Tuure Parkkinen: Kasvuriippuvuus tuhoaa ympäristön – ja estää kasvua

Tuure ParkkinenVieraskynäblogissa Tuure Parkkinen

Kasvuriippuvuus tuhoaa ympäristön – ja estää kasvua

Ympäristöongelmien ratkaisun esteenä ovat jatkuvasti ns. ”talouden realiteetit”: työpaikat, talouskasvu ja kilpailukyky.

Mutta miksi keskitymme luomaan lisää työtä – sen sijaan että miettisimme miksi kysyntä ei kohtaa tarjontaa?

Kun korjaamme pari pientä nykyisen markkinatalouden ”bugia”, saamme kasvuriippumattoman järjestelmän, jossa ympäristöongelmien ratkaisemiselle ei ole perusteltuja esteitä.

Kunhan vaan muistat nämä neljä sanaa: Jobs, jobs, jobs & jobs [Lue lisää…]

Työn yhteiskunnallinen arvo näkyy huonosti työntekijän palkkapussissa

HS Palkka koostuu muustakin kuin rahastaPekka Harju-Autti ja Leo Stranius:
Työn yhteiskunnallinen arvo näkyy huonosti työntekijän palkkapussissa

Helsingin Sanomat uutisoi (HS 21.1.) Pekka Harju-Autin kolmisen vuotta sitten kehittämästä ja Leo Straniuksen julkaisemasta laskurista, jonka avulla erilaisia työstä saatavia hyötyjä voi tiivistää yhteen.

Tarvittaisiin mittari, jonka avulla päästäisiin vähän eroon työn arvottamisesta vain rahan kautta: todellisuudessahan ihmiset kuitenkin tekevät esimerkiksi työpaikan vaihto/valintapäätöksiä monilla muilla perusteilla kuin rahalla. [Lue lisää…]

Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen

Leo Stranius 2014Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.

Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.

Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.

Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.

Käytännössä siis seuraavia toimia: [Lue lisää…]

Viime hetken lahjavinkit

 

Joulukalenteri Leo Stranius Luukku 11 11.12Muistan lapsuuteni mummolassa vietetyt joulut. Tavaraa ja lahjoja oli vähän, mutta ne olivat sitäkin arvostetumpia.

Itse sain lapsena valita yleensä yhden lahjan. Tuolloin sain aina jotain sellaista, jota oikeasti halusin. Usein valintani kohdistui legoihin.

Vuosien myötä avaruuslegosarjani oli varsin vaikuttava. [Lue lisää…]

Kolme teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi

Tyrsky consulting perustamisjuhlatYlen Ajankohtaisessa kakkosessa vietetään tänään (2.12.2014) yrittäjä-iltaa.

Olen itsekin osakkaana yhdessä pienessä ympäristöalan konsultointiyrityksessä ja miettinyt sitä kautta paljon keinoja yrittäjyyden edistämiseksi.

Nykyään yhä useampi työntekijä liikkuu työsuhteen, opintojen, vanhempainvapaan ja yrittäjyyden välimaastoissa. Nämä työmuodot täytyy tunnista entistä paremmin ja poistaa verotuksessa sekä sosiaaliturvassa olevat epäkohdat.

Ohessa lyhyesti 3 teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi: [Lue lisää…]

Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu

kraasaton-fbTänään 28.11.2014 vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu!

Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.

Sopivasti MTV3 Huomenta Suomi kyseli aamulla Twitterissä: ”Aamun gallup: Paljon ajattelit tänä vuonna laittaa rahaa joululahjoihin?”  Oma vastaukseni oli seuraava: ”En yhtään. Mielummin aineettomia palvelulahjoja. Krääsätön joulu. Ja tänään Älä osta mitään -päivä :)”

Kirjoitin aiheesta tällä viikolla myös Kirkko & Kaupunki -lehteen. Alla kirjoittamani kolumni kokonaisuudessaan.

Krääsätön joulu

Tiedätkö tunteen, kun saat lahjan, jota et oikeasti tarvitse? Krääsää, joka vie kaappitilaa. Sinulla on tavara, joka pitää säilyttää vain siitä syystä, että sitä ei kehtaa laittaa kierrätykseen, koska sen antoi sinulle tärkeä ihminen. [Lue lisää…]

Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

Leo Stranius ja energiakäänneUsein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.

Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.

On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.

Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla. [Lue lisää…]

Stadin aikapankki 5-vuotta: Kolme syytä suosia aikapankkitoimintaa

Stadin aikapankki Ruby Van Der Wekken ja Tuuli Hirvilammi

Osallistuin sunnuntaina 16.11.2014 Stadin aikapankin 5-vuotisjuhliin Helsingin Rauhanasemalla.

Minulla oli kunnia käyttää tilaisuudessa lyhyt puheenvuoro, jossa pohdiskelin aikapankkitoiminnan ympäristövaikutuksia.

Kiihtyvä sukupuuttoaalto, syvenevä ilmastokriisi ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Siinä on tämän sukupolven tärkeimmät haasteet.

Samalla tavalla emme voi jatkaa. Luonnonvarojen kulutuksen sijaan kannattaa suosia esimerkiksi palveluita.

Miten Stadin aikapankki tai aikapankkitoiminta liittyy tähän? Aika paljon.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta aikapankkitoiminta auttaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että siihen sopeutumisessa.

Ohessa on kolme syytä suosia aikapankkitoimintaa:

1. Aikapankki vähentää luonnonvarojen kulutusta ja edistää palvelutaloutta

Aikapankin avulla siirrytään kulutusyhteiskunnnasta palveluyhteiskuntaan. Tällä hetkellä tavaroiden kulutus kuormittaa ympäristöä eikä sama meno voi jatkua. Monet luonnonvarat hupenevat kovaa vauhtia.

Aikapankissa voi lainata toisilta kestokulutushyödykkeitä, mikä vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöönottoa. Aikapankin toiminta vähentää ympäristökuormaa kun tavaroita lainataan, korjataan ja jaetaan sen sijaan, että hankitaan aina uusia.

2. Aikapankki kasvattaa sosiaalista pääomaa

Esimerkiksi meidän perhe tapasi vuosia sitten uuden naapurin Stadin aikapankin kautta. Puolisoni kävi tekemässä naapurillemme kielenhuoltopalvelua. Tästä on jäänyt pysyvä ystävyyssuhde. Myös lapsemme ovat hyviä ystäviä. Näin Stadin aikapankki on ollut yhtenä tekijänä luomassa tärkeää sosiaalista pääomaa omassa arjessani.

Vastaavia kohtaamisia ja pysyviä sosiaalisia suhteita on aikapankin kautta luotu vaikka kuinka paljon. On lopulta ympäristönkin kannalta parempi, että ihmiset kasvattavat mieluummin sosiaalista kuin taloudellista tai materiaalista pääomaa.

3. Aikapankki toimii varajärjestelmänä kun kaikki muu romahtaa.

Sosiaaliset verkostot ja vaihtoehtoiset vaihdantajärjestelmät ovat avainasemassa, kun ilmastokaaos etenee, fossiilikapitalismikupla puhkeaa tai jos koko talousjärjestelmä romahtaa.

Jos talousjärjestelmä romahtaa, tarvitaan silti joku tapa, jota kautta voimme vaihtaa palveluita ja osittaa töitä. Aikapankkitoiminta on tähän yksi hyvä varajärjestelmä.

Aikapankin toimintaan osallistuminen on ympäristöteko, jonka avulla saa pienennettyä omaa ympäristökuormitusta, kasvatettua sosiaalista pääomaa sekä luotua vaihtoehtoisia järjestelmiä välttämättömien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi.

Tämän lisäksi aikapankkitoiminta on omalta osaltaan lisäämässä aktiivista kansalaistoimintaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. On erityisen hienoa, että esimerkiksi Stadin aikapankissa kaikkien työ on yhtä arvokasta.

Valtuutettujen tuloissa on eroja: Omat tuloni vuonna 2013

Leo-Stranius-kasvokuvaHelsingin Sanomat uutisoi 12.11.2014 Helsingin kaupunginvaltuutettujen tulotiedot.

Siinä missä keskiverto suomalainen työssäkävijä tienaa noin 38 000 euroa vuodessa, olivat Helsingin kaupunginvaltuutettujen keskitulot yli 75 000 euroa vuodessa.

Esimerkiksi vihreiden valtuustoryhmissä (koko pääkaupunkiseudulla) keskitulot olivat Helsingin Sanomien tietojen mukaan 60 295 euroa vuodessa. Vastaavasti kokoomuksen valtuutettujen ansiot olivat 81 205 euroa, Vasemmistoliiton 72 549 euroa ja Sdp:n 68 646 euroa vuodessa.

Ohessa on avoimuuden hengessä tietoni omista palkka- ja pääomatuloista.

Vuonna 2013 olen saanut yhteensä 34 767,87 euroa ansiotuloja. Tämän lisäksi olen saanut pääomatuloja puolisoni kanssa puoliksi omistamasta sijoitusasunnosta 3618,50 euroa ja lapsen kotihoidon tukea 5819,22 euroa. [Lue lisää…]

Paras vaihtoehto Talvivaaran hallittu alasajo

STOPTalvivaara-mielenosoitusTalvivaaran kaivos ajautui 6.11.2014 kriisiin, kun Talvivaara Sotkamo Oy ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin.

Tilanne on huolestuttava: Kaivosalueella on valtava määrä jätevesiä ja saastunutta maa-alaa. Tehtyjen ympäristötuhojen siivoaminen tulee olemaan kallista ja homma uhkaa jäädä yhteiskunnan maksettavaksi. Saastuttaja maksaa periaate jää toteutumatta.

Kommentoin asiaa tuoreeltaan mm. Ylelle ja MTV3:lle.

Itse pidän kaivostoiminnan hallittua alasajoa järkevimpänä vaihtoehtona. Jos toimintaa yritetään jatkaa, kustannukset kasvavat ja ympäristövahingot lisääntyvät. [Lue lisää…]