Kirjasuositus: Sissi Penttilä & Aku Varamäki: Planetaarinen vaatekaappi

Seitsemän vaatetta ja 75 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (CO2e) vuoteen 2030 mennessä. Tämä on määrä, jonka voimme planetaarisissa rajoissa kuluttaa vuodessa vaatteisiin, jos suhteutamme määrän vuoden 2030 hiilibudjettiimme.  

Laskelma perustuu siihen, että meidän tulisi vähentää nykyiset noin 10 tonnin vuosittaiset CO2e päästöt suomalaista kohti noin 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä, edelleen 1,4 tonniin 2040 mennessä ja lopulta 0,7 tonniin 2050 mennessä. Kun vaatteiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on noin 3 prosenttia, tarkoittaa se 75 kg CO2e päästöjä vaatteisiin vuonna 2030 ja 21 kg CO2e päästöjä vuonna 2050.   

Keskimäärin siis noin seitsemän vaatetta vuodessa vuoteen 2030 mennessä, neljä vaatetta vuodessa vuoteen 2040 mennessä ja kaksi vaatetta vuodessa vuoteen 2050 mennessä. 

Lue lisää

Toimintakertomus 2022: Vuosi sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2022 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2022 osalta.

Sisällys on seuraava:

Tiivistelmä: 22 satunnaista asiaa vuodesta 2022

  1. Maailmalta: Sota, YK:n biodiversiteettikokous ja kolme numeroa kestävyydestä
  2. Töitä, luottamustehtäviä ja vapaaehtoistoimintaa
  3. Perhe: 11 koronatartuntaa sekä 15 ja 20 vuotta yhteiseloa
  4. Liikunta: Henkilökohtainen valmentaja ja uusi triathlonharrastus
  5. Tehokkuuden taika -kirjan ilmestyminen
  6. 378 kuunneltua tai luettua kirjaa ja kaksi kustannussopimusta
  7. Yhteensä 10 erilaista 30 päivän kokeilua
  8. Minimalismi ja 246 henkilökohtaista tavaraa
  9. Sijoittaminen: Lahjoituksia yhteensä 9176 + 5786 euroa
  10. Vuosi 2022 lukuina
  11. Edellisten vuosien yhteenvedot

Lue lisää

Luonnonsuojelulaki etenee eduskuntaan – mihin yrityksissä kannattaa varautua?

Tämän hallituksen yksi kaikkein tärkeimmistä hankkeista saatiin eteenpäin, kun luonnonsuojelulain uudistus eteni 12.5.2022 eduskunnan käsittelyyn. Seuraavassa muutama näkökulma (1) luonnonsuojelulain uudistukseen, (2) yritysten luontotyöhön eli miten yrityksissä kannattaa lähteä ratkaisemaan luontokatoon liittyviä kysymyksiä sekä (3) ekologiseen kompensaatioon. 1. Luonnonsuojelulain uudistus tuo mukanaan paljon hyvää, mutta enemmän tarvitaan Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan hyvää laissa on mm uhanalaisten lajien ja luontotyyppien parempi huomioiminen, ilmastonmuutokseen sopetuminen, alueelliset luonnonsuojelun toimeenpanosuunnitelmat ja Suomen luontopaneelin aseman vakiinnuttaminen. … Lue lisää

Kymmenen huomiota Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näyttää vauhdittava irtautumista fossiilisista polttoaineista. Samaan aikaan on kuitenkin riski, että eri maat siirtyvät vain muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten nestemäiseen maakaasuun tai muihin ilmaston kannalta huonoihin ratkaisuihin. Inhimillisen kärsimyksen ohella sodalla on tietysti vaikutuksia myös paikalliseen luontoon ja eläimiin.

Keskustelimme taannoin Kestävyysmuutoksen tekijät -livelähetyksessä Ukrainan sodan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Syken tutkimusprofessori Paula Kivimaan ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan kanssa.

Seuraavassa hiukan pohdintaa tähän teemaan eli kymmenen huomiota Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista:

Lue lisää

IPCC-raportti: Elämän edellytykset heikkenevät – Mitä yritysten pitäisi tehdä?

IPCC:n kuudennen arviointiraportin toinen osa julkistettiin tänään. Raportti keskittyy erityisesti sopeutumiseen.

Ilmastotutkijoiden viesti on aika selkeä: Elämän edellytykset heikkenevät maapallolla odotettua nopeammin. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä.

Tero Mustonen kiteytty IPCC:n raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa tieteellisen tilannearvion seuraavasti:

  • Ilmastonmuutos on suora, välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle
  • Ikkuna korjausliikkeille pienenee nopeasti
  • Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton

Lue lisää

Viisi lukua suuryritysten vastuullisuudesta

OP julkaisi tammikuussa vuosittaisen suuryritystutkimuksen. Selvityksessä haastatellaan 250 suurinta yritystä Suomessa. Tutkimus on tehty vuodesta 2012 lähtien. Itse luen raportin mielenkiinnolla, koska siitä saa napakan kuvan siitä, missä vastuullisuustyössä mennään isojen yritysten osalta. Se mitä isot yritykset taas tekevät tai haluavat tehdä tällä hetkellä, näkyy laajemmin muuallakin yrityskentässä viimeistään muutaman vuoden viiveellä. Lähes kaikki suuryritykset (97 %) näkevät vastuullisuuden kilpailutekijänä. Lisäksi isoissa yrityksissä ollaan valmiita tekemään vastuullisuuden nimissä myös yrityksen … Lue lisää

Oma vuoteni 2021 sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2021 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2021 osalta.

Sisällys on seuraava:

  1. Tiivistelmä: 21 asiaa vuodesta 2021
  2. Koronapandemia ja ympäristökriisi
  3. Ensimmäinen vuosi Third Rockin toimitusjohtajana
  4. Kuntavaalit ja luottamustehtävät
  5. Henkilökohtaisia kokeiluja ja kuntoilua
  6. Vuoden 2021 aikana yhteensä 370 + 2 kirjaa
  7. Vastuullista sijoittamista
  8. Vuosi 2021 lukuina
  9. Edellisten vuosien yhteenvedot

Lue lisää

Yhteensä 250 henkilökohtaista tavaraa – Kuinka monta näistä ostin vuonna 2021?

Ilmastokriisin ja luontokadon syynä on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja. Suomi on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2035 primääriraakaineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.

Pelkästään yksilönvalinnoilla tätä tavoitetta ei saavutetta, mutta haluan silti omassa arjessani minimoida luonnonvarojen kulutuksen. Kulutuksen vähentämiseen kun on monia itsekkäitäkin syitä. Kulutusta vähentämällä lisää omaa hyvinvointia ja arjen tehokkuutta sekä vähentää paineita rahan ansaitsemiselle.

Käyn läpi pari kertaa vuodessa omat tavarani ja laitan kierrätykseen ne, joita en tarvitse.

Hyvä kriteeri kierrätykseen laittamiselle on esimerkiksi seuraava: jos ei ole käyttänyt jotain 1-2 vuoteen, ei sitä todennäköisesti enää kannata säilyttää omissa nurkissa. Kannattaa mieluimmin antaa tai myydä tavara jollekin, jolle siitä on hyötyä.

Lue lisää

Paras lahja on hyväntekeväisyys!

Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti: 7-vuotias halusi lahjoittaa rahat kodittomille nuorille 10-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojelutyöhön Pienet lahjoitukset lastemme puolesta on tehty nyt VVA:lle ja WWF:lle. Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10% kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna olemme lahjoittaneet tähän mennessä yhteensä 8539 euroa. … Lue lisää

Yritysvastuu 2021 -tutkimus: Onko vastuullisuus vain brändin kiillotusta?

Näkyykö vastuullisuus lähinnä yritysten puheissa mutta ei toiminnassa?

Yritysvastuuverkosto FIBS kysyi Yritysvastuu 2021 -tutkimuksessa Suomen tuhannen suurimman yrityksen joukosta yhteensä 179 toimitusjohtajalta tai yritysvastuusta vastaavalta johtajalta yritysten vastuullisuusnäkemyksiä.

Kiinnostavaa on, että tutkimuksen mukaan 97 prosenttia vastaajista uskoo vaikuttavansa positiivisesti ympäristöön tai yhteiskuntaan. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi päästöt ilmakehässä lisääntyvät ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Tiedetään toki, että pieni osa yrityksistä on vastuussa isosta osasta haitoista, mutta ei ehkä ihan näin pieni osa.

Tässä taitaa toistua sama harha, kuin meillä kaikilla. Suurin osa suomalaista kuvittelee, että oma elämäntapa on ympäristön kannalta kestävä vaikka omassa arjessa ympäristöteot olisivat lähinnä lämpimiä ajatuksia jätteiden kierrätyksestä. e2:n Ilmassa ristivetoa -tutkimuksessa peräti 77 prosenttia suomalaisista tosiaan vastaa, että oma elämäntapa on ympäristön kannalta kestävällä tolalla.

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami