Viikkopäiväkirja 11 (14.-20.3.2011)

Maanantai: Aamulla pidimme lyhyen palaverin eduskuntavaalikampanjapäällikkö Peggyn kanssa ja sovin esitteen painosta sekä kirjoittelin koulutuspolitiikasta. Muuten jäin aamupäiväksi kotiin parantelemaan flunssaa ja lukemaan sähköposteja. Iltapäivällä pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle vetämään viikkopalaveria, jonka jälkeen istuin Ympäristöareenan hallituksen kokouksessa. Välissä annoin haastattelun Aamulehdelle ydinvoimapolitiikasta Suomessa.  Päivän päätteeksi pidimme vielä Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverin sekä valmistelin tulevan viikon hallituksen ja valtuuston kokousta.

Tiistai: Osallistuin aamulla Keskustan tiedotus- ja aamiaistilaisuuteen aiheena ”Keskusta edustaa suomalaista kuluttajaa ja puolustaa suomalaista tuottajaa.” Kirjoitin aiheesta tänne: Lihateollisuuden kannattavuuskriisi. Päivä hujahti Luonto-Liiton liittokokousasioita valmistellessa, koulutusten ja tapahtumien raportointia tehdessä ja työhyvinvointikyselyn tuloksia tarkastellessa. Tiedotimme myös susikeskustelusta: Susikeskustelu käy kiivaana poronhoitoalueella. Alkuillaksi siirryin kynttilämielenosoitukseen muistamaan Japanin luonnonkatastrofin uhreja ja vastustamaan ydinvoimaa. Mukana oli noin 2200 ihmistä! Upea tapahtuma, jonka kruunasi huuhkajan saapuminen eduskuntatalon eteen.

Keskiviikko: Hiljaisen kynttilämielenilmauksen jälkeen olin kadottanut ääneni ja olo oli muutenkin heikko. Jäin tekemään hommia kotiin, jotta voisin ottaa samalla vähän rauhallisemmin. Päivä hujahti sähköpostien ja hallintoasioiden kimpussa sekä vaalikonevastauksia viimeistellessä. Illalla kävimme Lissun luona kyläilemässä ja syömässä.

Torstai: Flunssa ja äänen kadottaminen vaivasivat edelleen. Samalla tuli kokonainen viikko täyteen ilman juoksulenkkejä. Toivottavasti olo kohenee pian. Onneksi kevät kuitenkin etenee! Kaikesta huolimatta istuin aamupäivän Smolnassa oikeusministeri Tuija Braxin järjestämässä pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa järjestöjen taloudellisista toimintaedellytyksistä. Lounaan jälkeen vietin iltapäivän Luonto-Liiton toimistolla hoitaen erilaisia juoksevia asioita ja käyden läpi sähköposteja. Alkuillasta osallistuin Vapaa-ajattelijoiden Uskomattomaan vaalipaneeliin. Paneelin jälkeen kävimme Annukan kanssa tekemässä Puoluetoimistolla vielä Leo Stranius -rintanappeja.

Perjantai: Flunssa, kurkku- ja pääkipu sekä tukkoisuus jatkuivat, joten otin aamupäivän rauhallisesti. Kävin läpi sähköposteja ja valmistauduin viikonlopun Luonto-Liitto-kokouksiin. Iltapäivällä osallistuin Vasemmistonuorten erinomaisen tasa-arvosuunnitelman julkaisutilaisuuteen. Paneelikeskustelun jälkeen kävin nappaamassa lounaan Silvo pleestä ja jatkoin kodin kautta Joensuun junaan. Junassa otin rennosti ja luin lehtiä. Vesa Saarinen kirjoitti aivan erinomaisen vieraskynäblogin: Radikaaleinta on olla kiltti.

Lauantai: Koko päivä hujahti ensin Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa ja sen jälkeen valtuuston kevätkokouksessa. Tämän jälkeen hyppäsin taas junaan ja takaisin Helsinkiin. Alkumatkasta istuin mahtavien luontoliittolaisten kanssa ravintolavaunussa ja loppumatkan tein hommia.

Sunnuntai: Valmistelin tulevan viikon esityksiä ja kirjoituksia sekä vastasin MTK:n vaalikyselyyn. Iltapäivällä osallistuin Vihreiden naisten järjestämään Sata naista eduskuntaan! -paneelikeskusteluun. Mukana olivat mm. Heidi Hautala ja Emma Kari. Keskustelua veti Anna Moring. Olin paneelin ja yleisön joukossa ainoa mies. Uskoisin, että sata naista saadaan eduskuntaan viimeistään vuonna 2015.

Viikko lukuina

- 2 haastattelua
- 10 kokousta/tapaamista/seminaaria/tempausta
- 4 puhetilaisuutta/luentoa
- 8 blogikirjoitusta
- 25 km pyöräilyä
- 64 tuntia töitä tai vapaaehtoistöitä
- 19 tuntia eduskuntavaalikampanjointia

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä: Viikkopäiväkirja 10

Posted in Arki, Eduskuntavaalit, Luonto-Liitto, Toiminta, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , | Leave a comment

Vesa Saarinen: Radikaaleinta on olla kiltti

Vieraskynäblogissa Vesa Saarinen

Leo tilasi mainioon blogiinsa vieraskynäilyn sosiaalisen median uusimmista tuulista.

Olen suoraan sanoen huono tuultennuuskija, sillä olen kyllästynyt sosiaaliseen mediaan.

Olen kyllästynyt, koska pääni on täynnä kaikenmoista nettikuonaa, jonka ääressä ei kenenkään täysipäisen pitäisi aikaansa viettää. Nettikuonalla tarkoitan sitä sosiaalisen median, blogosfäärin ja kaikenkarvaisten keskustelupalstojen maailmaa, jossa tyypillisimmät toiminnan motiivit ovat viha, vimma ja katkeruus.

Vaikka olen väsynyt verkkokeskusteluihin, en ole kyynistynyt, sillä olen oivaltanut, että on olemassa työkalu, joka vähentää vihaa, vimmaa ja katkeruutta paitsi verkossa, myös sen ulkopuolella. Työkalu on yksinkertainen: kiltteys.

Mitä enemmän verkkokeskusteluja seuraan, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että radikaaleinta ja rohkeinta Internetissä on olla kiltti.

Radikaaliuden lisäksi kiltteys on myös huikean toimiva toimintamuoto verkkokeskusteluissa. Siihen on kaksi hyvää syytä.

Ensimmäinen syy on ihan itsestään selvä. Maailma on vähän parempi paikka, jos ihmiset ovat kilttejä toisilleen.

Toinen syy on se, että kiltteydellä voittaa keskustelun kuin keskustelun. Mikään ei saa kiukkuista vastakommentoijaa pahemmin pois raiteiltaan kuin kiukkuiluun vastaaminen kohteliaisuudella ja kiltteydellä. Mikään ei näytä paremmalta kuin se, että kestää tyynesti keskustelun toisen osapuolen loanheiton – ja vastaa surkeisiinkin argumentteihin kohteliaisuudella ja kunnioituksella.

On tolkuttoman vaikeaa yrittää olla verkkokeskusteluissa kiltti, jos koko keskustelukulttuuri ympärillä on mitä on. Eikä toki kiltteyttä aina jaksakaan – joskus on terapeuttista vastata äksyilyyn ärjymällä. Silti kaikesta hankaluudestaan huolimatta kiltteys on toiminnan ja keskustelun tapa, jota verkossa tarvitaan – vaikka yksi sana kerrallaan.

Vesa Saarinen on Vihreiden viestintäsuunnittelija

Radikaaleinta on olla kiltti

Leo tilasi mainioon blogiinsa vieraskynäilyn sosiaalisen median uusimmista tuulista.

Olen suoraan sanoen huono tuultennuuskija, sillä olen kyllästynyt sosiaaliseen mediaan.

Olen kyllästynyt, koska pääni on täynnä kaikenmoista nettikuonaa, jonka ääressä ei kenenkään täysipäisen pitäisi aikaansa viettää. Nettikuonalla tarkoitan sitä sosiaalisen median, blogosfäärin ja kaikenkarvaisten keskustelupalstojen maailmaa, jossa tyypillisimmät toiminnan motiivit ovat viha, vimma ja katkeruus.

Vaikka olen väsynyt verkkokeskusteluihin, en ole kyynistynyt, sillä olen oivaltanut, että on olemassa työkalu, joka vähentää vihaa, vimmaa ja katkeruutta paitsi verkossa, myös sen ulkopuolella. Työkalu on yksinkertainen: kiltteys.

Mitä enemmän verkkokeskusteluja seuraan, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että radikaaleinta ja rohkeinta Internetissä on olla kiltti.

Radikaaliuden lisäksi kiltteys on myös huikean toimiva toimintamuoto verkkokeskusteluissa. Siihen on kaksi hyvää syytä.

Ensimmäinen syy on ihan itsestään selvä. Maailma on vähän parempi paikka, jos ihmiset ovat kilttejä toisilleen.

Toinen syy on se, että kiltteydellä voittaa keskustelun kuin keskustelun. Mikään ei saa kiukkuista vastakommentoijaa pahemmin pois raiteiltaan kuin kiukkuiluun vastaaminen kohteliaisuudella ja kiltteydellä. Mikään ei näytä paremmalta kuin se, että kestää tyynesti keskustelun toisen osapuolen loanheiton – ja vastaa surkeisiinkin argumentteihin kohteliaisuudella ja kunnioituksella.

On tolkuttoman vaikeaa yrittää olla verkkokeskusteluissa kiltti, jos koko keskustelukulttuuri ympärillä on mitä on. Eikä toki kiltteyttä aina jaksakaan – joskus on terapeuttista vastata äksyilyyn ärjymällä. Silti kaikesta hankaluudestaan huolimatta kiltteys on toiminnan ja keskustelun tapa, jota verkossa tarvitaan – vaikka yksi sana kerrallaan.

VESA SAARINEN

Kirjoittaja on Vihreiden viestintäsuunnittelija

Posted in Politiikka, Vieraskynä, Yhteiskunta | Tagged , , , , , | 1 Comment

Kevät tulee ja pyöräilykausi alkaa!

…mutta ovatko pyörätiet jo kunnossa?

Kevät sulattaa lumia vauhdilla. Ohessa kuva yhdestä Helsingin tärkeimmästä pyöräreitistä. Tilanne on vähintäänkin haastava. Päivällä aurinko sulattaa pyöräteille jätetyn lumen ja jään sohjoksi. Yöllä pakkanen jäädyttää sohjon taas jääksi.

Helsingin kaupunki ja Pekka Sauri ovat urhoollisesti taistelleet talven aikana lunta vastaan. Nyt kun kevään korvilla ihmiset kaivelevat pyöriä esiin, olisi toivottavaa, että pyöräväylät olisivat kunnossa.

Operaatio pyörätiet ajokuntoon! Missä olet?

Tutustu myös aiempaan kirjoitukseen: Talvipyöräilyn iloja.

Posted in Arki, pyöräily, Yhteiskunta | Tagged , , , | 2 Comments

Lihateollisuuden kannattavuuskriisi

Osallistuin tiistaina (15.3.) Keskustan tiedotus- ja aamiaistilaisuuteen aiheena ”Keskusta edustaa suomalaista kuluttajaa ja puolustaa suomalaista tuottajaa.”

Tilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila oli erityisen huolissaan maatalouselinkeinon ja suomalaisen lihantuotannon kannattavuudesta.

Lannoitteiden, energian ja rehun hinnan nousut ovat osuneet kaikkein kipeimmin lihantuottajiin, jotka ovat ajautuneet kannattavuuskriisiin. Anttilan mukaan lihantuotanto Suomessa tätä menoa loppuu, koska sitä ei kannata tuottaa. Aiemmin myös MTK on varoittanut, että kotimaisen lihan tarjonta voi romahtaa. Myös tilojen sukupolven vaihdoksia on tapahtunut aiempaa vähemmän. Tulevaisuuden usko puuttuu.

Itse ajattelin, että mahdollinen lihantuotannon väheneminen on hyvä asia niin ympäristön, eläinten hyvinvoinnin kuin ihmisten terveydenkin kannalta. Eikä Suomen kannata kilpailla tehokkuudella tai volyymilla maataloudessa muuta maailmaa vastaan. Tilanne antaa hyvät eväät edistää kasvisruuan tuotantoa ja käyttöä sekä luomutuotantoa.

Onneksi lähi- ja luomuruoka onkin Keskustan yksi tärkeimmistä maatalouspoliittisista tavoitteista.

Keskustan tavoitteena on rakentaa Suomesta vihreän, puhtaan talouden ja bioenergian edelläkävijämaa. Tämän puolesta tilaisuudessa puhui erityisesti keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto. Keskusta haluaa myös huolehtia tuotannon eettisyydestä ja tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta. Mielestäni nämä ovat erinomaisia ja kannatettavia tavoitteita!

Posted in Eläintensuojelu, ruoka, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , | Leave a comment

Tommi Kauppinen: Degrowth – Talouden dekonstruktio?

Vieraskynäblogissa Tommi Kauppinen

Degrowth on uusi buzzword. Sitä voi käyttää jos haluaa (a) kritisoida markkinataloutta tai sen jotain aspektia (b) kritisoida niitä jotka kritisoivat markkinataloutta.

Äärimmillään ollaan joko sitä mieltä että (a) nykyinen talous tulee dekonstruoida tai (b) nykyinen talous on ainoa oikea. Degrowth-sanan positiivinen sisältö jäänee a:n ja b:n väliselle vyöhykkeelle. Mikäs se sitten on?

Tukevasti ilmassa -radio-ohjelmassaan Relander ja Nevanlinna määrittelivät Suomirockin olevan itsemurhahakuisen tangon ja amerikkalaisen beat-kulttuurin yhdistelmä (13.12.2010).

Kieli poskessa tai ei, nähtävästi Degrowth on talouden itsemurhahakuisen dekonstruktion ja nykyisen beat’em-up-talouden yhdistelmä. Degrowth-keskustelu ei tavoittele kaikesta luopuvaa luontoon paluuta eikä liioin osoita nykyisen talousjärjestelmän toimivuutta; se pystyy kuitenkin osoittamaan näiden väliin jäävän vyöhykkeen.

Degrowth-positio on, että nykyiselle talousjärjestelmälle on vaihtoehtoja. Tämä ei ole vallankumouksellista vaan älyllistä puhetta. Älyllinen rehellisyys onkin sitten toinen juttu.

Peter Victor tiivistää Nature-lehdessä degrowth-ajattelun tärkeimmän havainnon todetessaan taloudellisen kasvun olevan ensisijainen poliittinen tavoite kehittyneissä maissa (18.11.2010). Victor jatkaa toteamalla, että taloudellisen kasvun ensisijaisuuden kyseenalaistaminen tulkitaan yhteiskunnallisessa keskustelussa harhaopiksi. Siis pelkkä kyseenalaistaminen on jo harhaoppia, jo pelkkä kyseenalaistamiseen pyrkivä keskustelu on harhauskoa. Pysyvän muuttumattoman objektiivisen totuuden löytyminen taloudelliselle toiminnalle on tietysti hieno juttu. Upeaa että olemme siihen yhdessä pystyneet.

Väinö Linna totesi Tuntemattoman sotilaan julkaisemisen jälkeen antamassaan haastattelussa, että ”nyt jää sitten toisten ratkaistavaksi se, että oliko se [kirjassa kerrottu tarina] totta”. Onko myös toisten ratkaistavissa, onko politiikassa esitetty totuus tosi? Esitettyyn kysymykseen on oikeus vastata: yhteiskunnallisia päätöksiä ohjaaviin paradigmoihin tulee voida vaikuttaa demokraattisen valtion päätöksentekoprosessin kautta.

Tommi Kauppinen on diplomi-insinööri ja tutkija-kirjoittaja, joka pyrkii leppoistamaan elämäänsä

Posted in Degrowth, Demokratia, Talous, Vieraskynä, Yhteiskunta | Tagged , | Leave a comment

Tule antamaan tukesi ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen


Tule ydinvoiman vastaiseen kynttilämielenosoitukseen Helsingin Kiasmalle tiistaina 15.3.2011 klo 18. Myös muualla Suomessa järjestetään tapahtumia – seuraa tiedotusta ydinvoimakampanjan Facebook-sivulla, tai järjestä oma tapahtuma.

Posted in Aktivismi, Kestävä kehitys, Politiikka, Toiminta, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Leave a comment

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 7: Koulutuspoliittiset tavoitteet

Piipahdin perjantaina (11.3.) Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) 90-vuotisjuhlaseminaarissa Tieteiden talolla.

Tilaisuuden avasi Shellin ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Tämän jälkeen kuulimme valtiovallan tervehdyksen eli kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin puheenvuoron. Mielestäni kiinnostavaa oli se, että puheenvuorot käytettiin nimenomaan tässä järjestyksessä.

Aloitin itse yliopisto-opinnot vasta 24-vuotiaana kun olin ollut työelämässä jo vuosia. Opinnot suoritin kokopäiväisen työn ohella kahdeksan vuoden aikana. Opintotukea tai opintolainaa en nostanut lainkaan.

Tässä omasta mielestäni viisi tärkeintä opiskelukysymyksiin liittyvää tavoitetta:

1. Opintotukea tulee korottaa ja sitoa se indeksiin
2. Maksuton opiskelu tulee taata kaikille
3. Opintoaikoja ei ole tarpeen rajoittaa
4. Tarvitaan parempaa henkilökohtaista ohjausta
5. Yliopistojen perusrahoitus tulee turvata julkisista varoista

Muista opiskelijaliikkeen tavoitteista voi lukea vaikka SYL:n hallitusohjelmatavoitteista.

Lisäksi on tärkeää, että opiskelijaliike toimii aktiivisesti yhteiskunnallisten kysymysten parissa. Kehitysyhteistyömäärärahojen nosto, hyvä joukkoliikenne, lähellä olevat luonnonsuojelualueet sekä ympäristöystävällinen kasvisruoka ovat myös opiskelijoiden edun ajamista.

Kirjoitussarjan aiemmat osat ovat luettavissa täältä:
- Osa 1: Peruselementit
- Osa 2: Yksilön ja yhteiskunnan onnellisuus
- Osa 3: Kohtuullisuus
- Osa 4: Vaalirahoitus
- Osa 5: Paremminvointivaltio
- Osa 6: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve

Posted in Eduskuntavaalit, Toiminta, Yhteiskunta | Tagged , , , , , , | Leave a comment

Tulevan viikon menot (viikko 11, 14.-20.3.2011)

Ohessa ensi viikon (vko 11 / 14.-20.3.2011) menot. Kuluneen viikon (vko 10) yhteenveto on luettavissa viikkopäiväkirjasta.

Maanantai 14.3.
- klo 13-14 Luonto-Liiton toimistokokous
- klo 14-16 Ympäristöareenan hallituksen kokous
- klo 16-18 Luonto-Liiton puheenjohtajiston kokous

- klo 18-20 10:10 -kampanjan Kick off elokuvateatteri Orionissa

Tiistai 15.3.
- klo 9-10 Keskustan tiedotustilaisuus: Keskusta edustaa suomalaista kuluttajaa ja puolustaa suomalaista tuottajaa
- Toimistolla koko päivän
- klo 18-20 Kynttilämielenosoitus ydinvoimaa vastaan Kiasma/Eduskuntatalo

Keskiviikko 16.3.

- Toimistolla koko päivän
- klo 14-15 Lapset luontoon -hankkeen kokous
- klo 19-21 Lissun luokse syömään

Torstai 17.3.

- klo 10-12 Oikeusministeri Tuija Braxin pyöreän pöydän keskustelu
- klo 12-16 Allianssin hallituksen kokous
- klo 17-18 Avaimen kevätjuhlat
- klo 18-20 Uskomaton vaalipaneeli

Perjantai 18.3.
- klo 12-14 Vasemmistonuorten tasa-arvosuunnitelman julkistus + paneelikeskustelu
- klo 18-23  Joensuuhun

Lauantaina 19.3.

- klo 10-13 Luonto-Liiton hallituksen kokous
- klo 14-18 Luonto-Liiton kevätvaltuuston kokous

Sunnuntai 20.3.
- klo 20-21 Eduskuntavaalipalaveri kampanjapäällikkö Peggy Bauerin kanssa

Posted in Arki, Elämä, Luonto-Liitto, Toiminta, Yhteiskunta | Tagged | Leave a comment

Viikkopäiväkirja 10 (7.-13.3.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Aamupäivällä tapasin Verson toimitusjohtaja Jussi Korpikosken. Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta. Kokouksen aluksi kävin läpi Marttojen 10 vinkkiä hidastamiseen. Iltapäivällä annoin haastattelut tuntitilille ja Apu-lehdelle. Päivän lopuksi kävimme läpi isännöitsijän kanssa toimiston mahdollisia kosteusvaurioita sekä valmistelin Lapset Luontoon -kampanjan tiedotustilaisuutta varten esitystäni. Kirjoitukseni ympäristön rajoista julkaistiin Helsingin Vihreiden verkkokolumnina: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve.

Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Kiasman eteen ilmastolakia vaativien lumiukkojen ja -akkojen mielenosoitukseen. Mannerheimintiellä pyöräillessäni varapresidentti Joe Biden meni panssariautollaan ohi. Mahtaa olla rankkaa istua moisen rotiskon sisällä kun ei voi käyttää julkisia kulkuvälineitä tai pyöräillä. Mielenosoituksen ja pikaisen lounaan jälkeen osallistuin vanhan kouluni Ressun yläasteen vaalipaneeliin. Nuorten kanssa on inspiroivaa keskustella ja vanha koulu herätti nostalgisia tuntoja. Iltapäivällä valmistelimme Lapset Luontoon 2011 -hanketta. Loppupäivän valmistelin tulevia esityksiä ja kirjoittelin sormet kuumana sähköposteja. Illalla Annukka leikkasi hiukseni.

Keskiviikko: Tein aamulla lihaskuntoharjoittelua ja venyttelin. Tämän jälkeen kävin läpi sähköposteja, kirjoittelin blogia ja luonnostelin vastauksia Helsingin Sanomien vaalikoneeseen. Aamupäiväksi pyöräilin vielä Luonto-Liiton toimistolle valmistelemaan tulevaa Lapset luontoon 2011 -kampanjan julkistusta. Iltapäivällä valmistelin esitystä Kalevi Sorsa -säätiön talouskasvu-seminaariin sekä puhuin Luonto-Liitosta, ajankohtaisista ympäristöhaasteista ja Itämerestä Luonto-Liiton Itämeri-ryhmän uusien illassa. Illaksi pyöräilin kasvisruokakauppa Asokan kautta yläkertaan lastenvahdiksi. Rakensimme junarataa, söimme iltapalaa, keinuttelimme vauvaa ja luimme Uppo-Nallea.

Torstai: Kävin aamulla juoksemassa, kävin läpi sähköposteja ja pari tiedotetta sekä pyöräilin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon avaamaan Lapset luontoon 2011 -kampanjaa. Tämän jälkeen piipahdin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmastonkestävä kaupunki -seminaarissa sekä osallistuin vapaaehtoistyön teemavuoden avajaistilaisuuteen Kolmen sepän aukiolla. Kampanjassa munamies tilittää vapaapalokunnalle 42 tuntia. Itse olen tilittänyt tähän mennessä (10.3.) vuoden 2011 aikana yhteensä 403 tuntia erilaiseen yhteiskunnalliseen vapaaehtoistyöhön eli noin 5,8 tuntia joka ikinen päivä. Loppupäivä ja ilta sujuivatkin sitten tukevasti sähköpostien ja eduskuntavaalityön merkeissä.

Perjantai: Aamupäivällä piipahdin Suomen ylioppilaskuntien liiton 90-vuotisjuhlaseminaarissa. Seminaarin jälkeen jäin miettimään, miksi elinkeinoelämän Jorma Ollila piti avauspuheenvuoron ennen ministeri Stefan Wallinia. Seminaarista pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle Viisikon kokoukseen, jossa kävimme läpi ajankohtaisia asioita. Lounaan jälkeen siirryin Kalevi Sorsa -säätiön seminaariin: Talouskasvu – vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? Illalla kävin läpi vielä sähköposteja ja katsoin elokuvan Inception.

Lauantai: Pyöräilin aamupäiväksi Tieteiden talolle johtamaan puhetta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kevätkokoukseen. Kokous hoidettiin läpi ennätysajassa. Kokouksen julkilausumassa vaadimme luonnolle lisää rahaa. Iltapäivällä seurasin Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden tilannetta. Samalla kirjoitin Suomelle politiikkasuositukset ydinvoiman suhteen: Fukushiman onnettomuus: Suomelle suunnitelma ydinvoimasta luopumiseksi. Kirjoitus herätti viikonlopun aikana yllättävän paljon vastakaikua ja sitä oli sunnuntai-iltaan mennessä käynyt tykkäämässä yli 1000 ihmistä. Päivän ja illan aikana vastasin myös Tietoyhteiskunnan vaalikoneeseen ja Nuorten vaalikoneeseen.

Sunnuntai: Viimeistelin YLEn, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikonevastaukset sekä vastailin terveydenhuollon vaalikoneeseen. Kirjoitin tekstin www.lastenvaalit.fi -sivulle ja valmistauduin tulevan viikon menoihin. Viikonlopun juoksut jäivät flunssan takia väliin. Illan lopuksi siivosin ja vein roskat.

Viikko lukuina
- 2 haastattelua
- 13 kokousta/tapaamista/seminaaria/tempausta
- 5 puhetilaisuutta/luentoa
- 7 blogikirjoitusta
- 4 artikkelia/kirjoitusta/tiedotetta

- 32 km juoksua
- 80 km pyöräilyä
- 1 krt lihaskuntoharjoittelua

- 60 tuntia töitä tai vapaaehtoistöitä
- 21,5 tuntia eduskuntavaalikampanjointia

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä: Viikkopäiväkirja 9

Posted in Arki, Toiminta, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , | Leave a comment

Fukushiman onnettomuus: Suomelle suunnitelma ydinvoimasta luopumiseksi

Japanin ikävästä maanjäristyksestä ja tsunamista seurannut Fukushiman ydinvoimaonnettomuus on todennäköisesti viimeinen naula ydinvoimateollisuuden arkkuun.

Suomessa seuraavaan hallituksen tulisi luoda suunnitelma kuinka ydinvoimasta luovutaan.

Vaikka Suomessa vastaavan onnettomuuden tapahtuminen on epätodennäköistä, täytyy meidän ryhtyä toimiin ja muuttaa politiikan suuntaa.

Ohessa neljä politiikkatoimenpidettä Suomelle:

1. Luovutaan nykyisistä suunnitelmista rakentaa lisää ydinvoimaa
2. Keskeytetään Olkiluoto-3 -reaktorin epäonnistunut projekti lopullisesti
3. Luovutaan olemassa olevista reaktoreista mahdollisimman nopealla aikataululla
4. Lisätään energiasäästötoimenpiteitä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöongelmia uraanin louhinnasta aina jätteen loppusijoitukseen asti. Ydinvoiman avulla myöskään päästöjä ei voida vähentää yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin panostamalla energiatehokkuustoimiin ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Äänestä ydinvoimahistoriaan nyt!

Posted in Politiikka, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , , | 23 Comments