Järjestöjen ilmastojulistus: Väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi

Leo Stranius ja Kimmo Tiilikainen Ilmastojulistus ympäristöministeriöPoikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti 24.9.2015 yhteisen ilmastojulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.

Julistuksessa vaadimme:
– Kestävän energian käyttöön siirtymistä
– Oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville

Lue lisää

Arvio pääministeri Sipilän puheesta: Todellinen kestävyysvaje unohtui

Leo Stranius ja Juha Sipilä SmolnaHarvoin sitä kokoontuu enää television lähetyksen ääreen tiettynä kellon aikana. Tänään 16.9.2015 oli kuitenkin sellainen ilta kun kuuntelin pääministeri Juha Sipilän nauhoitetun puheen Yle Areenasta.

Ilahduttavaa, että Sipilä puhui kauniisti käsillä olevasta pakolaiskriisistä vaikka hallitus leikkaakin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä.

Toisaalta harmillista, että todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus loisti puheesta poissaololla. Talouskasvua ja kilpailukykyä kun ei todellakaan kannata hankkia hinnalla millä hyvänsä.

Rahaa ei voi hengittää eikä kuolleella planeetalla ole yhtään työpaikkaa.

Ohessa on kolme ajatusta Juha Sipilän puheesta.

Lue lisää

Me välitämme: Mitä ministeri Lenita Toivakka pelkää?

Me välitämme Leo StraniusSuomen hallitus aikoo leikata puolet kehitysyhteistyövaroista vuoden 2016 alusta lähtien.

Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen on erityisen surullista nykyisen pakolaiskriisin keskellä.

Yli tuhat ihmistä kokoontui 8.9.2015 osoittamaan mieltä kehitysyhteistyövarojen puolesta Kepan järjestämään mielenilmaukseen ulkoministeriön eteen Katajanokalle.

Mielenilmauksen yhteydessä kehitysministeri Lenita Toivakalle luovutettiin yli 41 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus kehitysyhteistyövarojen puolesta.

Lue lisää

NYT: Pelastetaan kehitysyhteistyö

Suomen istuva hallitus esittää 300 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin. On väärin jättää auttamatta maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Auttaminen on meidän jokaisen velvollisuus. Hädässä olevaa ei tule jättää pulaan. Kerro Suomen päättäjille, että maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat meidän tukeamme. #eiköyhimmiltä Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työ pelastaa ihmisiä hukkumasta Välimereen, auttaa luonnonkatastrofien keskellä ja parantaa yhteiskuntien elinolosuhteita, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotimaastaan. Kehitysyhteistyöllä on laaja kannatus: yli 80 prosenttia suomalaisista … Lue lisää

Kehitysyhteistyörahat tulee nostaa 0,7 %:n tasolle

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä 12.2.2015 osoitetaan 15 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyömäärärahoihin. Vaikka kehitysyhteistyö ei ole ongelmatonta, ei määrärahojen leikkauskaan ole ratkaisu. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa voimme kehitysyhteistyön avulla ottaa suuria edistysaskeleita kasvattaen samalla hyvinvointia siellä missä sitä tarvitaan kaikkein eniten. Hyvä hallitus, kehitysyhteistyövarat tulee leikkaamisen sijaan nostaa sovitusti vähintään 0,7 %:n tasolle! Rahat tähän voidaan ottaa leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia tai esimerkiksi puolustusvoimien määrärahoja. Lisää poliittisia näkemyksiäni täällä: Politiikka ABC-Ö

Videoselfie #kukapäättää: Suomi voi nousta maailmantalouden tekijäksi

201209-tieto-shutterstock1197072Kirjoitin kuluneella viikolla Maailmantalouden tekijöiden blogiin neljä ehdotusta siitä, miten Suomi voi nousta maailmantalouden tekijäksi.

Ohessa vielä videoselfien muodossa eduskuntavaalikampanjalupaukseni #kukapäättää -kampanjassa ja samalla haaste kaikille eduskuntavaaliehdokkaille tehdä omat lupauksensa paremman maailman puolesta.

Lupaan siis toimia sen puolesta, että (1) Suomi ajaa globaalia ja kunnianhimoista, luonnontieteeseen perustuvaa ilmastosopimusta ja varmistaa, että ilmastorahoitus on lisäistä suhteessa kehitysapuun sekä (2) lupaan toimia sen puolesta, että kehitysapu nostetaan 0,7 prosentin tasolle ja (3) Suomi ottaa käyttään rahoitusmarkkinaveron.

Lue lisää

IPCC: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen: Kuuden kohdan toimenpideohjelma Suomelle

IPCC - Nyt on kiireMaanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.

Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.

Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.

Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:

Lue lisää

Varsovan ilmastokokouksessa otettiin askelia taaksepäin

Varsovan ulosmarssiVarsovan ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin.

Tavoitteena oli edetä kohti sitovaa ja kunnianhimoista kansainvälistä ilmastosopimusta.

Edellisenä vuonna Dohassa sovitun ja Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin ensimmäisen osan yhteenvedon julkistamisen jälkeen askelmerkkien piti olla kävelemistä vaille valmiit.

Myös juuri kokouksen alla riehuneen Filippiinien hirmumyrskyn olisi voinut kuvitella vauhdittavan neuvotteluita.

Näin ei tällä kertaa tapahtunut. Maat eivät saaneet sovittua kunnolla edes siitä, miten ja milloin päästövähennystavoitteet tulisi ilmoittaa tulevaa ilmastosopimusta varten.

Paikoin vaikutti siltä, että neuvotteluita kelataan taaksepäin.

Lue lisää

Seminaarimuistiinpanot: Rio+20 ja Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma

Viikon alkajaisiksi (ma 19.3.) kävin parissa seminaarissa.

Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän Rio+20 -seminaarin aiheena oli Minna Canthin päivän hengessä ”Naisten, tyttöjen ja tasa-arvon merkitys planeettamme tulevaisuudelle.”

Pentti Tiusasen vetämässä seminaarissa presidentti Tarja Halonen puhui uusien BKT:lle vaihtoehtoisten mittareiden sekä naisten aseman globaalin parantamisen puolesta. Halonen totesi osuvasti: Sukupuolta ei voi valita, mutta tasa-arvoajattelun voi ja muistutti, että tekemisellä on hintansa, mutta niin on myös tekemättä jättämisellä.

Lue lisää

Kohti Durbania – huonolta näyttää

Osallistuin torstaina 17.11. ympäristöministeriön ”Kohti Durbania” -seminaariin, jossa käytiin läpi tulevan ilmastokokouksen odotuksia ja tärkeimpiä neuvottelukysymyksiä.

Ympäristöjärjestöjen keskeiset tavoitteet löytyvät täältä: Durbanin ilmastokokouksen tavoitteet.

Seminaarissa ympäristöministeri Ville Niinistö toi esille selvästi, että Suomi haluaa olla edelläkävijä ilmastokysymyksessä. Niinistön mukaan Suomi on maa, joka ratkaisee ongelmia eikä vain puhu niistä.

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami