kolin huipulle pitämään mielenosoitusta Äänestä ydinvoima historiaan -toimintapäivän kunniaksi. Valitettavasti tällä kertaa ei ollut mahdollista jäädä Kolille pidemmäksi aikaa vaeltamaan vaan hyppäsin taksiin ja kävin Joensuussa moikkaamassa Sailaa, Pilviä ja Leilaa ennen junamatkaa Helsinkiin ja Annukan luokse.

Sunnuntaina laiskottelimme ja parantelimme Annukan viikon jatkunutta vatsakipua. Samalla tuli tehtyä kesän ensimmäiset kotimaiset uudet perunat ja siivottua. Päivän mittaan luin myös lehtiä ja kävin illalla juoksemassa.

Viikon aikana kävin juoksemassa 4 kertaa  (yhteensä 40 km) ja pyöräilin 84 km sekä tein kotona 2 kertaa lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 77,5 tuntia.

Tulevan viikon aikana käyn tapaamassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria palmuöljyyn liittyen, olen puhumassa degrowth-taloudesta kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa sekä vietän juhannusta ystävien kanssa Sammatissa. Kevään tiukka tahti alkaa vaihtua kesän leppoisaksi haahuiluksi. Upshifting muuttuu downshiftaukseksi.


Posted in Arki, Elämä, Luonto-Liitto, Toiminta, Ydinvoima | Tagged , | Leave a comment

Surullisia tapauksia ensiavussa – Miksi lääkärit eivät toimi?

Odottelimme Annukan kanssa maanantai-iltana ja yönä noin neljä tuntia pääsyä lääkärin vastaanotolle Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Odotellessa sai aika surullisen läpileikkauksen Helsinkiläisestä arki-illasta.

Henkilö 1: Odottaa hermostuneena vastaanotolle pääsyä. Valittelee jollekin muulle odottamassa olevalle kovia kipujaan ja työkyvyttömyyttään. Tarjoilee särkylääkkeitä ja käy useaan otteeseen tupakalla.

Henkilö 2: Humalainen päästä verta vuotava henkilö saapuu kavereiden tuomana paikalle. Henkilö selittää toistuvasti, että hänellä ei ole mitään hätää ja hän haluaa lähteä vain kotiin. Kaverit vakuuttelevat, että kannattaa jäädä odottelemaan lääkärin paikattavaksi pääsyä. Samat vuorosanat toistuvat tuntien aikana kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Henkilö 3: Humalainen juhlaseurue saapuu vastaanotolle, joista yhden nenä vuotaa verta. Jutuista päätellen mukana olevan puolison nyrkki on tehnyt kipeää.

Henkilö 4: Henkilö makaa paareissa ja selittää sekavasti (humalassa) puolisolleen, että joku on hakannut häntä. Puolison mukaan hän on vain kompuroinut rappukäytävässä.

Henkilö 5: Tiputuksessa oleva henkilö raahautuu ulos tupakalle.

Lisäksi paikalla on muutamia raskaana olevia henkilöitä ja tavallisia nuoria tai aikuisia sekä joukko maahanmuuttajia, joiden lapset leikkivät iloisesti pitkin käytäviä. Paareilla viedään tai tuodaan säännöllisesti puolitiedottomia vanhuksia.

Kun menoa seuraa vain muutaman tunnin, herää kysymys, miten lääkärit jaksavat katsoa moista touhuamista ja alkoholin kanssa läträämistä päivästä toiseen. Voisi kuvitella, että hyvin koulutettu ja kykenävä ammattikunta nostaisi asiasta hiukan isomman metelin ja pyrkisi aktiivisesti toimimaan siten, että yhteiskunnassa ryhdyttäisiin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Vinkki: Alkoholin kulutukseen vaikuttaa eniten hinta ja saatavuus.

Entä millaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta saavat vastaanotolla käyvät maahanmuuttajat, jotka eivät ole tottuneet käymään yksityisellä lääkärillä niinkuin suurin osa työssäkäyvistä?

Surullisia tapauksia ensiavussa – miksi lääkärit eivät toimi?

Odottelimme Annukan kanssa maanantai-iltana ja yönä noin neljä tuntia pääsyä lääkärin vastaanotolle Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Odotellessa sai aika surullisen läpileikkauksen Helsinkiläisestä arki-illasta.

Henkilö 1: Odottaa hermostuneena vastaanotolle pääsyä. Valittelee jollekin muulle odottamassa olevalle kovia kipujaan ja työkyvyttömyyttään. Tarjoilee särkylääkkeitä ja käy useaan otteeseen tupakalla.

Henkilö 2: Humalainen päästä verta vuotava henkilö saapuu kavereiden tuomana paikalle. Henkilö selittää toistuvasti, että hänellä ei ole mitään hätää ja hän haluaa lähteä vain kotiin. Kaverit vakuuttelevat, että kannattaa jäädä odottelemaan lääkärin paikattavaksi pääsyä. Samat vuorosanat toistuvat tuntien aikana kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Henkilö 3: Humalainen juhlaseurue saapuu vastaanotolle, joista yhden nenä vuotaa verta. Jutuista päätellen mukana olevan puolison nyrkki on tehnyt kipeää.

Henkilö 4: Henkilö makaa paareissa ja selittää sekavasti (humalassa) puolisolleen, että joku on hakannut häntä. Puolison mukaan hän on vain kompuroinut rappukäytävässä.

Henkilö 5: Tiputuksessa oleva henkilö raahautuu ulos tupakalle.

Lisäksi paikalla on muutamia raskaana olevia henkilöitä ja tavallisia nuoria tai aikuisia sekä joukko maahanmuuttajia, joiden lapset leikkivät iloisesti pitkin käytäviä. Paareilla viedään tai tuodaan säännöllisesti puolitiedottomia vanhuksia.

Kun menoa seuraa vain muutaman tunnin, herää kysymys, miten lääkärit jaksavat katsoa moista touhuamista ja alkoholin kanssa läträämistä päivästä toiseen. Voisi kuvitella, että hyvin koulutettu ja kykenävä ammattikunta nostaisi asiasta hiukan isomman metelin ja pyrkisi aktiivisesti toimimaan siten, että yhteiskunnassa ryhdyttäisiin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Vinkki: Alkoholin kulutukseen vaikuttaa eniten hinta ja saatavuus.

Entä millaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta saavat vastaanotolla käyvät maahanmuuttajat, jotka eivät ole tottuneet käymään yksityisellä lääkärillä niinkuin suurin osa työssäkäyvistä?


Posted in Elämä, Yhteiskunta | Tagged , , , , | 2 Comments