Uncategorized

Kolme keinoa asunnottomuuteen – Asunnottomien yö

Suomessa on arviolta 4600 asunnotonta, joista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Tilastojen valossa tilanne on viimeisten vuosikymmenten aikana parantunut Suomessa merkittävästi. Vielä vuonna 1987 Suomessa oli lähes 20 000 asunnotonta.

Minulla oli kunnia osallistua lauantaina 17.10. Asunnottomien yön paneelikeskusteluun upeiden asiantuntijoiden kanssa.

Paneelia juonsi Meeri Koutaniemen kanssa Mia Juselius Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Keskustelijoina olivat lisäkseni Elina Anttila – ylijohtaja, Kansallismuseo, Reijo Pipinen – hallituksen pj, kokemusasiantuntija, Vailla vakinaista asuntoa ry, Pia Lohikoski – kansanedustaja, Minna Mattila – viestintäpäällikkö, Takuusäätiö ja Siiri Winter – asumisneuvoja, Y-säätiö.

Olen itse ollut asunnoton, nähnyt miten köyhät isovanhempani ovat majoittaneet asunnottomia, kulkureita ja kerjäläisiä pienessä mökissään sekä tarjonnut itsekin asuntoni ystäville, jotka ovat olleet hetkellisesti asunnottomia.

Lue lisää

Viikon kirjakatsaus

Kuluneen viikon aikana luin tai kuuntelin yhteensä kahdeksan kirjaa. Tänä vuonna olen ehtinyt lukea tai kuunnella nyt yhteensä 160 kirjaa.

Ohessa lyhyet tiivistelmät ja arviot seuraavista teoksista:

  1. Topi Linjama, Markku Aho, Pauliina Kainulainen ja Raisa Simola (toim.): Kohtuuspamfletti. Elonkirjo edellä.
  2. Robert B. Cialdini: Influence
  3. Arno Kontro, Eenariina Hämäläinen ja muita: Idea 1: Johdatus filosofiaan
  4. Miklos Nyiszli: Mengelen patologina Auschwitzissa
  5. Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä
  6. Christina Figueres & Tom Rivett-Carnac: The Future we choose. Surviving the climate crisis.
  7. Henri Hyppönen: Luomiskertomus. Matkalla luovuuden tulevaisuuteen
  8. Trevor Noah: Laiton lapsi

Lue lisää

Nuorten ilmastoliike ja sukupolvien välinen kapina

Ulottuvatko ilmastopuheet tekoihin? Olin tiistaina 10.3.2020 Ylen A-studiossa keskustelemassa aiheesta yhdessä sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kanssa.

Suorassa lähetyksessä on aina liian vähän aikaa keskustelulle ja paljon jää sanomatta. Seuraavassa vielä hiukan pohdintaa ohjelman teemoista. Lähetys on katsottavissa täällä.

https://areena.yle.fi/1-50330979

Wilska kyseenalaistaa, että nuoret olisivat sen ilmastotietoisempia kuluttajia kuin muutkaan.

Vaikka kaikki nuoret eivät olekaan ilmastotietoisia, ohessa viisi huomiota nuorten ilmastohuoleen ja -toimintaan liittyen.

Lue lisää

Climate Aid – Mistä kaikki sai alkunsa?

Oheinen Heta Heiskasen ja Leo Straniuksen kirjoitus on julkaistu alunperin 10.10.2019 www.climateaid.fi -sivustolla.

Tee lahjoitus hiilinieluille osoitteessa: www.climateaid.fi

Mistä kaikki sai alkunsa?

IPCC:n syksyllä 2018 julkaiseman raportin myötä kävi ilmeiseksi, että meillä ei ole kovin paljon aikaa ratkaista ilmastokriisiä. Itse asiassa nykymenolla hiilibudjetti 1,5 asteen lämpenemisen osalta on käytetty loppuun alle 10 vuodessa.

Mitä synkemmät ajat, sitä suurempi tarve on myös ratkaisuille ja toiminnalle. Pohdimme, mikä saisi ison joukon ihmisiä toimimaan yhdessä ilmastokriisin pysäyttämiseksi? Kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö, koulutus, elämäntapamuutokset. Keinoja on monia, mutta muutos ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Mikä voisi olla Greta Thunbergin ohella muu ihmisiä liikkeelle saava voima?

Lue lisää

Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto

Kun kävelee Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, tulee monipuolisen kulttuuritarjonnan jälkeen vastaan parkkipaikat Kisahallin ja Olympiastadionin vieressä.

Helsinki ansaitsee näin keskeiselle paikalle parempaa.

Tein kaupunginvaltuustossa (5.6.2019) valtuustoaloitteen, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille.

Oheisesta kartasta näkee hyvin, miten valtavat parkkialueet tuolla paikalla tällä hetkellä on. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

Lue lisää

Ilmastoajattelun vääristymät

Ilmastokeskuskustelussa esiintyy usein keskenään ristiriitaista toimintaa ja ajattelua. Millaisiin ilmastoajattelun vääristymiin olet itse törmännyt? Ohessa viisi itselleni tuttua ja usein havaittua harhaa.

Ilmastoajattelun vääristymät tässä ovat kognitiivinen dissonanssi, suhteellisuuden tajun kadotus, ilmastoanoreksia, aikavääristymä ja vastuun pakoilu.

Alla lyhyesti näistä kaikista muutama esimerkki.

Lue lisää

Aloite ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa

Viime aikoina on puhuttu paljon päästöjen kompensaatiosta. Yhtä tärkeää, kuin ilmastopäästöjen vähentäminen ja mahdollinen kompensoiminen, on myös luontoarvojen vaaliminen ja kompensoiminen esimerkiksi rakentamisen yhteydessä.

Tästä johtuen tein Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa.

Olennaista on tietysti turvata nykyiset luontoarvot, mutta kun kaupunkia rakennetaan ja sen myötä monia luontoarvoja ja elinympäristöjä menetetään, on tärkeää miettiä, miten näitä arvoja voitaisiin luoda tai vaalia toisaalla.

Perinteisesti ekologista kompensaatiota on hyödynnetty tai kokeiltu isoissa infrahankkeissa, kuten kaivoshankkeissa. Aloitteeni myötä esitän, että ekologisen kompensaation ajatusta selvitettäisiin ja kokeiltaisiin myös kaupunkisuunnittelussa, esimerkiksi kaavoituksessa.

Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että luontoarvot turvataan. Uskon, että aloite on tärkeä lisä luonnon monimuotoisuustavoitteisiin pääsemiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Ympäristölle haitallisten käytäntöjen selvittäminen Helsingissä

Tein kaupunginvaltuustossa (22.5.2019) aloitteen, että Helsingissä selvitettäisiin käyttötalouden ja investointien osalta ympäristölle haitalliset käytännöt. Vähän samaan tapaan kuin valtion tasolla on selvitetty ympäristölle haitallisia tukia.

Alla aloite kokonaisuudessaan. Aloitteeseen tulee aikanaan kaupungin vastaus, joka käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.

Lue lisää

Mari Holopainen ja Leo Stranius: Osallisuus luo muutosvoimaa

16-vuotias koululainen istuu koululakossa pahvisen kyltin kanssa. Ensin ihmetellään, että voiko koululainen olla poissa opetuksesta ilmaston puolesta. Sitten mukaan liittyy kourallinen muita nuoria, sen jälkeen kymmeniä, ja tuhansia ympäri maailmaa.

Muutos lähtee harvoin virallisen päätöksenteon sisältä. Ihmiset ajavat muutosta ja eduskunnan kaltaiset päätöksentekoinstituutiot siivilöivät radikaalimpia muutosvoimia, poimivat osan ja kun paine on riittävä, toimivat. Vaatii rohkeutta olla ensimmäisten joukossa. Usein muutoksentekijät järjestäytyvät kootakseen voimiaan. Yksi ihminen voi ottaa askeleen, mutta ei valloittaa kuuta yksin. Silti kansalaisvaikuttamistyötä ei aina arvosteta riittävästi.

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami