Leo Stranius

Tervetuloa sivuilleni! Olen toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, ympäristöasiantuntija, hallintotieteiden maisteri ja kahden lapsen isä Helsingistä - Blogissa kirjoitan teemalla onnellisuus, kohtuus ja ympäristö

  • Blogi
  • Ajanhallintavalmennusta
  • Politiikka ABC-Ö
    • HS/IS vaalikonevastaukset
    • Yle vaalikonevastaukset
    • Helsingin Uutiset vaalikonevastaukset
    • Eläinpoliittinen vaalikone – vastaukset
    • Eduskuntavaalit 2015
      • Kampanjateemat
      • Videot
      • Tue kampanjaa!
      • Suosittelijat
      • Kampanjapäällikkö
      • Vaalibudjetti ja rahoitus
      • Sidonnaisuudet
    • Kunnallisvaalit 2012
    • Eduskuntavaalit 2011
  • Kuka Leo Stranius?
    • CV
    • Henkilökuvat
    • Kuvia matkan varrelta
    • 10 asiaa taustastani
    • Elämäntarinani
    • Ympäristöhavahtuminen
    • Ekoisi
    • Hyvä johtaminen
    • Askelia tyytyväiseen elämään
  • Yhteystiedot

Maitotuotteiden välttämisen syy: ilmastonmuutos, eläinten kohtelu ja terveys

05/08/2009 1 kommentti

Jukka Huhta kiteytti YLE:n uutisissa (4.8.) erinomaisen hyvin sen, miksi maitotuotteita kannattaa välttää ja korvata ne esimerkiksi kaura- ja soijapohjaisilla elintarvikkeilla. Huhdan mukaan valintaan on kolme syytä: ilmastonmuutos, eläinten kohtelu ja terveys.

Ruoka on muutenkin asumisen ja liikenteen ohella yksittäisen ihmisen kannalta kaikkein eniten ympäristökuormitusta aiheuttava tekijä. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan pelkästään eläintenkasvatus aiheuttaa 18 prosentin osuudellaan enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne.

Herääkin kysymys, millä perusteella esimerkiksi Suomen hallitus, etunenässä maa- ja metsätalousministeriö tukee eläintuotannon jatkumista. Suomessa laitetaan esimerkiksi yli 250 000 euroa pelkästään sianlihan edistämistä koskevaan tiedotuskampanjaan, mutta yhtään hanketta, joka edistäisi ilmastoystävällisen ruuan käyttöä, ei ole näkynyt. Kaikkein uskomattominta on se, että maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila haluaa lisätä maidon kulutusta pakkojuottamalla sitä koululaisille ratakaistakseen EU:n ylituotannon ongelmia.

Maitotuotteille on olemassa ilmastoystävällisiä, huippuhyviä ja terveellisiä vaihtoehtoja. Kannattaa suosia niitä. Lisätietoja ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto lautasella -kampanjan sivuilta.

Aiheet: Eläintensuojelu, ruoka, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: FAO, ilmastonmuutos, Jukka Huhta, ruoka, Sirkka-Liisa Anttila, terveys, YLE

Orwell oli väärässä

03/08/2009 6 kommenttia

Kesällä on hyvä lukea kirjallisuuden klassikoita. Aiemmin lukemani Sunzin Sodankäynnin taidon lisäksi kävin läpi nyt myös Orwelin teoksen Vuonna 1984.

Orwell luo kirjassaan ahdistavan kuvan Winston Smithin matkasta totalitaristisessa yhteiskunnassa, jonka iskulauseisiin kuuluu: Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa. Ihmisten toimintaa kontrolloidaan teleruutujen kautta ja ajatuspoliisi on läsnä kaikkialla.

Winston työskentelee totuusministeriössä, jossa historiaa kirjoitetaan jatkuvasti uudestaan. Orwellin vuoden 1984 yhteiskunnassa menneisyyttä ei vain muutettu, vaan se muuttui jatkuvasti. Tässä maailmassa oli hulluutta uskoa, että menneisyys olisi ollut peruuttamaton. Historian hallinnan lisäksi myös kielenkäyttö on vallankäyttöä. Uudiskieli muokkasi ihmisten moraalia.

Totuusministeriön lisäksi valtaa pitivät rauhanministeriö, rakkausministeriö ja yltäkylläisyysministeriö. Rauhanministeriö vastasi jatkuvasta sodankäynnistä, rakkausministeriö vääräuskoisten kiduttamisesta ja hävittämisestä ja yltäkylläisyysministeriö talousasioista. Isoveli ja puolueen sisäpiiri valvoivat kaikkia kaikkialla.

Orwelin alunperin vuonna 1949 julkaisemat ajatukset ovat osittain hämmentävän ajankohtaisia. Vaikka kyse on totalitaristisen yhteiskunnan kuvauksesta, on sisäänrakennettu monia postmodernin yhteiskunnan elementtejä. Erityisesti kirjassa esiintyvä Julia on lähes malliesimerkki tämän päivän atomisoituneesta ja hedonistisesta yksilösubjektista, jota ei voisi vähempää kiinnostaa yhteiskunnallisuus tai yhteisöllisyys.

Orwell kuvasi tulevaisuuden yhteiskunnan kuitenkin väärin. Totalitarismia ei tullut. Huomioyhteiskunnassa, joka ponnistaa verkosta, mikä tahansa voi periaatteessa politisoitua, milloin tahansa, kenen toimesta tahansa. Keskittymisen sijaan yhteiskunta on pirstaloitunut. Orwellilainen isoveli valvoo ja foucault’lainen panoptikon yhteiskunta kääntyvät päälaelleen. Yksilö valvoo toisia yksilöitä ja yhteiskuntaa.

Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa  puhuu ”jokuveliyhteiskunnasta”, jossa tavallinen kansalainen valvoo toisia ja jota itseään myös valvotaan. Yksilönvastuun korostuminen on tuonut mukanaan myös lisääntyneen avoimmuuden vaatimuksen. Tämä vaatimus kohdistuu ensisijaisesti yksilöiden, aktiivien ja päättäjien mainetekijöihin. Pierre Rosanvallon käyttää tästä ilmiöstä nimitystä ”vastademokratia”.

Pienestä kapinasta ja rakkauskertomuksesta huolimatta Orwellin vuonna 1984 on kauttaaltaan synkkä kuvaus, dystopia. Varsinkin kirjan kolmas osa on lähes kokonaisuudessaan kirjoitusta kidutuksesta ja aivopesusta, jota ei voi millään suositella heikkohermoisille.

Aiheet: Elämä, Yhteiskunta Avainsanat: George Orwell, postmoderni, totalitarismi, Vuonna 1984

Ruuan alv-porrastus uusiksi – voisitko luopua sähköpostista?

30/07/2009 3 kommenttia

Hallitus on sopinut ruuan arvolisäveron (alv) alentamisesta 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta lähtien. Kyse on 500 miljoonan euron tuesta maataloudelle, mm. suomalaiselle eläintuotannolle. Kun tiedämme, että ruoka on asumisen ja liikkumisen ohelle kaikkein suurin yksityisen kulutuksen ilmasto- ja ympäristövaikutusten aiheuttaja, alv-vero tulisi porrastaa ruualle ympäristöperustaisesti.

Käytännössä siis vähemmän ympäristöä kuormittavien ruoka-aineiden arvolisäveroa alennettaisiin. Sen sijaan runsaasti luonnonvaroja kuluttavista ja kasvihuonepäästöjä aiheuttavista elintarvikkeista, kuten juustosta ja naudanlihasta, tulisi periä erillistä valmisteveroa (haittaveroa) alkoholin, tupakan ja polttoaineiden tapaan.

Usein ympäristöperusteista ruuan alv-porrastusta pidetään käytännössä liian vaikeana toteuttaa. Malli voisi parhaimmillaan olla kuitenkin hyvin yksinkertainen. Suurin vero kohdistuisi punaiselle lihalle ja juustolle, toiseksi suurin broilerille, kananmunille ja maitotuotteille, kolmanneksi suurin kotimaiselle kalalle ja riistalle ja neljännellä tasolla olisivat sitten kasvikset. Porrastuksessa voisi tarvittaessa ottaa huomioon myös eläinten hyvinvoinnin, jolloin broilerin verotusta nostettaisiin ja esimerkiksi lampaan laskettaisiin. Asiaa on pohtinut esimerkiksi Goodland (1997) artikkelissaan Environmental sustainability in agriculture: diet matters, Ecol. Econ. 23 (3) (1997) 189–200. Kiitos Markus Vinnarille tiedosta!

Voisitko luopua sähköpostista?

Viikonloppu sujuu jälleen Turun saaristossa. Tarkoitus on ihastella hiukan Högsåran tuulimyllyjä. Hypätä veteen kläppenillä ja juhlia syntymäpäiviä Nauvossa sekä lukea muutama kiinnostava kirja/teksti. Samalla voisi pohtia sähköpostin merkitystä elämässä. Voisiko sähköpostista luopua kokonaan? Killing Email: How and Why I Ditched My Inbox.

Aiheet: Arki, Eläintensuojelu, Elämänhallinta, Ilmastopolitiikka, Talous, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: arvonlisävero, Markus Vinnari, ruoka, sähköposti

Kymmenysliike pystyyn

30/07/2009 1 kommentti

Heikki Hiilamo kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla (HS 30.7.2009) Peter Singerin uusimmasta teoksesta The Life You Can Save. Acting Now to End World Poverty hyvin. Singer kysyy kirjassaan osuvasti: Jos näet  vesialtaaseen hukkumaisillaan olevan lapsen, yritätkö pelastaa häntä, vaikka uudet kenkäsi kastuisivat ja sinulla olisi ehkä kiire töihin? Singerin mukaan keskituloisten tulisi lahjoittaa viisi prosenttia hyväntekeväisyyteen ja rikkaiden vähän enemmän.

Mielestäni kaikki ihmiset ehkä kaikkein köyhimpiä lukuunottamatta voisivat lahjoittaa esimerkiksi 5-10 prosenttia nettotuloistaan hyväntekeväisyyteen. Viime vuonna lahjoitimme Annukan kanssa vähän yli 7 prosenttia. Tänä vuonna tavoite on 10 prosenttia. Pitäisi perustaa kymmenysliike, jossa ihmiset sitoutuisivat lahjoittamaan tietyn osan tuloistaa paremman maailman rakentamiseen.

Raha ei tietenkään ole ainoa hyväntekeväisyyden muoto. Itse tein vuoden 2009 ensimmäisen 6 kk aikana 1695 tuntia yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, josta 593 tuntia ilmaiseksi. Keskimäärin siis noin 10,6 tuntia jotain viikon jokaisena päivänä ensimmäisen puolen vuoden ajan. Lisää ensimmäisen puolen vuoden aktiviteeteistani täältä.

Lisäksi pitää muistaa, että hommaa ei yksin yksityisten ihmisten lahjoituksilla tai vapaaehtoistyöllä ratkaista. Kysehän on usein rakenteellisista ongelmista. Yksi esimerkki tästä on EU:n keinotekoiset maataloustuet, jotka johtavat ylituotantoon ja sitä kautta häiritsevät kehitysmaiden omaa ruuantuotantoa.

Aiheet: Aktivismi, Kestävä kehitys, Talous, Yhteiskunta Avainsanat: Heikki Hiilamo, kymmenysliike, lahjoitus, Peter Singer, vapaaehtoistyö

Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa

28/07/2009 4 kommenttia

Luin vihdoin ja viimein jo maaliskuusta asti odottamassa olleen ENVIMAT-hankkeen väliraportin. Seuraavassa muutama raportin pohjalta tekemäni tulkinta ja kiinnostava poiminta.

1. Energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta.

Yleensä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden pyritään selittämään energiaintensiivisellä vientiteollisuudella. Tämä pitää osittain paikkansa. ENVIMAT-selvityksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy kuitenkin ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee.

Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suuruudeltaan noin 70-80 % Suomen raportoimista maakohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Esimerkiksi vuonna 2005 ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 125 miljoonaa tonnia CO2-ekv kun virallisen maakohtaisen raportoinnin mukaan päästöt olivat 70 miljoonaan tonnia CO2-ekv.

Suomen kansantalouden (tuonti ja kotimaan toiminnot yhteensä) aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet kohdentuu kotimaan loppukäytölle, joka käsittää kulutuksen ja investoinnit Suomessa. Loput vaikutuksista kohdentuvat viennille, jonka osuudeksi kansantaloutemme ympäristövaikutuksista arvioitiin 44-47 % vuosina 2002 ja 2005.

2. Suomalainen teollisuus ei ole ekotehokasta.

Perinteisesti suomalaista teollisuutta on pidetty ympäristövaikutusten kannalta erittäin ekotehokkaana. ENVIMAT-vertailun perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna kuitenkin korkea.

Muissa maissa (Ruotsi, Saksa, Espanja) tuotetaan massa- ja paperituotteita, elintarvikkeita, perusmetalleja, jätehuolto- ja kiinteistöpalveluita pienemmillä päästöillä (kg CO2 ekv / eur). Ainoastaan mineraalituotteita ja ilmaliikennettä tuotettiin Suomessa pienemmillä kotimaisilla päästöillä kuin muissa vertailun maissa. Lisäksi maatalouden tehokkuus oli parempi kuin Ruotsissa ja maakuljetusten parempi kuin Espanjassa.

3. Ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat suurimman osan kotitalouksien ympäristövaikutuksista.

Kun ihmisiltä kysytään ympäristöystävällisistä valinnoista, kiinnitetään huomiota usein jätteiden kierrätykseen, ylimääräisten vaatteiden ja muun turhan tavaran välttämiseen. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä.

Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista. Esimerkiksi vaatetuksen ja jalkineiden osuus ilmastovaikutuksista on 3 %. Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista.

Yksilönä kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, että syö kasvispohjaista ruokaa, asuu mahdollisimman pienessä asunnossa ja käyttää norppamerkittyä ekoenergiaa sekä välttää yksityisautoilua ja lentämistä.

Yksilön valinnoista voi lukea lisää esimerkiksi täältä: Hyvä elämä – Mitä väliä omilla kulutustottumuksilla? Kannattaa myös katsoa edellinen blogimerkintäni: Kuluttajuuden myytti.

Aiheet: Kestävä kehitys, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka Avainsanat: ENVIMAT, luonnonvarojen kulutus

Voi miten leppoisa heinäkuun viikko

23/07/2009 Kommentoi

Maanantaina olin lounaalla Helsingin Sanomien toimittaja Johanna Mannilan kanssa liittyen Kööpenhaminan tulevaan ilmastokokoukseen. Illalla juhlimme Maijan ja Kallen uutta nimeä Kumpulan kallioilla.

Tiistaina olin koko päivän Espoossa tekemässä tietoliikennealan ympäristöpäällikön hommia. Lisäksi tutustuin lausunnolle tulleeseen päästökauppalain muuttamista koskevaan lakiesitykseen sekä kävin läpi Pidot Vuosaaressa -teoksen tekstejä.

Keskiviikkona lounastin opetusministeriön Titti Laineen kanssa ministeriön valmisteilla olevasta kansalaisjärjestöstrategiasta. Lisäksi annoin Up-uutispalvelulle haastattelun EU:n energia- ja ympäristöministereiden epäviralliseen kokoukseen liittyen. On törkeää, että Suomi vastustaa EU:n sitovia energiatehokkuustavoitteita.

Muuten päivä sujui lukiessa väitöskirjaani liittyvää materiaalia. Illalla kävimme Annukan kanssa läpi kellarissa olevat tavarat. Tarjolla olisi ilmaiseksi edelleen mm. televisio, pölynimuri, korvalappustereot, korilipasto, työtuoli, CD-levyjen hylly, laukkuja ja VHS-videokasetteja sekä myytäväksi Aku Ankkoja (taskukirjat 1-135 ja yhteensä 897 kpl lehtiä vuosilta 1976-2003) ja Suomen MADejä (kaikki vuosilta 1983-1992).

Torstaina lounastimme Minna Suihkosen ja Annukan kanssa Cafe Engelissä. Erikseen neuvoteltu vegaanisalaatti oli oikein herkullista ja piti nälän loitolla pitkään. Samalla törmäsimme työministeri Anni Sinnemäkeen. Iltapäivän istuin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla käyden läpi sähköposteja ja papereita. Lisäksi teimme Riku Eskelisen kanssa suunnitelman, kuinka Helsingin Energia saadaan luopumaan kivihiilen käytöstä.

Perjantaina lähdetään viikonlopuksi Joensuuhun.

Aiheet: Arki, Ilmastopolitiikka, Toiminta, Yhteiskunta

Sodankäynnin taito

19/07/2009 4 kommenttia

Luin viikonloppuna Matti Nojosen suomentaman ja toimittaman Sunzin Sodankäynnin taito -kirjan.

Sunzin keskeisimpiä käsitteitä on voimatasapaino. Taistelun päämääränä on saavuttaa voimatasapainoetu keskittämällä voima liikkeen tai asemoinnin avulla. Ajankäyttöä hallitaan pitämällä aloite omissa käsissä. Näin pienempi voi voittaa suuremman ja heikompi vahvemman. Hyvä johtaja kykenee toimimaan jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa ja olosuhteissa. Sodankäynti perustuu harhaanjohtamisen taitoon.

”Kun olet voimissasi, hämää kyvyttömyydellä. Kun olet valmistautunut, teeskentele valmistautumatonta. Kun olet lähellä, anna vaikutelma, että olet kaukana. Kun olet kaukana, anna vaikutelma, että olet lähellä.” -Sunzi

Tärkeää on pyrkiä valloittamaan vihollinen vahingoittumattomana sekä välttää pitkitettyä taistelua. Vastapuolen moraali ja taistelutahto pyritään murtamaan tarjoamalla hänelle mahdollisuus selviytyä (pakoreitti). Sunzin mukaan vihollisen joukot pitää voittaa puolelleen heikentämällä heidän moraalia ja esimerkiksi kohtelemalla vankeja mahdollisimman hyvin.

Omien joukkojen moraalia ja taistelutahtoa taas lujitetaan kertomalla mielummin edessä olevien haasteiden vaaroista kuin saavutettavista hyödyistä. Pitää pystyä hyödyntämään jäykkää ja joustavaa johtamistapaa. Liiallinen jäykkyys murentaa moraalia ja liiallinen joustavuus hajoittaa.

”Tunne itsesi, tunne vastustajasi, niin voittosi ei ole vaarassa; tunne taivas ja tunne maa, niin voittosi on täydellinen”. -Sunzi

Aiheet: Arki, Elämä, Yhteiskunta Avainsanat: Matti Nojonen, Sodankäynnin taito, Sunzi

Lomamasennusta ennen lomaa

10/07/2009 1 kommentti

Heinäkuu on rentoa aikaa kun Suomi lomailee. Töissäolo onkin hiukan hassua kun mikään akuutti asia ei suoraan vyöry päälle. Toisaalta on hyvin aikaa lukea ja kirjoittaa sekä tehdä jo tulevia hommia alta pois.

Viikon aikana olen lueskellut, muokannut kirja-artikkelia talouskriisin ympäristövaikutuksista, kirjoitellut artikkelia järjestöjen ilmastopolitiikasta, kolumnin Kööpenhaminan ilmastosopimuksesta, hankehakemusta kehitysyhteistyön viestintään liittyen sekä http://www.kulutus.fi -sivuille blogimerkinnän Happy Planet Indeksistä.

Toki viikon aikana oli G8-maiden huippukokous Italiassa. Onkin syytä olla tyytyväinen siitä, että G8-maat viittasivat julkilausumassaan kahden asteen tavoitteeseen. Sopii kuitenkin kysyä, missä ovat sitoutumukset päästövähennysten ja rahoituksen suhteen? Riittää jo se lässytys. Tekoja kiitos. Greenpeace on sentään ollut aktiivinen valtaamalla mm. neljä kivihiilivoimalaa Italiassa. Hyvä! Lisää aiheesta täältä.

Olo on kuitenkin sellainen kuin olisi jo lomaillut vaikka loma ei ole vielä oikeastaan alkanutkaan. Kaikki rauhallisuus onkin saanut aikaan orastavan lomamasennuksen. Harmittaa olla töissä kun mitään kiinnostavaa ei tapahdu. Toisaalta huolestuttaa ajatus pitää lomaa ja olla reissussa elokuussa kun kaikki kiva taas alkaa. Ehkä pitäisi tosiaankin lomailla silloin kun kaikki muutkin lomailevat.

Seuraavat kolme viikkoa on kuitenkin tarkoitus lomailla ja ottaa rennosti eli keskittyä lukemiseen, väitöskirjaan ja tietoliikennealan ympäristöhommiin.

Aiheet: Aktivismi, Arki, Ilmastopolitiikka, Toiminta, Yhteiskunta Avainsanat: G8, Greenpeace, Loma

Täysraittiiden osuus 12 prosenttia

07/07/2009 1 kommentti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti suomalaisten terveyskäyttäytymisestä on karua luettavaa. Asiasta uutisoi kesäkuun puolivälissä mm. Ruokatieto.

Tupakointi on kyllä vähentynyt, mutta siitä huolimatta miehistä vuonna 2008 tupakoi päivittäin 24 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Vaikka ruokatottumukset ovat ehkä hiukan parantuneet, on alkoholinkäytön ja ylipainon osuus kasvanut. Suomalaiset syövät Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan liikaa tyydyttyneitä rasvoja ja sokereita sekä liian vähän kasviksia ja hiilihydraatteja. Vuonna 2008 56 % miehistä ja 44 % naisista oli ylipainoisia (BMI>25 kg/m2).

Täysraittiiden osuus on vähentynyt, mutta siitä huolimatta niiden osuus työikäisen väestön keskuudessa on 12 prosenttia. Vielä vuonna 1982 15 % miehistä ja 31 % naisista ilmoitti, ettei ole ollenkaan käyttänyt alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Lihatiedotuksen tammikuussa 2009 Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 3 prosenttia kasvissyöjiä. Kriittisimmin lihan syöntiin suhtautuvat 25-34 -vuotiaat, joista 7 prosenttia ei syö lihaa tai lihavalmisteita lainkaan.

Näitä lukuja lukiessani ajattelen omaa tuttavapiiriä. Hyvin harva tupakoi ja vielä harvempi on täysraitis. Ylipainoisia toki löytyy, mutta ei lähellekään niin paljon kuin väestöstä keskimäärin. Sen sijaan kasvisyönti on selvästi yleisempää.

Aiheet: Arki, Elämä, Yhteiskunta

Lapsilisän negatiivinen porrastus

05/07/2009 1 kommentti

Viikonloppuna sain luettua loppuun jo Juhannuksena aloittamani Alan Weismanin teoksen Maailma ilman meitä.

Kirjan lopussa Weisman pohtii väestöpolitiikkaa. Wienin väestötieteen laitoksen tutkimusjohtajan Sergei Serbovin on laskenut, että jos hedelmöitymiskykyiset naiset saisivat tästä eteenpäin synnyttää vain yhden lapsen (vuonna 2006 keskiarvo oli 2,6 lasta), nykyinen 6,5 miljardin väkiluku alenisi vuoteen 2050 mennessä miljardilla. Nykymenolla väkiluku kasvaa 9 miljardiin.

Edelleen vuoteen 2075 väestö olisi vähentynyt jo lähes puoleen eli 3,43 miljardiin ja vuonna 2100 meitä olisi enää 1,6 miljardia. Näin olisimme väestömäärässä 1800-luvun lukemissa. Rasituksemme ekosysteemejä kohtaan olisi todennäköisesti vähentynyt dramaattisesti.

Kehitysmaissa moinen sääntely ei varmasti olisi mahdollista eikä tarpeen ennenkuin yhteiskunnan perusinfrastruktuuri (naisten oikeudet, terveydenhuolto jne.) on kunnossa. Sen sijaan teollisuusmaissa tähän on kaikki edellytykset.

Tiukan sääntelyn sijaan lapsipolitiikassa olisi varmasti muutakin kehitettävää. Esimerkiksi Suomessa lapsilisä on porrastetttu siten, että mitä enemmän lapsia hankkii, sitä enemmän tukea lasta kohden saa viiteen lapseen asti. Pitäisikö tämä porrastus tehdä negatiiviseksi? Vaikka siten, että viidennestä lapsesta ei lapsilisää saisi enää ollenkaan. Tai peräti niin, että kuudennesta lapsesta joutuisi jo maksamaan erillista veroa/maksua.

Sunnuntaina kävin juoksemassa 20 km lenkin aikaan 1:44:50. Viikonlopun biisi on Desireless: Voyage Voyage. Todella dekadenttia ja postmodernia. Kiitos Aura Yllärille fb-postauksesta!

Aiheet: Arki, Elämä, Yhteiskunta Avainsanat: Lapsilisä

  • « Edellinen
  • 1
  • …
  • 131
  • 132
  • 133
  • 134
  • Seuraava »

Leo Stranius

Tervetuloa sivuilleni! Olen järjestöjohtaja (toiminnanjohtaja, Kansalaisareena) sekä kaupunginvaltuutettu (vihr), hallintotieteiden maisteri ja kahden lapsen isä Helsingistä – Blogissa kirjoitan teemalla onnellisuus, kohtuullisuus ja ekologisuus.

Minun twiitit

Leo Stranius

Stranius on nimetty 2016 Kauppalehden listauksessa 100 vaikutusvaltaisimman suomalaisen joukkoon.

Sivustolla esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kansalaisareenan tai Vihreiden kantaa.

Aiheet:

Arkistot