Odottaville vanhemmille suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa paljon tietoa ja tukea. On neuvola- ja lääkärikäyntejä sekä perhe- ja synnytysvalmennusta.
Tämän lisäksi jokainen joutuu myös yksilönä miettimään omaa suhtautumistaan tulevaan vanhemmuuteen.
Asiaa mietittyäni ja siitä monien läheisten kanssa keskusteltuani pystyn tunnistamaan itsestäni ainakin seuraavat seitsemän lastenhoidon periaatetta, joita haluaisin jakaa eteenpäin.
Seitsemän lastenhoidon periaatetta:
Kävimme tiistaina 19.7. synnytysvalmennuksessa Kätilöopiston Haikaranpesässä.
Olen ollut positiivisesti yllättynyt, miten hyvin yhteiskunta ottaa haltuun odottavat vanhemmat sekä tarjoaa kaiken tarvittavan tiedon ja tuen.
Oli todella ilahduttavaa, miten aito pyrkimys Haikaranpesässä on tarjota tietoa vaihtoehtoisista synnytystavoista ja suhtautua kriittisesti ylimääräiseen lääkitsemiseen.
Ohessa on kolme kriittistä huomiota sinänsä erinomaisesta valmennuksesta.
Perheenlisäykseen on näillä näkymin aikaa vielä reilu kuukausi. Juuri tällä hetkellä eniten ahdistaa lisääntyvä tavarapaljous.
Koti alkaa täyttyä vauvan vaatteista, kestovaipoista, pinnasängystä ja erilaisista muista ”tarpeellisista” tavaroista. Esimerkiksi vauvan vaatteita on huomaamatta kertynyt muutaman lahjoituksen myötä jo 2-3 vauvan tarpeisiin. Lastenvaunuja ja pinnasänkyjäkin olisi tarjolla lähipiirissä useammat.
Ainoa lohtu tavarapaljouden keskellä on se, että juuri mitään ei ole tarvinnut ostaa. Lähes kaikki tarvittavat tavarat olemme toistaiseksi saaneet ystäviltä ja kavereilta.
Kävin hakemassa postista äitiyspakkauksen yhdessä Annukan kanssa. Kyse on yhteiskunnan tukimuodosta perheille. Esimerkiksi vuonna 2009 Kela jakoi 59 935 äitiysavustusta, joista 38 774 äitiyspakkauksena.
Pakkauksen hinta on 274,15 euroa ja niille, jotka eivät ota pakkausta (21 161 kpl), maksetaan 140 euron avustus. Käytännössä kyse on siis noin 13,5 miljoonan euron tuesta lapsiperheille.
Tämä herätti mielessäni kaksi kysymystä.
Lomailin neljä päivää (3.-6.7.2011) Berliinissä. Kaupunkia voi lämpimästi suositella kenelle tahansa.
Helsingistä Berliiniin pääsee näppärästi suoraan laivalla ja junalla (Helsinki – Rostock – Berliini). Vaihtoehtoisesti voi mennä junalla/bussilla Tukholman ja Mälmön kautta tai Tallinnan ja Varsovan läpi.
Oma 14 päivän lomamatkamme kulki reittiä: Helsinki – Kokemäki – Turku – Tukholma – Nynäshamn – Visby – Stora Karlsö – Visby – Oskarshamn – Malmö – Berliini – Rostock – Helsinki.
Ohessa Berliini TOP5 suosikkipaikkaa tai aktiviteettia.
Vieraskynäblogissa Elina Hirvonen
Aluksi tunnustus: ajattelen Leo Straniusta usein. Pitkässä suihkussa muistan Leon alle minuutin suihkut ja jääkaappia siivotessa ajattelen Leon laskelmia pois heitettävän ruuan ympäristövaikutuksista.
Huolestuin ympäristön tilasta 14-vuotiaana, kun luin uutisia otsonikadosta ja lajien tuhosta. Aloin kasvissyöjäksi ja liimasin jääkaapin oveen listan yrityksistä, joiden tuotteita ei saanut ostaa.
Juhannus alkaa ja kaupunki hiljenee.
Nuoruudessa tämä oli villin juhlinnan viikonloppu. Silloin suuntasin usein kesäksi Kannukseen. Sieltä lähdettiin jätkien kanssa autolla milloin Oulun Nallikariin tai Vaasan Rantarokkiin. Silloin oli tärkeää, että mukana oli tarpeeksi olutta ja makkaraa.
Nyt asiat ovat toisin. Enää ei tarvitse sekoittaa päätä, syödä epäterveellisesti ja valvoa myöhään.
Ohessa oma juhannusmuistio eli seitsemän asiaa, jotka kuuluvat tähän juhannukseen:
Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen ja intensiivinen. Luonto-Liiton pääsihteerin tehtävien lisäksi siihen on mm. kuulunut:
– Eduskuntavaaliehdokkuus
– Ekopop-kirjahankkeen viimeistely
– Hallitusneuvottelut
Näiden lisäksi Annukka on jättänyt väitöskirjan esitarkastukseen, olemme valmistautuneet perheen perustamiseen ja kokeneet läheisten ihmisten menetyksiä sekä hoitaneet kylpyhuoneremonttiin liittyviä käytännön järjestelyitä.
Kevään aikana on ollut vain muutama vapaapäivä.
Pidin viime viikon aikana ruokapäiväkirjaa.
Olen aiemminkin pitänyt vastaavaa ruokapäiväkirjaa. Kuulisin kuitenkin mielelläni, miten tätä voisi vielä viedä ekologisempaan ja terveellisempään suuntaan.
Maanantai 13.6.2011
Aamupala klo 9.00
– Neljän viljan luomupuuroa, auringonkukan siemeniä, soijarouhetta ja soijamaitoja
Lounas klo 12.00
– Riisiä, tofua ja vihanneksia, kevätkääryleitä, salaattia
Välipala klo 15.00
– Omenaa, banaania, viinirypäleitä ja välipalakeksejä (cream cracker)
Päivällinen klo 19.00
– Perunoita ja kasvisnakkeja (vehnäproteiini 30%), kurkku-omena-salaattia, karjalanpiirakoita, paistettuja auringonkukan siemeniä ja cashew-pähkinöitä, soijajugurtti-kastiketta, leipää sekä banaania, soijamaitoa ja mansikoita
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa sekä valmistelin Luonto-Liiton hallituksen kokousta ja tulevan viikon aikatauluja. Lisäksi laskin todellisen palkkani Pekka Harju-Autin kehittämällä REAYSO-kaavalla. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja osallistuin Ympäristöareenan hallituksen kokoukseen. Illalla tarjosimme Jannelle ja Karoliinalle kevyen kesäpäivällisen. Päivän päätteeksi fiksasin vielä Annukan polkupyörän. Marjo Jääskä oli kirjoittanut kivan kirja-arvion Ekopop-teoksesta.
